Skip to main content

Raajarniarsinnaanermut akuersissutit mianersortumik agguaqqinneqassapput

Raajarniarnissamut akuersissutinik atorunnaarsitsineq piffissalerlugu atuutitinneqartalissaaq. Tamassuma aningaasaqarnermut sunniutai misissorneqassapput.

Aalisarnermut inatsit: IA ataatsimeeqatigillatsiarneqarpoq

IA-mi siulittaasoq Múte B. Egede ullumi kaffisorluni ataatsimiinnissamut Aalisarnermut Naalakkersuisumit Nikkulaat Jeremiassenimit aggersarneqarpoq. Partiit illuatungiliuttut annersaanni siulittaasup ataatsimiinneq kisianni pikkuginngilaa.

Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmut tunngavik saqqummiussassaanngitsoq saqqummiunneqartoq

Ataatsimiititaliarsuup suliassaanut missingiut ingerlateqqinneqaqqusaanngitsoq, aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuassap suliassaanik sinaakkusiisussaq saqqummiunneqarpoq, Naalakkersuisut aamma aalisarnermut naalakkersuisoqarfiup avataanit inunnut arlalinnut ingerlateqqinneqarsimavoq, Sermitsiaq.AG taama tusagaqarpoq.

Nikkulaat Jeremiassen: Aalisarneq pillugu ataatsimiititaluarsuassap tunngavissaa piariingajalerpoq

Naalakkersuisut Demokraatillu Ilulissani ataatsimeereerlutik 'tunngaviusumik isumaqatigiipput' aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuassap suliassai pillugit, aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisoq oqarpoq.

Aalisarneq pillugu inatsimmi nutaami perulluliortoqarnissaa IA-p pinngitsoorusuppaa

Illuatungiliuttutut inissisimalluni nuanninngilaq. IA-mi siulittaasup Múte B. Egedep tusagassiuutinut nalunaarutaani tamanna malugineqarsinnaavoq, taanna aalisarnermut politikkimut tunngatillugu politikkikkut siammasissumik isumaqatigiissusiortoqarnissaanik ujartuivoq, suliaqarfimmi tassani siunissami akerleriittoqarnera pinngitsoortinneqarniassammat.

Qaleralinniarneq qummut amerlassusissap killinganut qanittumiittoq

Qaleralinniarluni aqutsiveqarfiit avannaaniittut qummut amerlassusissaminnut qanillattorput, Aalisarnermut Naalakkersuisoq Nikkulaat Jerimiassen ilisimatitsivoq.

Aalisarnermut inatsisissaq pillugu Ilulissani ataatsimeersuartoqassaaq

Naalakkersuisoqatigiinni partiit siuttui, partii naalakkersuisunut tapersersuisoq Demokraatit peqatigalugit, aalisarnermut inatsisissamut sulinerup ingerlariaqqinnissaa anguniarlugu sapaatip akunnerani matumani aaqqiissutissamik eqqartuissapput.

Aalisarnermut inatsisissaq pillugu nipaarsaarussineq

Naak Naalakkersuisut 2018-ip ukiarmi aalisarnermut pillugu ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsisoqarnissaa aalajangiussimangaluaraat, 2019-imilu aningaasanut inatsimmi millioninik aningaasaliffigineqarsimangaluartoq, suliap qanoq ingerlanneqarnera erseqqissumik akissuteqarfigineqanngilaq

Aalisarnermut inatsisip nipaarsaarunneqarnera ernumatitsilerpoq

Aalisarnermut inatsisissaq Naalakkersuisunit suli suliareqqinneqalinnginnera, IA-p pakatsissutigaa. Aalisarnermut ataatsimiititaliarsuassaq eqqaaneqanngilaq.

Professori: Aalisartut ikilineqarlik

Mittarfiliortitertoqarnissaanik aalajangertoqareersoq unammillernartunik takkuttoqarpoq. Tassami sulisinnaasunik amigaateqartoqarpoq, tamannalu Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiinnit Hotel Hans Egedemi seminarertitsinerani iserfigineqarpoq

Aalisarnermut inatsit: Ingerlariusissaq Erik Jensenimit malinneqassanngilaq

Aalisarnermut inatsit nuna tamakkerlugu isumaqatigiissutaasoq qanoq isikkoqarsinnaanera Sulisitsisunit suliarineqarnikuuvoq. Siunnersuutigineqartoq Erik Jensenimit itigartinneqarpoq

Enoksen: Aalisarnermut inatsit inaarutaasumik suli isummerfigineqanngilaq

Naalakkersuisut aalisarnemut inatsisissatut siunnersuutaat Inatsisartuni ukiaanerani ataatsimiinnermi oqallisigineqassanersoq suli aalajangiiffigineqanngitsoq Inatsisartuni siulittaasoq Hans Enoksen tusagassiutinut nalunaaruteqarpoq