Danmarkimit ikiorserneqarnissaq: Uungaannartuuvoq ataqatigiinnanilu

Meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunut, sumiginnagaasimasunut imaluunniit imminoriaannarnut ikiorsiissutaaniartoq amigaateqarluinnarpoq. Aamma pinaveersaartitsineq sukkut tamaana sunniuteqartarpoq. Tamanna MIO-p nakkutilliisarnermini nalunaarusiarpassuisa angalasarnerminilu nalunaarusiarpassuisa takutittuarppaat. Tamakkuninnga takunnissinnaasimanngitsut, piviusulersaarutip 'Byen, hvor børn forsvinder', DR-ip upernaaq aallakaatitaa takunnissinnaalersinngitsoorsimanavianngilaat.

Aallakaatitap malitsigisaanik, Inatsisartuni politikkerit paasilersimavaat, ajornartorsiuterpassuit aaqqiiffiginiarlugit Danmarkimut ikioqqusariaqarlutik. Peqqissutsimut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisup Martha Abelsenip (S) kommunit qinnuigisimavai, ikiorneqarnissamut kissaatiminnik tunniusseqqullugit. KNR-p sunik kissaateqartoqarnersoq sapaatip akunnerani kingullermi oqaluttuarivaa.

- Pisartut assigiinnarpaat

Meeqqat illersuisuata Aviâja Egede Lyngep pikkuginngilai.

- Aaqqiissutaagallartussatunaasit isikkorput. Suliniutissat imminnut ataqatigiinngippallaaqaat. Ataqatigiinnerunissaat amigaatigaakka, Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

KNR naapertorlugu, kommuninit tallimaasunit sisamat kissaatiminnik tunniussisimapput. Taakku immikkut sullissisussanit tarnillu pissusaanik ilisimasalinnit ikiorserneqarnissaq kissatigisimavaat.

- Tamanna, meeqqat pillugit suliassat iluarsineqassappata ajunngilaq, ajornartorsiutilli ilaannamineerannguannut aaqqiissutaasinnaavoq. Ukiualunnguit matuma siornatigut isumaginninnikkut suliniuteqartarneq pitsanngorsaaffiginiarlugu Danmarkimit 10 millioner koruninik pissarsisoqarsimavoq, ullumikkullu takusinnaavarput tamanna qanoq killeqartigisumik iluaqutaasimasoq. Maanna pisussaq, taamatupajaaq pissasoq ilimagaara, annertunerulaaginnartumik sunniuteqassasoraara, meeqqat illersuisut oqarpoq, taassumalu ujartorpaa ataqatigiinnerusumik iliuuseqartoqarnissaa aamma allatut eqqarsartoqarnissaa.

22-mi inunngortussat innarlerneqartannginnissaannik neriorsuuteqarneq

Aamma NGO Meeqqaat Ikiortigit isumaqarpoq, sullissisarnerup aaqqiiffigineqarnissaa maanna piffissanngortoq. Matumanili aamma isumaqartoqarpoq, kinguaassiutitigut atornerluisarnerup pinngitsoortinneqarnissaanut tamanna annertunerusumik

ikiuutaanavianngitsoq, Killiliisami tamanna anguniagaangaluarpoq.

- Danmarkimit ikiorneqarnissamik qinnuiginninniarluni nalunaaruteqarneq imminermini ajunngilaq. Uagulli takusinnaasatsitut tamanna naammanngilluinnarpoq. Eqqaasitsissutigissavarput, Killiliisamit ukiup ataatsip matuma siornatigut innuttaasut neriorsorneqarmata, 2022-mi inunngortussat innarlerneqarsimanngitsut siullersarissagaat, Kalaallit Nunaanni Meeqqat Ikiortigimmi siulittaasoq, Jonna Ketwa oqarpoq.

Suliniaqatigiiffimmit isumaqartoqarpoq piumassuseqarluarneq amigaataanngitsoq. Inuilli ikittuinnaat suliassanik annertuallaartunik isumaginninniartussaapput, taamak oqartoqarpoq, taamaammat maannakkorpiaq suliassarpassuarnut, kiisalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aaqqiissutissanut – annertunerusumik ikiorneqarnissamut qinnuiginnittoqassaaq.

- Ajornartorsiut aaqqiiffiginiarlugu maannakkorpiaq annertuumik ikiorserneqarnissaq pisariaqartinneqarpoq. Ilisimasalinnik amerlasuunik, soorlu tarnip pissusaanik ilisimasalinnik nunatsinnukartitsinissamut annertuumik aningaasaliissuteqartoqarnissaa pisariaqarpoq. Suliassat aaqqiiffigineqarnissaannut ilisimasallit ikippallaarput, aamma uagut takusinnaasatsitut Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmi ilisimasallit ikippallaarput.

- Sooruna meeqqat aperineqarsimanngitsut?

Meeqqat illersuisuat isumaqarpoq, kommunit pisariaqartitaannut tunngatillugu apeqquteqarsimaneq isumatusaarnerusoq, tamannali naammaqqajanngitsutut isigivaa, matumanimi kommunit pisariaqartitaat pineqanngimmata.

- Sooruna innuttaasut aperineqarsimanngitsut? Sooruna meeqqat sunik pisariaqartitsinerannik aperineqarsimanngitsut? Taakkuummatami ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisut, Aviâja Egede Lynge aperivoq, tassungalu atatillugu innersuussutigai MIO-p angalasarnerani nalunaarusiarineqartartut, ilaqutariit meeqqallu isaannit isigalugit ajornartorsiutinut nassuiaatitaqartut. Tassumattaaq misilittagaasa takutippaat, kulturimut tunngatillugu, aammali kinguaassiutitigut atornerluisarnerit oqallisigineqartannginnerat pineqartillugu najugaqarfimmit najugaqarfimmut pissutsit assigiinngitsupilussuusinnaasut.

- Aammaarlunga najukkani assigiinngissuteqartoqarnerata eqqarsaatigineqarsimannginnera annertuumik ernumassutigaara. Taamaaliortoqanngippammi kinguaassiutitigut atornerluisinnaanerit pinaveersaartinneqarnissaat iluatsinnavianngilaq.

Atornerluisartut katsorsarneqartarnissaat

Meeqqat Ikiortigit aamma ujartorpaat pinaveersaartitsisarnerup ukkatarineqarnerunissaa.

- Meeqqat Ikiortigimmi atornerluisartut kinguneqarluatumik katsorsarneqarnissamik neqeroorfigineqartarnissaat ilungersuullugu suliarisarparput. Katsorsaasoqartanngippat atornerluisarneq qaangernavianngilarput. Tassunga atatillugu soorunami nuannerpoq, Naalakkersuisup Martha Abelsenip pitsaanerpaamik suliaqartoqartarneranik takuniaalluni Danmarkimut tikeraarsimanera. Qanorpiarli, aamma qaqugu atornerluisartut katsorsarneqartalissanersut pillugu erseqqissumik nalunaaruteqartoqarnissaa amigaatigaarput, Jonna Ketwa oqarpoq.

MIO, ilaatigut Namminersorlutik Oqartussanut siunnersuisarnermik suliaqartartoq, meeqqanut tamanut tunngatillugu aamma inuunermi immikkuualuttunik tamanik imaqartumik ataqatigiinnerumik pilersaarusiortoqarnissaanik arlaleriarluni ujartuisarsimavoq. Tassa atuartarneq, peqqissuseq inuillu akornanniissinnaaneq pillugit imaqarsinnaasumik. Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni nunami tamarmi iliuusissatut pilersaarut saqqummiunneqarniarpoq, aammaarluni meeqqanut atugarliortunut taamaallaat sammitinneqartoq.

- Ernumassutigaara, erseqqissupilussuarmik ajornartorsiutasut aammaarluni pingaarnerutillugit qisuariarfigineqarnissaat. Ajornartorsiutimmi ersinnginnerusut, nalunngilarpummi ersinngitsunik annertoorujussuarmik ajornartorsiuteqartoqartoq, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

- Sooruna tamatuma uppernarsaateqartinneqarnissaanik piumasaqaateqartoq?

Tamanna tunngavigalugu ujartorpaa, kisitsisitigut paasissutissat annertunerusumik aaqqissuussaanerusumillu katersorneqartarnissaat, taamaalilluni siuariartortoqarnersoq imaluunniit

siuariartortoqannginnersoq erseqqinnerujussuarmik takuneqarsinnaalerniassammat. Taassuma takunnissinnaanera naapertorlugu ilisimasat tigussaasut, meeqqat atugaannik pitsanngorsaalluni suliniuteqarnermut tunngaviusariaqarput.

- Meeqqat illersuisuattut puullaaqissutigisinnaavara, nakkutilliisarnitsinni nalunaarusiarpassuatta kiisalu nammineq angalsarnitsinnut atatillugu nalunaarusiarpassuatta malitseqartinneqarneq ajornerat. Danskilli tv-anni piviusulersaarummik aallakaatitsisoqarmat, aatsaat politikkerit takusinnaalersimavaat ajornartorsiutit taakku ilungersunarsut aaqqiiffigissagutsigit ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisugut.