Skip to main content

Silaannakkut angallanneq suliumajunnaartoqarnerani eqqugaassanngilaq

Nunatsinni silaannakkut angallanneq Danmarkimi suliumajunnaartoqassappat eqqugaassanngilaq. DMI-mi sulisut immikkut isumaqatigiissuteqarnerani suliinnarnissaat qulakkeerneqarneratigut tamanna pivoq.

Kalaallit Nunaanni sumiiffinnit 900-ni silassamik nalunaarsuinerit

DMI-p nittartakkani nutartigaa ippassaq saqqummiunneqarpoq. Kalaallit Nunaanni sumiiffippassuarni silap qanoq innissaa tassani takuneqarsinnaalerpoq

Januaarimi: Issittup sikua aatsaat taama annikitsigaaq

Sikumik uuttortaasarnerit 1979-imi aallartimmatali aatsaat taama januaarimi immap sikua annikitsigisoq uuttortarneqarsimavoq

Sikut assiliortornerisa nutarterneqarnerat isumannaannerulersitsisoq

Kujataata imartaani umiarsuit sikut akornisigut angalasinnaanera maanna isumannaannerulerlunilu ajornannginnerulerpoq.

Nunatta imartaani angalanerit qaammataasat qularnaannerulersippaat

Umiarsuit nioqqutinik Kalaallit Nunaannut tassanngaanniillu useqarlutik angalagaangata, qularneq annertusarpoq, sikullu inissisimanera pillugu paasissutissat nutaanngileriikkajuttarput. Maanna DMI, Danmarks Tekniske Universitet, DTU, aamma Harnvig Arctic & Maritime suleqatigiillutik imartani sikoqarluartuni angalaneq qularnaallisillugu pisariinnerulersinniarpaat, akulikinnerusunik sikup assinginik nassiussuisalerlutik. Innovationsfonden suliniummut 5 millionit koruuninik aningaasaliivoq.

Nuummi aasaanera: Anoraasuarnerit anorersuartut sakkortussusillit

Ataasinngornermi anoreqarpiarani kialluni seqinnarinnerata kingorna illoqarfiit pingaarnersaanni innuttaasut anoraasuarnernik anorersuartut sakkortutigisunik sialuttalimmik nalaataqassapput.

Tunu 2016-imi aatsaat taama kiatsigisoq

Station Nordimit kujammut Tasiilap tikillugu 2016-imi aatsaat taama kiatsigivoq. Ingammik ukiup affaani kingullermi nalinginnaasumit kiannerujussuuvoq

Tunu oktoberimi kiannerpaaffimminiittoq

Sumiiffit arfineq marluusut aatsaat taama kiatsigisut DMI nalunaarsorsimavai

Qalasersuaq avannarleq naliginnaasumit 10 gradenik kiannerusoq

Aatsaat taama issittumi siku anikitsigaaq. Ilimagineqareerporli

Tunumi sila suli nerumappoq

Ukiassarluareeraluartoq Tasiilami suli qerinnalersimanngilaq

Issittup imartaata sikua ukiut tamaasa 94.000 kvadratkilometerinik milleriartarpoq

Ilisimatusarnerup nutaap sikup aakkiartornerata annertussusia takutippaa

Kiannermut rekordi nutaaq

Sisamanngormat Kalaallit Nunaanni juunimi aatsaat taama kiatsigisoq uuttorneqarpoq