Danmarkimi inuunerminni atugarlioqqajaasut ikinngutitik naapittarpaat
Danmarkimi kalaallit inuuniarnermikkut atugarlioqqajaasut Danmarkimi atugarlioqqajaasunit allanit ikinngutiminnut ilaquttaminnullu attaveqarnerusarput.
Danmarkimi kalaalliulluni inuuniarnikkut ajornartorsioqqajaasuuneq ataatsimut isigalugu tujorminartuusarpoq. 'Sundhedsprofil for socialt udsatte Grønlændere i Danmark', Danmarkimi kalaallit inuuniarnermikkut ajornartorsioqqajaasut peqqissusaat pillugu nalunaarusiap tamanna takutippaa, taanna Statens Institut for Folkesundhedip Rådet for Socialt Udsattemut suliaraa.
Danmarkimi kalaallit inuuniarnermikkut ajornartorsioqqajaasut 1000-1500-t missaaniinnerat naatsorsuutigineqarpoq. Amerlanerit illoqarfinni annerusuni najugaqarput. Inuit Kalaallit Nunaanni inunngortut Danmarkimi najugaqartut katillutik 16.500-nik amerlassuseqarput,
Immikkoortutigut arlalitsigut kalaallit inuuniarnermikkut ajornartorsioqqajaasut Danmarkimi inuuniarnermikkut ajornartorsioqqajaasunit ilungersunarnerusumik inuuneqarput. Nakuuserfigineqarneq nalaannerusarpaat, angerlarsimaffeqanngitsuunerusarlutik aamma imigassamik atornerluinerat annertunerusarluni.
Ikinngutit ilaquttallu
Kisianni immikkoortuni ataasiakkaani ajornartorsioqqajaasut ataatsimut isigalugit immaqa oqimaannginnginnerulaartarpoq. Tassami ullut tamakkiallugit amerlanerit ikinngutitik naapittarpaat. Kalaallit ajornartorsioqqajaasut akornanni 41 procentiisa ikinngutitik ullut tamakkiallugit imaluunniit tamakkiangajallugit naapittarpaat. Ajornartorsioqqajaasut ataatsimut isigalugit kisitsisit 29 procentiullutik.
Aamma amerlasuut ilaquttatik ullut tamakkiallugit imaluunniit ullut tamakkiangajallugit (16 procentit) takusarpaat, ajornartorsioqqajaasut ataatsimut isigalugit (8 procentimiillutik).
- Danmarkimi kalaallit inuuniarnermikkut ajornartorsioqqajaasut eqimattaapput, inuuniarnermikkut ajornartorsioqqajaasunit allanit ilaquttaminnik aamma ingammik ikinngutiminnik ullut tamaasa takusaqartartut. Kalaallit ajornartorsioqqajaasut aamma allanit angerlarsimaffeqanngitsunut unnuisarfinnut aamma illunut kialaarfiusunut kissartunik neriartornerusarput. Taamatut pissuseqarneq kalaallit kulturikkut tunuliaqutaannut tulluartuuvoq, tassani ilaquttanut atassuteqarneq aamma ilaquttanik peqateqarneq tunngaviulluinnarluni, nalunaarummi tamanna oqaatigineqarpoq.
Napparsimaqqajaannginnerusartut
Danmarkimi kalaallit ajornartorsioqqajaasut aammattaaq allanit ataatsimut isigalugu napparsimaqqajaannginnerusarput. Ajornartorsioqqajaasut 64 procentii ataatsimut isigalugu sivisuumik napparsimasarput, kalaallit akornanni 47 procentiuvoq. Ulluinnarni akorngutinut tunngatillugu kalaallit ajornartorsioqqajaasut ikinnerusunik misigisaqartarput.
Tarnimikkut nappaateqarnermik suussusersiffigineqarsimasut amerlassusaat, kalaallini ajornartorsioqqajaasuni malunnaatilimmik appasinnerujussuuvoq, tassa 15 procentit, allani inuuniarnikkut ajornartorsioqqajaasuni eqimattanut, 42 procentiusunut sanilliullugit.