videnskab.dk
Danmarkimi siullerpaamik kuultimik nassaartoqarpoq
Danmarkimi aatsaat siullerpaamik kuultimik nassaartoqartoq, ujassiooq ilaatigut nunatsinni kuultimik nassaarsimasoq ilisimatitsivoq
Kuultisiortunngorniarlutit takorluugaqaruit, taava ujaqqamik erlinnartuummik taassuminnga ujaasiartorniarlutit Klondykemukarnissat immaqa pisariaqanngilaq.
Ujarassioormi ilisimatoorlu Christian Knudsen Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu Ujarassiuut Misissuisoqarfianneersoq (GEUS) Rødekrop eqqaani Sønderjyllandimi kuultimik nassaarsimavoq.
Kuultimik nassaartartup oqarneratut kuulti sermimit sermersuaqarnerit ilaasa nalaannit tamaanga nassatarineqarsimavoq.
Taama Videnskab.dk allappoq, tassani aamma takusinnaavat Danmarkip sukutsitaani sioqqanik kuultinik nassaarfiusinnaasunik peqarnersoq.
- Sioqqanik kuultinik nassaarfigineqartumi piginnittoq oqaluttuarmat immaqa Rødekrop eqqaani kuulteqarsinnaasoq, uanga ilisimasuppallaanngilanga. Tassami aatsitassat allat kuultimut paarlaakkajunneqartarput, kisianni uani taamaanngilaq. Tassami Sønderjyllandimi kuulteqarpoq, Christian Knudsen, siornatigut nunatsinni kuultimik nassaarsimasoq, taama oqaluttuarpoq.
Kisianni illit suliffinnit soraariarlutit aningaasat sipaakkatit uukkaatinut, uumasunut nammattussarnut sioqqanullu errortuutissarnut atorniarlugit takorluugaruit, taava oqaluttuutissavatsigit Christian Knudsenip kuulti nassaarisaa inuussutissarsiutigalugu kuultisiortartunut tulluanngitsoq.
Rødekromi kuultinik annertussutsimikkut mikisunik nassaarpoq, tamarmimmik millimeterip immaqa affaanik angissuseqarput, immaqaluunniit millimeterip qulerarterutaanik, taamaattumillu kuultip pujoralaatut immaqa taaneqarsinnaasunik.
- Naak, inuit ilaasa nassaarineqartut iluanaarutigisinnaanngikkaluaraat, isumaqarpunga nuannertuusoq Danmarkimi kuultimik nassaartoqarnera, Christian Knudsen oqarpoq.
Christian Knudsenip oqarnera naapertorlugu kuulti Rødekrop eqqaani nassaarineqartoq sermersuaqartarnerisa ilaani tamaanga sermimit tikiunneqarsimavoq.