Skip to main content

CO2-mik aniatitsineq ukiuni pingasuni qaffarianngitsoq

Nunarsuarmi gassip CO2-p aniatinneqarnera nalunaarusiaq naapertorlugu ukiuni pingasuni tulleriinni unittooqqasutut isikkoqarpoq. Nutaarsiassatsialak, kisianni naammanngilaq, ilisimatuut isumaqarput

Silaannaq pisariaqartitaminik anersaarfissaqalaalerpoq. Kisianni silaannaap kissatsikkiartorneranut unitsitsivinnissamut tamanna naammanngilaq.

Ukiumoortumik Global Carbon Budget nalunaarusiami tamanna inerniliunneqarpoq, taanna nunarsuarmi tamanit ilisimatuunit suliarineqartarpoq. 2016-imi CO2-mik aniatitsineq siorna aniasup assinganik inerneqarnissaa, tassani atuarneqarsinnaavoq.

CO2-p ukiut siuliini annertuumik qaffakkiartupiloornera, ukiuni pingasuni tulleriinni maanna uninngavoq.

Ukiuni qulikkaani annertuumik qaffattareerlutik, nalunaarusiami kisitsisit 'ersarsissumik aamma aatsaat taama unikaallattutut' oqaatigineqarput.

- Piffissami aningaasaqarnikkut annertuumik qaffariartortoqarnerani ukiuni pingasuni tulleriinni aniatitsineq qaffariaateqanngingajavippoq, ilisimatusarnermut aqutsisoq Corinne Le Quere University of East Angliameersoq AFP-mut oqarpoq.

Nalunaarusiaq naapertorlugu 2016-imi CO2-mik aniatitsineq taamaallaat 0,2 procentimik qaffariassasoq naatsorsuutigineqarpoq, tassa 36,4 milliard toninut. Tassunga sanilliullugu 2004-mit 2013-mut ukiumut 2,3 procentimik aniatitsineq qaffariartarpoq, tamanna sioqqullugu 2014-imi 0,7 procentimik appariarpoq.

CO2 - imaluunniit kuldioxid - gassit nunarsuarmik kissassaasunut tunngatillugu ajortisaataanerpaat ilagaat. Silaannaap kissatsikkiartornerata, ilaatigut silap kiarujussuarneranik, qarsutsinernik imaluunniit panernersuarnik kinguneqartitsisarpoq.

CO2-mik aniatitsinerup qaffakkiartuinnarunnaarneranut, pingaartumik Kinap aamarsuarnik atuinini annikillisinnikuuneranik pissuteqarpoq. Kina nunarsuarmi CO2-mik aniatitsinerpaajuvoq. Nunarsuaq tamakkerlugu aniatinneqartut 30 procentii tassanngaanneerput.

Ukioq manna aamma Kinap CO2-mik aniatitsinera 0,5 procentimik appariarnissaa ilimagineqarpoq. Tamannalu aningaasaqarnikkut siuariarneq siornatigumut sanilliullugu annertunnginneranik pissuteqarpoq.

USA aamma ukioq manna aamarsuarnik atuinnginneruvoq, Amerikamiullu aniatitsinerat nalunaarusiaq naapertorlugu 1,7 procentimik appariaateqassaaq.

Illuanik aningaasaqarnikkut ineriartorfiusuni nutaatut taagorneqartuni aniatitsineq qaffariaateqarpoq.

Nalunaarusiaq silaannarmut nutaarsiassatsialaagaluartoq, nunarsuarmi silaannaap kissatsikkiartornera unitsissagaanni, gassinik aniatitsinerup annikillisinneqarnissaa pisariaqartoq, ilisimatuut naqissusiipput.

Nunarsuarmi silaannaap kissatsikkiartornerata qaffariartarneri 2 gradip ataaniitinneqassappata, aniatitsinerup ukiumut 0,9 procentimik 2030-ip tungaanut annikilleriartarnissaat pisariaqarpoq, AFP allappoq.

Annerpaamik 2 gradimik qaffariaateqartarnissaq anguniarlugu. Parisimi isumaqatigiissummi nunarsuarmi siuttut isumaqatigiissutigaat. Isumaqatigiissutip piviusunngortinneqarnissaa Marokkomi ataatsimiinnermi ulluni makkunani oqallisigineqarpoq.

/ritzau/

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER