Bramsen: Issittumi nakkutilliineq nukittorsarneqassaaq
Illersornissamut ministerip qeqertarujussuarmi nakkutilliinerup qanoq nukittorsarneqarsinnaanera pillugu Kalaallit Nunaanni nunanut allanut naalakkersuisoq oqaloqatigisimavaa.
Danmarkip illersonissamut missingersuutimini 1,5 milliarder koruunit Issittumi nakkutilliinerunissamut immikkoortissimavai.
Aningaasat sumorpiaq atorneqarniarpat?
Apeqqutit ilaat tannaa illersornissamut ministerip Trine Bramsenip (S) Kalaallit Nunaanni nunanut allanut naalakkersuisoq Steen Lynge sisamanngormat Nuummi ataatsimeeqatigingamiuk oqaloqatigiissutigisimavaa.
Trine Bramsenip Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aalajangeeqataanissaat angorusuppaa.
Kalaallit Nunaanni russit aqqartartuisa naalagaaffillu allat sakkutuuisa sumiittarneri pitsaanerusunik nakkutigineqarnissaat pisariaqartinneqartoq isumaqatigiissutigaarput, danskit ministeriat oqarpoq.
Pitsaanerusumik nakkutilliiisoqartariaqartoq
- Arlaatigut iliuuseqartoqartariaqartoq isumaqatigiissutigaarput. Nakkutilliinerput pitsaanerusariaqarpoq, naalagaaffiit allat ilisimanngisatsinnik paasissutissanik katersisinnaanerat allatigullu iliuuseqarsinnaanerat pinngitsoortinniarlugu. Trine Bramsen oqarpoq.
Ministerip radarinut satellitsikkulluunniit nakkutilliissutinut aningaasaliissuteqarsinnaaneq periarfissat ilaattut taavai. Erseqqissaassutigaali aaqqiissutissanik tigussaasunik aalajangersaanissamut suli siusippallaartoq.
- Oqaloqatigiinnivut aatsaat aalartisaleruttorpavut.
Amerikamiummi sunut aningaasaliissuteqarnissatsinnik kissaateqarnerat matumani pineqanngila?
- Naamik, danskit aningaasaataasa atuutsinneqarnissaat pineqarpoq, taamaammat isumaqatigiissuteqartut aningaasat sumut atorneqarnissaat aalajangiiffigisussaavaat.
- Isumatusaartumimmi iliuuseqassanngilagut Amikamiut suleqatigilluakkavut peqataatinnagit arlaannik iliuuseqarutta. Taamaammat tamanna akerliusumik iliuuseqarnertut isiginngilara.
Amerikamiut oqaatgiinikuuaat aningaasat sumut atussanerivut paaserusullugu?
- Taamatorpiaq ingerlatsisoqarneq ajorpoq. Danmarkimmi Issittumi illersornissamut politikki pineqartillugu isumannaallisaanerup annertusineqarnissaa akisussaaffigaa.
USA-lu assigiinnik soqutigisaqarneq
- Assigiinnimmi soqutigisaqarpugut, tamannalu danskit kalaallillu politikkeriinut kiisalu USA-mi suleqatigisatsinnut atuuppoq. Amerikamiut suleqatigilluarpavut, assigiinngitsunik tamatta immikkut neqerooruteqarsinnaalluta.
Kalaallit amerikamiullu kissaatigissappassuk aningaasat assigiinngitsunut atorneqassasut, taava kiap isumaa pingaarnerutinneqassava?
- Tamanna isumaqatiginninniutigineqanngilaq, taamaammat apeqqut takorluuinerinnaavoq, Trine Bramsen oqarpoq.
USA-mit siusinnerusukkut ernummatigalugu oqaatigineqarsimavoq, GIUK-mik pineqartartumik, Kalaallit Nunaata Islandillu akornanni imartaq, nakkutilliineq annikippallaartoq.
Russit aqqartartui atomitallit Murmanskimi sakkutooqarfimmit Atlantikukkoorlutik imartamut tamatumunnga akulikitsumik ullumikkut pisarput .
Kalaallit Nunaata aamma soqutigisaraa, sakkutuut nakkutilliinissamut aningaasaliissutissaasa inunnik imaatigut annaassiniarnermut aalisarnerullu nakkutigineqarneranut aamma atorneqarsinnaaneri.
Aningaasat aalajangersimasunut atugassiaanngitsut
Illersornissamut missingersuutinut 1,5 milliarder koruunit takkua danskit naalakkersuisuisa siuliinit immikkoortinneqarsimapput, sumorpiaq atorneqarnissaannut pilersaarutitaqanngitsumik.
Issittumi isumannaallisaanermut politikki ukkatarineqariartuinnarmat, maanna Danmarkimi naalakkersuisuusut aalajangersimapput, aningaasat Issittumi nakkutilliinermut atorneqassasut.
Aningaasat illersornissaqarfiup missingersuutaanut 2023-mi ilanngunneqassapput.