Hot
COP19: Silap pissusianik isumaqatigiinniarnerit pisussaaffeqanngitsumik naammassipput
Nunat COP19-imi peqataasut isumaqatigiipput gas-inik kissatsinnartunik aniatitsinerup annikillisarnissaanik anguniakkaminnik nalunaaruteqarnissaminnut pisussaaffeqaratik
Warszawa-mi silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnermi oqaaseqatigiit ikittuinnaat allanngortillugit nunat peqataasut 190-it isumaqatigiipput FN-ip 2015-imi Parisimi ataatsimeersuarnissaanut qanoq ingerlatsisoqassasoq, taamanikkussamut tassani isumaqatigiissutiviit isumaqatigiissutigineqassallutik.
Nunat isumaqatigiipput gas-inik kissatsinnartunik aniatitsinermi anguniakkatik nalunaarutigisassallugit, isumaqatigiissutilli oqaasertaatigut nunat nalunaaruteqartarnissaminnut pisussaativinngillat.
Isumaqatigiinniarnerit akunnernik 24-nik kinguaattooriartorneranni aallartitat oqaasertaata allanngortinnissaa isumaqatigiissutigaat, taamaasilluni gas-inik kissatsinnartunik aniatitsinermi oqaaseq "pisussaaffik" allanngortinneqarluni "tapersiissutinut".
Isumaqatigiinniarnerit tallimanngormat unnukkut naammassineqartussaagaluarput, unnuarlu naallugu arfininngornermilu ullororiartulersoq tikillugu ingerlanneqarlutik.
Marsip 15-iat nallertinnagu nunat silap pissusianut anguniakkatik imaluunniit tapersiissutitik nalunaarutigissavaat.
Piumasaqaataavoq EU nunallu pisuut allat 2020-miit nunanut siuarsagassanut silap pissusianut tapiissutitut ukiumut 100 milliarder dollarinik (550 milliarder koruuninik) neriorsuutigineqartutut tapiissuteqartassasut.
Isumaqatigiinniarnerit novembarip 11-anni aallartimmatali nunat suliffissuaqarfiit nunallu siuarsagassat Polenimi illoqarfiit pingaarnersaanni sakkortuumik isumaqatigiinniarsimapput.
Nunat kitaamiut piumasaraat aningaasarsiornikkut siuariartupiloortut soorlu India, Brasilia pingaartumillu Kina CO2-mik aniatitsinermik annikillisarnissaanut pisussaaffeqassasut.
Oqaasertai iluarsineqarsimasut peqataasunit tamanit akuersissutigineqarpoq, EU-p silap pissusianut kommissæria Connie Hedegaard Twitter-imi allappoq.
– Maanna tamarmik angerlassapput ilinniagassatillu suliaralugit. Piffissaatillugu ikiuutissat piareersarlugit takuniarlugu suliniut tamarmiusoq naammannersoq, Connie Hedegaard allappoq. 2009-mi Københavnimi pisoqarfiusumik ataatsimeersuarnermi nunat pisuut neriorsuipput 2020-miit nunanut piitsuunerpaanut silap pissusianut suliniuteqarnissamut ukiut tamaasa 100 milliarder dollarinik (550 milliarder koruuninik) tapiissuteqartalissallutik.
Aningaasat atorneqassapput panernersuaqarneranut silarluttarnerujussuarneranullu nunat piareersimanerunissaannut nukissamillu mingutsitsinngitsumik atuinissaannut.
Warszawa-mi ataarsimeersuarnermi isumaqatigiissutaagallarpoq nunat siuarsagassat aningaasat pineqartut pissagaat, aningaasalli amerlanerusut namminersortut aningaasaliissutigissagaat.