Skip to main content

Assit takukkit: Umimmaat uumasorsiuunik tupaallatsitsisut

Umimmaat taama ingerlaartigisarnerat, ilisimatuutut suliniummi uumasorsiuut tupaallaatigaat.

Ujarak erlinnartoq Nunatsinneersoq ukiut 3,7 milliardit matuma siorna uumassuseqartoqarneranik ersersitsivoq

Danskit ilisimatuut periutsit nutaat atorlugit ukiut 3,7 milliardit matuma siorna uumassuseqartoqarneranik takussutissanik, ujaqqami erlinnartumi poorneqarsimasumiittumi nassaarput. Nunarsuup oqaluttuarisaanerani uumassuseqartoqarneranut takussutissat pisoqaanerpaat ilagaat, Videnskab.dk allappoq.

Suleqatigiit arnallu pinerluffigineqartunut tuppallersaallaqqinnerupput

Ilisimatusarnerup nutaap takutippaa, inuttut attaveqarnerput qanoq innersoq naapertorlugu nakkuusertoqarnerup kingorna pakkusisarnerput. Arnat angutinit pitsaanerugaarput, ilisimatooq oqarpoq

Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit siulittaasortaartut

Gitte Trónheim Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuujunnaarpoq

Issittumi ilisimartusarnikkut isaaffik nutarterneqartoq

Kalaallit Nunaanni Issittunilu ilisimatusarnerit Isaaffimmut katersorneqartarput.

Nannut pillugit ilisimatusartoq 1 million koruuninnattoq

Pinngortitaleriffimmi aamma USA-mi University of Washingtonimi ilisimatusartuuneq, Kristin Laidre, ukiuni pingasuni atugassatut naatsorsuussanik 1 mio kr.-inik aningaasartalimmik USA-mi PEW Marine Fellowshipimit stipendiatimik tunineqarpoq.

Inissaaleqinerup ilinniarfissat nutaat akimmisaartippai

Ilaatigut ARTEK, issittumi ingeniørinngorniarfik, annertusiinissamik kissaateqarpoq maannakkut inissatigut atukkat naammassisinnaasaannit annertunernik, Issittoq pillugu Ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu ministereqarfiup periusissiaani allassimavoq

Ukiut 4 milliardit matuma siorna Nunatsinni uumassuseqartoqartoq ilisimatuut uppernarsarpaat

Australiamiut ilisimatuut paasisaat, Minik Rosingip ilisimatusarneranut tapersiipput

Pinngortitaleriffik Kinami universitetimit qaammataasamit assilisanik nutaanik pissarsisoq

Nuummi Pinngortitalerifimmi biologit maannamit nunap assingi Kinamiut qaammataasaannit assilisat atorlugit qimerluualaarsinnaanngorpaat

Uumasup ataatsip ippernat ingammik qimaatittarpai

Ilisimatuutut misissuinerup nutaap takutippaa, kukkukuup tipaa ippernap saperaa. Taanna ilisimasaq immaqa pitsaanerusunik ippernaarsaatiliornissamut atorneqarsinnaavoq

Ilisimatuut: Kalaallit Nunaat pinngortitap oqaluttuarisaaneranut katersugaasivimmik amigaateqarpoq

Ilisimatuut isumaqarput kalaallit ilisimasariaqaraat pinngortitap oqaluttuarisaaneranut nassaat suut nalissaqanngitsut nunaminni nassaarineqarsimanersut. Taamaattumik Kalaallit Nunaata pinngortitap oqaluttuarisaaneranut katersugaasiveqalernissaa ujartorpaat

Nunatsinni ilisimatusarnermut millionit

Ministerip tikeraarneranut atatillugu isumaqatigiissummik atsioqatigiittoqarpoq, taanna ilisimatusarnermut millioninik qulingiluanik qulakkeerinnippoq

Læs seneste AG
  • IA-p siulittaasuata tunuliaqutaa:
    Nammineq aqqutissani atoraa
  • Inuusuttut aanngajaarniutinik atuinerat:
    ''Kissarnersiut'' takussutissiisoq
  • Piffiit nutaat:
    Filmiliortarfeqarneq pilersinneqariartuaalersoq