Ilisimatuutut misissuinerit katersorneqarnissaat Arctic Hubip pisariaqarsoraa
Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit innuttaasunut qanilaarnerusumik ilisimatusartunut tapiissuteqarpoq
Tallimat ajugaaniutivissapput: Ilisimatusartoq kina saqqummiussillaqqinnerpaava?
Kalaallit diabetesimik nappaateqartut kingornuttakkamik nappaateqartarput
Tusassimi aalajangiineq: Inuiaqatigiit ineriartornerat pillugu ilisimasanik annaasaqarfiusoq
Ilisimatusartut peqataatitsinerunissaat ICC-p kaammattuutigaa
Aalisagaarannguup nanoq ulorianartorsiortilersinnaavaa
Eqqalukkat puisinit nerineqarluartartut silap pissusaata allanngoriartornera pissutigalugu piffissami qaninnermi mikinerulersinnaapput. Ilisimatusartoq issittumi pinngortitap ataqatigiinnerani aalisakkap pingaaruteqassusianik misissuivoq.
Ilisimatusartut ilisimasaminnik saqqummiussillaqqinneqqusaatissasut
Arctic Hub-ip Kalaallit Nunaanni Kalaallillu Nunaat pillugu ilisimatusartarnerup innuttaasunut paasiuminarninngortinneqarnissaanik sulissuteqartup, ilisimatusartut suliatik pillugit paasiuminarnerusumik oqaluttuarsinnaanermut unamisittalerniarpai.
Nunatsinni arnani siullersaalluni geologimi ph.d.-nngortoq: Sammisanut misissuisarfik ajunngilluinnartoq
Majken Djurhuus Poulsenip ph.d.-nngorniutitut allaaserisaminik, tassa Kujataani korundip pilerneranut tunngassuteqartumik illersuisimavoq. Taanna Nuummi GEUS-ip allaffiani geologiuvoq, nunatsinnilu arnani siullersaalluni geologimi ph.d.-nngorsimalluni.
Hudson Land assiliorneqartariaqarpoq
Aasaq manna GEUS-imiit ilisimatuut Aatsitassanullu Naalakkersuisoqarfik Hudson Landiliassapput sumiiffimmi ujarassiornikkut pisuussutit assiliorniarlugit. Nunap assingi nutaat aatsitassarsiorfinnut aningaasaliisinnaasunullu pingaartuupput.
Nakoraq sisamanik ukiullit isigisaqarsinnaassusaannik misissuiniartoq
Meeqqat sisamanik ukiullit isigisaqarsinnaasusaat nakorsamit misissorneqassapput. Nakorsap angorusuppaa, meeqqat ataavartumik isigiarsuttunngorsinnaanerat pinaveersaartinniarlugu meeqqat suli atualinnginneranni isigisinnaassusaannik misissuisoqartarnissaa.
Narsami ilisimatuut illuutitaartinneqartut
Narsami ilisimatuut illuutitaartinneqarneranni ilisimatuut misissuiartortut innuttaasullu imminnut qaninnerulernissaat anguniarneqarpoq.
Ilisimatusarnerup nutaap pisortani naligiissitaaneq qulaajaaffigisimagaa
Ilisimatusarnikkut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni naligiissitaanermut ajornartorsiutaasunut pissutaasinnaasut suussusersineqarnissaat paasiniarneqarpoq. Siunertarineqarpoq, arnat pisortatut atorfillit suiaassutsikkut naligiinngittoqarneranik kiisalu periarfissanik nutaanik inerisaaniarnermi paasisaqarsinnaanermilu qanoq misigisaqartarnersut paasiniarnissaat.
Ilisimatusarneq: Iteqqumut qulinneq qilalukkallu inalugaanik nerineq peqqinnarpat?
Ilisimatuut misissorniarpaat inuit inooriaaserisimasaat aallaavigalugu inuugaanni sapigaqalersarneq annikinnerussanersoq.
Assit takukkit: Ilisimatusarnermi umiarsuassaq persuarsiorluni atserneqartoq
Pinngortitaleriffiup ilisimatusarnermi umiasuassaa arfiningornermi Nuummi atserneqarmat oqalugiartoqarlunilu sutugassaqartitsisoqarsimavoq.
Kalaallit meeqqat ilaat gen-imikkut ajoquteqartut paasineqartut
Kalaallit meerartaasa ilaat gen-imikkut, tassa timip pinngoqqaataani, ajoquteqartut, danskit ilisimatusartut paasivaat. Gen-imikkut akornuteqartut virusimik napparsimalernermi meeqqanullu akiuussutissat ilaannik tunineqarnerminni sakkortuumik kinguneqartitsisinnaapput. Issittumi nunap inoqqaavi ilaat allat aamma taama gen-imikkut ajoquteqarput.
Sukkumik sapigaqarneq: Nerisassat europameersut sukkoqalaaraluartut ajoqutaanngillat
Maniitsumi innuttaasut aqqaneq-marluk ilisimatusarluni misissuinermi siornatigut ingerlanneqarsimanngitsumi peqataaqqammerput. Misissuinerup inerniliussarigallangaa tassaavoq sukkumik sapigaqartut sukkoqalaartunik nerigaluarunik akornutiginngikkaat.
Sisimiut: Meeqqat pingasuugaangata ataaseq tusillakkiartortarpoq
Ilisimatusarluni misissuinerup takutippaa Sisimiuni nunaqarfiinilu atuartut pingasuugaangata ataaseq tusilarneruleriartortartoq. Meeqqat 10 procentii ima tusilartigaat, tusartaateqarunik iluaqutiginerussagaluarpaat.
AG nutaaq atuaruk
-
Akiitsut pillugit suliat amerliartorput:Inoqutigiit arlallit akiitsoqarneruleriartorput
-
Namminiilivinneq:Avissaarnissaq ukiuni 56-ini oqaluuserineqartoq
-
Namminersorlutik Oqartussani eqqiaaneq:Asaasumit nalunaarusiaq
SENESTE NYHEDER
-
Aalajangerneq: Kuannersuiarni piiaasoqarnissaanut Naalakkersuisut naaggaarput
-
Partiit ilaasortaminnik qaaqqusipput
-
Politikkikkut oqariartuut: Nunatsinni takornariaqarneq aningaasalisarfimmit tapiiffigineqassaaq
-
Piviusulersaarusiaq: Igasup tusaamasap Ilimanaliarnera
-
Qimminut nerukkaatissanik tunisassiorneq misilerarneqalersoq
-
Múte upernaakkut ataatsimiinneq pillugu: Isumaqatigiinnginnerit peqqinnartuupput
-
Jacob Nitter: Tuukkap qaqugu angalaqqilernissaa nalunartoq
-
Nunanut allanut ataatsimiititaliaq Nuummi: Siulittaasoq akuutitsinerunissamik neriuuteqartoq
-
Oqallitsitsineq: Aalisartut kattuffii ilungersunartunik aalajangernissamut piareersimasut
-
Atoqatigiinnginnermi akuerseqqaartarneq
-
Angerlarsimaffippassuarni akiitsut amerliartuinnartut: »Aliasunnarpoq ajorlunilu«
-
IA-p naalakkersuisuutitarisimasaa arnaq siulleq toqusoq