DNA-mut tunngatillugu malittarisassat nutaat kinguaassiuutitigut pinerluuteqarsimasunik ujaasisarnermut ikiuutaassasut

Politiit inunnik peqqarniitsumik pinerluuteqarsimasunik DNA atorlugu misissuinissamut periarfissagissaarnerulissapput. Kalaallit Nunaannut eqqartuussisarnermik inatsisip allanngortinneqarnera folketingimi amerlanerussuteqartunit tapersersorneqarpoq.

Tamanna ilaatigut pinngitsaaliisimanerit kinguaassiuutitigullu innarliisimanerit paasiniarneqartarnerannut iluaqutaassaaq.

- Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq ukkatarilluarpaat, tamannarpiarlu pissutigalugu naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuummik, Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinermik nukittorsaasussaq saqqummiuppaat, inatsisinik atuutsitsinermut ministeri Nick Hækkerup (Soc) oqarpoq.

- Inatsisissatut siunnersuut aqqutigalugu politiit misissuinissamut periarfissagissaarnerulersinniarpavut, ilaatigut assersuutigalugu kinguaassiuutitigut innarliisoqarsimanerani dna-mit misissugassanik tigusinissamut malittarisassat ullutsinnut naapertuunnerusut atuutsinneqalersinnerisigut.

Politiit siunnersuutitigut periarfissaqalissapput, inuit peqqarniitsumik pinerluuteqarsimasutut pasisat nuaannit aaviniillu misissugassanik tigusiffiginissaannut.

Kalaallit Nunaannit folketingimi ilaasortat marluusut siunnersuummut tapersersuipput.

- Tamatuma qulakkeerinneqataaffigissavaa, kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasut ikiorserneqarnissaat, tamannalu taamaammat Naalakkersuisut kinguaassiuutitigut inarliisarnermut periusissaannut, Killiliisamut, attuumassuteqartutut isigineqassalluni, Aki-Matilda Høegh-Dam (S) siunnersuutip suliarineqarnerani oqarpoq.

Aaja Chemnitz Larsenip (IA) aamma kinguaassiuutitigut inarliisarnermut akiuiniarluni suliaqarnermut siunnersuutitigut tapersiineq nuannaarutigivaa.

Inatsisinik nutarterisarnerit arriippallaartartut

Kalaallit Nunaannut eqqartuussisarnermik inatsimmi aalajangersakkat marluk aamma allanngortinneqassapput. Nipit immiussat eqqartuussivimmi atorneqarsinnaalissapput. Tamatuma saniatigut Nunatta Eqqartuussiviani eqqartuussisumik immikkut ataatsimik atorfinitsitsisoqarsinnaanngussaaq, eqqartuussisartut taamaalillutik kisimiittarunnaarlutik marluusalissapput.

- Naalakkersuisut pitsanngorsaaniarlutik, Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinermut nukittorsaasussanik, suliniuteqarnerat Inuit Ataqatigiinnit nuannaarutigaarput. Naluneqanngilaq, Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsiniarluni suliaqarfik pisariaqartinneqartumik ingerlaavartumik aaqqissuussaasumillu nutarterneqartariaqartoq. Ataatsimoorluni suliassaavoq, ukiuni makkuni ingerlatarput, sulili naammasseqqajanngisarput, Aaja Chemnitz Larsen (IA) oqarpoq.

- Folketingimi ajunngitsumik suliarigutsigu qulakkeersinnaavarput, inatsisinik atuutsitsinermut suliaqarfik danskit akisussaaffigisaat, danskit eqqartuussisarnermi inatsisaattut pitsaatigisumik Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermi inatsiseqalernissaa, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Danmarkimi DNA-mit misissugassanik tigusisarnissaq pillugu malittarisassat 2005-imi allanngortinneqarput. Tamatuma Aaja Chemnitz Larsen (IA) isornartorsiuilluni oqaaseqarnissaanut tunngavississimavaa.

- Inatsisissatut siunnersuutip ilai ukiut arfineq-pingasut 13-illu matuma siorna Danmarkimi atuutsinneqalerput, aatsaallu inatsisissatut siunnersuut manna aqqutigalugu Kalaallit Nunaannut atuutsinneqartussanngorluni. Immitsinnut aperisariaqarpugut: Suna pissutaava, Kalaallit Nunaanni pisinnaatitaaffiit ukiut taamak amerlatigisut aatsaat qaangiummata atuutsinneqalernerinut? Folketiangimi tamanna allanngortissinnaagutsigu allanngortissavarput, Kalaallimmi Nunaanni inuiaqatigiit ineriartornerannut kinguarsaataammat.

Danmarkimi DNA-mit misissugassanik tigusinissamut malittarisassat ukiut 14-it matuma siorna allanngortinneqarput.