Skip to main content

Inatsit Tunngaviusussaq pillugu isumaliutissiissutip malitsigisaanik suleriaqqinnissamut suli pilersaaruteqartoqanngilaq

Namminiilivinneq: Mette F. naalagaaffimmit tapiissutit isumaqatiginninniutigineqarsinnaanerinut tunngasumik siusinaartumik aalajangiinianngilaq

Sakkortuumik isornartorsiuineq taasititsisoqarnissaanullu kaammattuineq: Tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut Danmarkimi assigiinngitsunik qisuariarfigineqarpoq

Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq isornartorsiuisoqareersorlu: - Ikiuniarluta sapinngisatsinnik iliuuseqarpugut

Isumalioqatigiissitat aningaasaqarnikkut tukattuliornerat pillugu partiit: Kusanaatsuliorneq, pinnguarfik aamma pisariaqanngitsumik agguaaffiusoq

Isornartorsiuineq: Isumalioqatigiissitat innuttaasunik peqataatitsinermut taarsiullugu ilisimatitsinermik suliaqarput

Kiffaanngissutsip sineriaanut alloriarneq

Misissuineq: Inatsit tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitani aningaasanik atuipiluttoqarsimavoq

Pisortanik marlunnik atorfinitsitsineq kiisalu isumalioqatigiissitani ilaasortanut akissarsititsineq sipaarniarluni pissusilersornerunngilaq, kukkunersiuisarfik EY Kalaallit Nunaat, Inatsit tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitat misissorneranni taama inerniliivoq.

Olvsvigip ”tukattoqarnera” nassuerutigaa, kisianni tunngaviusumik inatsisissatut missiliummi pitsaasortat nuannaarutigai

Inatsit tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitat tukattumik ingerlasimapput. Tunngaviusumilli inatsisissatut missiliut pimoorullugu tiguneqartariaqarpoq, taannalu allagaq piffiit nutaat aallartinnerannut ineriartorsinnaavoq, Sara Olsvig isumaqarpoq.

Naleraq missiliut pillugu: Suliniut iluatsittussaanngitsoq

Tunngaviusumik inatsisissatut missiliut tallimanngornermi innuttaasunut saqqummiunneqartoq, partiini aqutsisut pissusissamisoortumik assigiinngitsorujussuarmik isigaat. Illuatungiliuttut nangaassuteqarput, IA Siumullu suliaq naammassisoq nuannaarutigigaat.

Ministeriuneq tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuut pillugu oqaaseqarumanngitsoq

Danmarkimi Statsministeriet Kalaallit Nunaata namminersortup tunngaviusumik inatsisissaanut siunnersuutip saqqummiunneqarneranut oqaaseqarumanngilaq. Suliaq isertuussaanngitsoq, Danmarkimilu naalakkersuisut suliarineqarnera ilisimagaat, Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq.

Nunatta tunngaviusumik inatsisissaa siulleq aajuna

Paragraffit 49-t kapitalinut aqqanilinnut agguataarneqarsimasut tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitap suliaata inernerai, taakkualu Nuummi Ilimmarfimmi ullumikkut tamanut saqqummiunneqarput. Isumalioqatigiissitarli arlalitsigut inerniliissuteqarsimanngilaq, isumalioqatigiissitamilu aalajangiinerit pillugit nassuiaatit ilarpassui qallunaatuunngortillugit nutserneqarsimanngillat.

Oqalugiarnerit erinarsoqatigiinnerillu: Tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuut persuarsiornartumik saqqummiunneqartoq

Tunngaviusumik Inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitat Kalaallit Nunaannut namminiilivissimasumut tunngaviusumik inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut pisortatigoortumik tunniuppaat. Aaqqissuussinermit assit matumani takukkit.

Ulloq oqaluttuarisaanermut pingaarutilik: Tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuut saqqummiunneqalerpoq

Kalaallit Nunaannut namminiilivissimasumut tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuut tallimanngornermi saqqummiunneqassaaq.

Tunngaviusumik inatsisissamut siunnersuut Naalakkersuisunut tunniunneqarpoq

Inatsit tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitat siulittaasuata, Ineqi Kielsenip, Kalaallit Nunaata tunngaviusumik inatsisissaanut missiliut isumaliutissiissutitaqartoq Naalakkersuisut siulittaasuannut tallimanngornermi tunniuppaa.

Partiimi siulittaasoq misileeqqippoq: Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitat atuinerat pillugu akissuteqaqqusisoq

Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu Isumalioqatigiissitat aningaasanik atuinerisa immikkuualuttortaat pillugit akissuteqarnissaq annertuallaartoq, Naalakkersuisut isumaqarput, kisianni nassuiaat taanna Jens-Frederik Nielsenip (D) akuerinngilaa. Suliap isumalioqatigiissitaq ajortumik inissisimalersikkaa, taanna isumaqarpoq.

Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitaq aningaasat ima amerlatigisut atorneqarput

Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut aningaasaliissutit 2022-mi 30 millionit koruunit pallippaat.

Egede tunngaviusumik inatsisissaq pillugu: Alloriaqqinnissaq pingaaruteqarpoq

Naalakkersuisut siulittaasuata nunatta tunngaviusumik inatsisissaanut missingiutip takunissaa pissanganartippaa. Suliap ingerlanerata nanginneqarnissaa maanna pingaarnersaasoq, taassuma oqaatigaa, taamaalilluni tunngaviusumik inatsit Kalaallit Nunaata siunissaanut tunngaviussammat.

Inatsit tunngaviusussaq pillugu isumalioqatigiissitap inernera: Oqallitsitsinissaq siunertaavoq

Inatsit tunngaviusoq pillugu isumalioqatigiissitap suliami inernerisa tunniunneqarnissaannut naatsorsuuterpassuupput. Isumalioqatigiissitami siulittaasoq Ineqi Kielsen (S) erseqqissaavoq suliaq naammassineqartoq Inatsisartuni inuiaqatigiinnilu oqallinnermik nangittumik ingerlatitseqqiisussaasoq.
AG atuaruk
  • Ernisussiortoq kajumissaarisoq:
    Mianersoqqusinissaq piffissanngorpoq
  • Mimi Karlsen:
    Assut ajuusaarnarpoq sulisut soraartariaqalersarsimappata
  • Unnuaq tupinnartumik pinnissusilik
    Kalaallit Nunaata avataarsualerisartuini siullerpaap naapinnera alutornartoq

SENESTE NYHEDER