Skip to main content

DMI: Sermersuaq sukkasuupilussuarmik aakkiartorpoq

Sermersuup aakkiartornera 1990-ikkunnut sanilliullugu arfineq-marloriaammik sukkaneruvoq, nunani tamalaani ilisimatuut aarlerisaaripput

Sermersuup aakkiartornerata ilutigisaanik inuit 100 millionit nunarsuarmi sinerianni najugallit qarsutsinernik 2000-kkut naajartorneranni ukiut tamaasa nalaataqarataannaapput - sermersuaq aakkiartupiloortuarsinnassappat. 

Issittoq pillugu ilisimatuut 96-it nunanit tamalaaneersut ilisimatuut atuagassiaanni Naturemi marlunngormat taama inerniliipput. Ilisimatuut nunarsuarmi universitetini ilisimatusarfinnilu 50-ini sulisuupput 

Sermersuup ilaa 3,8 billionit tonsitut oqimaatsigisoq 1992-imiilli aassimavoq - tamannalu nunarsuarmi immap 10,6 millimeterinik qaffanneranik kinguneqarpoq. 

Sermersuup ilaa agguaqatigiissillugu 33 milliardit tonsitut annertutigisoq ukiut tamaasa 1990-ikkunni aattarpoq, massa sermersuup ilaa agguaqatigiisillugu 254 milliardit tonsiusoq ukiuni qulikkuutaani qaangiutilersuni ukiut tamaasa aattartoq.

Allagaqartut oqarnerat naapertorlugu ilisimatuut atuagassiaanni Naturemi allaaserisat sermersuup aatsaat taama sukkatigisumik aakkiartorneranik ersersitsipput. Andrew Shepherd University of Leedsimeersoq aamma dr. Erik Ivins Californiami Nasas Jet Propulsion Laboratorymeersoq allagaqartuni siuttuupput. 

Ilaatigullu Danmarkimi DTU Spacemeersut, Geusimeersut, DMI-meersut Københavns Universitetimeersullu aamma allagaqartuupput. 

- Nunarsuarmi imaq centimeterimik ataatsimik qaffakkaangat nunarsuarmi inuit qarsutsinernik nalaataqarataannaasut 6 millioninik amerlisartut oqartoqartarpoq, Andrew Shepherd tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnermi oqarpoq. 

Qarsutsinerit

Nunarsuarmi immap qaffannera ataatsimut isigalugu inuit qarsutsinernik 2100-mi nalaataqarataannaasut 400 millionit missaanniissangatinneqarput.

- Qularnanngitsumik pissapput sunniuteqassallutillu. Pippatalu nunarsuarmi sinerianni najugaqarfiit aseruatitissapput, Andrew Shepherd erseqqissaavoq.

Sermersuup aakkiartornerpaaffia 2011-mi pimmat sermersuup ilaa 335 milliardit tonsiusoq aappoq, kingornalu aakkiartupiloornera unikaallalluni. Sermersuup 2019-imi aasakkut aakkiartornerata qanoq sukkatigisimaneranik nalunaarsukkat Naturemi aallaaserisami ilanngunneqanngillat. 

Danskeq silap pissusia pillugu ilisimatooq Bergenimilu Nansen Centerimi pisortaq, Sebastian Mernild, Tunumi nalunaarsukkanik katerseqataavoq. 

- Inuppassuit qarsutsinernit eqqugaassapput - tassalu ilimagisamit 40 millioningajannik amerlanerussangatinneqarput. Tamannalu tusarliutigissallugu pingaaruteqarpoq.

- Inuppassuit angerlarsimaffeeruttussaapput, tamannalu imminermini ernumanareerpoq, taanna oqarpoq.

- Inerniliinerit tunngavissaqarluarput, taakkualu politikerinit aalajangiinissanut najoqqutarineqaluarsinnaakutsoorput. Aamma Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu ataatsimiititaliaata arfinilissaannik nalunaarusiaanut 2021-mi saqqummersussamut tunngavittut atorluarneqarsinnaapput, Mernild oqarpoq. 

IPCC pillugu paasisaqarnerugit

OQALLIFFIMMUT TIKILLUARIT
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookies akuerissavat: ”accepter cookies”.
  • Pingaarutilik! Malittarisassat nutaat: oqallinneq malinnaavigiumallugu peqataaffigiumallugulu https://www.facebook.com/settings/cookie ataani Valgfrie cookies atuuttussanngortinneqassaaq.
  • Oqaaseqaatit allaffissartaat browserinni aamma mattunneqarsinnaavoq. Browserinni Facebookimi oqaaseqaatinut allaffissat atuutilersinnissaannut ilitsersuut uani atuarsinnaavat.
  • Sermitsiaq.AG atuartartutta akornanni isumaqatigiinngittoqaraluarpalluunniit oqalliseriaatsip pitsaasuunissaanik kissaateqarpoq. Oqallinnermut malittarisassanik unioqqutitsineq mattunneqarnermik kinguneqarsinnaavoq.
  • Oqaaseqaatinik sakkortuunik nalunaarutiginninneq pisinnaavoq "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER