Skip to main content

Aalisarnermut inatsit: Ingerlariusissaq Erik Jensenimit malinneqassanngilaq

Aalisarnermut inatsit nuna tamakkerlugu isumaqatigiissutaasoq qanoq isikkoqarsinnaanera Sulisitsisunit suliarineqarnikuuvoq. Siunnersuutigineqartoq Erik Jensenimit itigartinneqarpoq

Enoksen: Aalisarnermut inatsit inaarutaasumik suli isummerfigineqanngilaq

Naalakkersuisut aalisarnemut inatsisissatut siunnersuutaat Inatsisartuni ukiaanerani ataatsimiinnermi oqallisigineqassanersoq suli aalajangiiffigineqanngitsoq Inatsisartuni siulittaasoq Hans Enoksen tusagassiutinut nalunaaruteqarpoq

Aalisarnermut inatsisissaq pillugu qisuariaat allannguuteqartitsisoq

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaannut oqaluuserisassatut siunnersuutip nalunaarutiginissaanut Inatsisartut Allattoqarfiata maleruaqqusai piffissaliuunneqartullu naapertorlugit nalunaaruteqartoq naalakkersuisoq ilisimatitsivoq.

Aalisarnermut inatsit pillugu paatsiveerunnersuaq: Kina eqqortumik oqarpa?

Inatsisartuni Siuliuttaasoqarfimmi siulittaasoq Hans Enoksen oqarpoq Naalakkersuisunit aalisarnermut inatsisissatut siunnersuummik, ukiaanerani ataatsimiittoqarnerani oqallisissiamik, tigusaqarsimanatik. Taamaasilluni Erik Jensen akerlilerneqarpoq

Erik Jensen siulittaasoqarfimmit inissinneqarpoq

Aalisarnermut naalakkersuisup Erik Jensenip tatiginassusaa unammillerneqarpoq. Inuussutissarsiuteqartunut sulialinnut oqaloqateqarnermini oqaatigaa aalisarnermut inatsisissaq Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni saqqummiunneqassasoq, Sermitsiaq.AG-ip paasisai naapertorlugit tamaatut pisoqassanngilaq

Sulisitsisut: Erik Jensenip oqaaseqaatai imminnut ataqatigiinngillat

Naalakkersuisut aalisarnermut inatsisissatut siunnersuutissaat Inatsisartunit itigartinneqassasoq Sulisitsisunit kaammattuutigineqarpoq. Allatut iliorniarnerit tamarmik Kalaallit Nunaata siunissaanik navialisitsissutaasinnaasumik pinnguarinninnerussapput, oqarput

Aalisarnermut inatsit: Siunnersuut allanngortinneqanngilaq

Aalisarnermut inatsisissaq nutaaq oqaloqatigiissutigineqalerpoq

IA-p aalisarneq pillugu inatsimmut matoqqasoqarnera uparuarpaa

Sara Olsvig isumaqarpoq Naalakkersuisut inuiaqatigiit isumaqatigiissutigisaannik aalisarnermut inatsisiliornissamut neriorsuutsik atuutsinngittuuleraat.

Erik pilersaaruteqarpoq

Aalisarnermut piniarnermut naalakkersuisup aalisarnemrut inatsimmi nuna tamakkerlugu isumaqatigiissuteqartoqarnissaa anguniarpaa. Tamatuma saniatigut pilertortumik aaqqiissuteqartoqarnissaa anguniarlugu.

Aqqaluaq: Aalisarnermut inatsit nutaaq mittarfinnut pilersaarummut annertuumik sunniuteqassaaq

Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut akuersissutigineqassappat nunatta karsia aalisarnermit annikinnerusunik isertitsisalissaaq, tamannalu mittarfiit qanoq aningaasalerneqarnissaannut annertuumik sunniuteqassaaq, Aqqaluaq B. Egede isumaqarpoq

Aalisarnermut inatsit nutaaq qaqugu pilersinneqassanersoq nalunartoq

Aalisarnermut, piniarnermut nunalernermullu naalakkersuisunngortup, aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni qaqugu saqqummiunneqarumaanersoq, suli oqaatigisinnaanngilaa. Taamaallaalli qinigaaffiup ingerlarnerani saqqummiunneqarumaarnera oqaatigalugu

IA: EU-mut isumaqatigiissut misissorneqassaaq

Nunatta EU-mut isumaqatigiissutaa IA-p iternga tikillugu misissoqquaa. 1985-imi EU-mut isumaqatigiissuteqarnermi aalisagartassiissutit tunniunneqarsimasut tigoqqinneqarnissaat partiip kissaatigaa.

AG saqqummertoq atuaruk
  • Arnat nipangersimakkajuttarput:
    MeToo Kalaallit Nunaanni atorfissaqartoq
  • Sumep filmiliarineqarneranit ukiut tallimamat qaangiuttut:
    Iluatsitsinerup nipaa
  • Partii Naleraq:
    Pisorntanik nunaqavissunik amerlanerusunik piumasaqarpugut