Skip to main content

Qinersisoqareernerani ajugaangaanni Inatsisartunilu amerlanerussuteqalerluni, taava qinersinerup inernerisimasaa innersuussutigineqaannarsinnaavoq oqalunilu tassa qinersisartut piumasaat, tamanna Naalakkersuisut malittariaqarpaat. Taavalu nunap inatsisiliortuisa maliinnassavaat naalakkersuisut aalajagingaat. Politikkimik taamatut ingerlatsiniarneq demokratiimut ulorianaannarani aammali inatsisartoqarnermi  inatsisiliornermilu suleriaatsimik killormut sammisitsineruvoq. Taamaakkaluartorli periuseq taamaattoq aatsitassaqarnermut naalakkersuisup Jens Erik Kirkegaardip atussallugu kissaatigaa, uranimik piiaasinnaatitaannginnerup atorunnaarsinniarneerani. Kissaatigaa Inatsisartut piiaaqqusinngivinneq atorunnarsissagaat, tamanna Naalakkersuisut kissaatigimmasuk. Taamaasioreeruni inuttaasut paasisinniarsariniarpai aalajageriikkaminullu akuliutsinniarsariniarlugit. Isumaqarpoq tamanna qinersisartut kissaatigigaat. Qinersisartorpassuimmi allat uranimik piiaasoqalernissaanut nalornisut akerliusullu qanoq pissappat? Taamaattumik taama tunngavilersuineq asuliinnaliorneruvallaaqaaq.

Uanga isinnit isigalugu periutsip tulleriiaaneri ukuusimassangaluarput: Siullermik ilisimatusarnikkut ilisimasat tunngavigalugit innuttaasunik paasisitsiniaaneq aallarniutigineqarluni, Inatsisartut inniminnersimasaat atuagaq qaqortoq (hvid bog) aallaavigalugu. Paasisitsiniaanerit innuttaasunit namminernit ingerlanneqarlutik, akuersaartut akerliusullu peqatigiiffiinit aqunneqarlutik – Naalakkersuisunut attaveqanngitsumik, paasisitsiniaanissalli ingerlanneqarnissaanut aningaasaliissuteqartunik. Illersuisut akerliusullu pisariaqartitatik naapertorlugit immikkut ilisimasalinnik aggersaasinnaasassapput, ajornartorsiutinik assigiinngitsunik nassuiaassuteqartarsinnaasunik. Tulliatullu: Paasisitsiniaaneq piffissami aalajangersimasumi ingerlanneqareerpat tikkuussisussamik inunnik taasisitsinermik inerneqartinneqassaaq.  Taamaasiorneq piviusumik innuttaasunik akuliutsitinerussangaluarpoq.

Taasisitsisoqareerpat aatsitassanik radioaktivertalinnik piiaaqqusinngivinnermut politikki inatsisartuni oqallisigineqareerluni inatsisiliuunneqassangaluarpoq. Aatsitassanik qinngornernik ulorianartunik akulinnik piaaqqusinngivinnerup aturunnaarsinniarneranut apeqqut akerleriifiuinnarani aamma tunngaviusumik isummersornermik imaqarpoq, aatsitassanik allanik piaanernit politikkeqarnermillu immikkoortillugu isummersorfigisariaqartoq. 

Uran pillugu apeqqut tassaannaanngilaq suliffissaqartitsiniarnermut tunngasoq aamma nunatta karsianut aningaasanik isaatitsiniapallaffissaq. Urani pillugu apeqqut uraneqarfeqarfiinnarmut nunallu immikkoortuanut qanitaannaanut tunnganngilaq. Nunatsinnut tamarmut attuumassuteqarpoq, peqqinnissaq avatangiisillu, inuussutissanik pilersuineq, nunap atassuteqaqatigiinnera inuussutissarsiutinillu ineriartortitsineq, nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki eqqarsaatigalugit. Naalagaaffeqatigiinnermuttaq attuumassuteqarpoq nunarsuatsinnilu politikkimut. Taamaattumik makitaniarnertut naalagaarusussutsimillu nittarsaanertut isigisariaqarpoq Inatsisartunut oqaannarnissaq tassa piiaaqqusinngivinneq atorunnaarsinniarsiuk qinersinermi ajungaareerpugut.

Ersarissumik paasisitsiniaaneq illersuisut akerliusullu peqatigalugit, innuttaasunik taasisitsinissaq sioqqullugu, piarerfissaatuaavoq eqqortoq innuttaasunik piviusumik akuliutitsisussaq, Inatsisartut  aalajagivinnissaat sioqqullugu.

Greenlandic