Demokraatit arlalinnik siunnersuuteqarput: Puiaasanik utertitsisarneq, neqinik eqqussinermi akitsuut napparsimaveqarfinnilu cubamiunik sulisoqalernissaq
Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnissaanni Demokraatit 19-nik siunnersuuteqarput.
Inatsisartuni illuatungiliuttut Demokraatit Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnissaannut 19-nik siunnersuuteqarput.
Partiip anguniagaaneersut siunnersuutit arlallit peqataapput.
Innuttaasut peqqissutsikkut sullinneqarsinnaanissaat anguniarlugu cubameersuni peqqinnissaqarfimmi sulisunik sulilersitsiniaanissamut suliniut unitsinneqarallarsimasoq aallarnisaqqinnissaa anguniarlugu Naalakkersuisut peqquneqarnissaanik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut peqqissutsimut oqaaseqartartoq Anna Wangenheim siunnersuuteqarpoq.
Sooq kalaallit nakorsat Nunatsinni sulineq ajorpat?
Suliniutip piviusunngortinneqarnissaanut sulissuteqartoqartariaqalersoq isumaqarpoq. Nunatta Kujataani ernisarfik, Qaqortoq, matuneqaqqammerpoq. Sulisussaaleqineq pissutaalluni ernisarfik matuneqarpoq. Piffissami sivitsortumi ilungersorluni sulisussarsiortoqaraluartoq, ajoraluartumik 2022-mi ukiakkut piffissat ilaanni, Peqqinnissaqarfik Kujataani nakorsanik qulaanilu taaneqartunik pilattaanermik piginnaasaqartunik misilittagalinnillu sulilersitsinissaq ajornarsimavoq, Naalakkersuisut ilisimatitsissutigereerpaat.
Nakorsat kigutillu nakorsai kalaaliusut sooq ilinniagartik arlalitsigut nunatsinni atornagu nunattali avataani atortarneraat kvalitativiusumik misissorneqarnissaanik Naalakkersuisut peqquneqassasut Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuuteqarportaaq.
Naalakkersuisut ilisimatitsissutiginikuusaat innersuuppaa, naatsorsueqqissaartarfik nalunaaruteqarsimasoq, piffissami 2003-miit 2021-mut nakorsaatinut Odontologimullu kandidatit 44-ut naammassisimasut. Taakkunani 23-vit Kalaallit Nunaanni najugaqanngillat. Sooq ilinniagartik Nunatsinni atorusunnginneraat paasiniarneqartariaqartoq aamma apersorneqartariaqartut oqarpoq.
Demokraatit ilaatigut iluarsiivigissallugu soqutigisaat, puiaasat dås-illu angissutsit assigiinngitsunik tuniniarneqarsinnaanngorlugit puui pillugit nalunaarusiaq, tassa puiaasanik utertitsisinnaanermut tunngassuteqartoq, Demokraatit siulittaasuannit Jens-Frederik Nielsenimit siunnersuuteqarfigineqarpoq.
Copenhagen Economicsip nalunaarusiarisimasaa innersuuppaa, nalunaarusiammi ukiut qulit matuma siorna nalunaarusiarineqartummi takutinnikuuaa Nuuk Imeq Kalaallit Nunaata kitaani immiaaqqanik sodavandinillu tunisinermi unammilleqatigiinnikkut immikkut iluaquserniartartoq.
Siunnersuummik akuersereernerup kingorna sukkanerpaamik allannguisoqassasoq Jens-Frederik Nielsenip siunnersuutigaa, 2023-mi Immiaaqqat imeruersaatillu kulsyrimik akullit Kalaallit Nunaanni puiaasat dås-illu angissutsit assigiinngitsunik tuniniarneqarsinnaanngorlugit puui pillugit nalunaarusiaq allanngortinneqassasoq siunnersuutigalugu.
"Immiaaqqat imeruersaatillu kulsyrimik akullit Kalaallit Nunaanni puiaasat dås-illu angissutsit assigiinngitsunik tuniniarneqarsinnaanngorlugit puui pillugit nalunaarusiaq allanngortinnerasigut Naalakkersuisut qulakkeerinninnissaat pillugu" Inatsisartunut aalajangiiffigisassaattut siunnersuuteqarpoq. Utertitsisarnermut aaqqissuussami puujaasat dås-illu ilaasinnaassapput.
Neqinik eqqussinermi akitsuutit peerneqarnissaat
Demokraatit aamma akitsuummik piigaqarusuppoq.
Kaffit, thet timmiallu eqqunneqarnerannut akitsuutaat peerneqarnissaannut siunnersuut ukioq kingulleq Demokraatinit siunnersuutigineqartoq Naalakkersuisuusimasunit isumaqataaffigineqarluni taakkununnga akitsuut peerneqarpoq. Neqinik eqqussinermi akitsuutit peerneqarneqassasut Demokraatit maanna siunnersuuteqarput.
Akitsuutit peerneqassappata assersuutigalugu kinguneqassaaq nersutip neqaa aserortigaq ullumikkormit 10 kr.-mik akikinnerulernissaa, savaaqqallu quttoraa 2 kilo eqqunneqarsimasup 50 kr.-mik ullumikkormit akikinnerulernissaa, Jens-Frederik Nielsen assersuusiorpoq.
Siunnersuut atuutilissappat Nunatta karsianut millionerpaalunnik annaasaqassaaq. Siullertut akiliisarnermut aaqqissuussaq Ilanngaassivik eqqunnissaa pissusissamisuussasoq siunnersuutigaa. Tamanna ukiumut 30 million koruuninik iluanaarutaassaaq. Aappaattut aningaasanut inatsimmi ingerlatsinermut tapiissutinullu aningaasaliissutinit sipaarniartoqarsinnaasoq tikkuarpaa.