Skip to main content

Avaleraasartuut akerleriissutaaratarsinnaasut: Kalaallit Nunaat EU-mit pillagaaratarsinnaasoq

Atlantikup Avannaani avaleraasartoorniarnermi qassiilortoqarpoq. Kalaallit Nunaata aamma Islandip avaleraasartuunut pisassiissutit appartinngippatigit, EU nunanut taakkununnga marlunnut pillaateqarnissamut sioorasaarinissamik pilersaaruteqarpoq.

EU-p Kalaallit Nunaat aamma Island qissaarnartumik inissisimalersisinnaavai. Nunat taakku marluk ukioq manna avaleraasartassiissutit qaffannissaat pillugit aalajangikkatik tunuartinngippatigit, EU pillaateqarnissamik sioorasaariniarluni pilersaaruteqarpoq.

Kalaallit Nunaannut aamma Islandimut pillaateqarnissaq oqaluuserisassaniittut, tuluit EU-mi inatsisartuini aalisarnermut ataatsimiititaliaani ilaasortaq, Chris Davies, nittartakkakkut nutaarsiassaqartitsivimmut inewsimut taama oqarpoq. Ataatsimiititaliaq septembarip sisamaanni ataatsimiilerpat tamanna oqaluuserineqasaaq.

Kalaallit Nunaata Tunumi avaleraasartoortassaasa 59.729 tonsinit ukioq manna 70.411 tonsinut qaffanneqarnissaat Naalakkersuisut juulimi aalajangerpaat.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup nalunaarutaa naapertorlugu, tamanna International Council for the Exploration af the Sea, ICES-ip biologit siunnersuutaannut iluarsisamut naapertuuppoq.

Islandip aamma avaleraasartoortassat qaffanniarlugit aalajangerpoq, tassa 107.817 tonsinit 140.240 tonsinut.

Kalaallit Nunaat aamma Island isumaqatigiissummi ilaanngitsut

Aalisartut Kalaallit Nunaanneersut, Islandimeersut, Savalimmiuneersut, Norgemeersut aamma Ruslandimeersut avaleraasartuut piumaneqarluartut Atlantikup avannaatungaani aalisartarpaat.

2014-miilli avaleraasartuut pillugit EU-p, Norgep aamma Savalimmiut akornanni isumaqatigiissutieqartoqarpoq, Kalaallit Nunaat, Island aamma Rusland isumaqatigiissummut peqataanatik.

EU, Norge aamma Savalimmiut isumaqatigiissummut tassunga ilaanerminni 2019-imut avaleraasartoortassat 653.438 tonsinut aalajangersarpaat.

Aalisalertut nutaat uumigineqartut

Taakkunannga 15,6 procentiinnaat, 102.000 tonsit, Kalaallit Nunaannut, Islandimut aamma Ruslandimut immikkoortinneqarput, sinnerilu isumaqatigiissuteqartut akornanni agguarneqarlutik.

- Kisermaassiuarsimasunit aalisartunik nutaanik peqataasoqalernera soorunami uumigineqarnera ersarippoq. Nunat allat sinnerini aalisartunut immikkoortitsipput. EU-p, Norgep aamma Savalimmiut namminneq pisassaminnit immikkoortitaqarusunnginnerat iluaqutaanngilaq, Henrik Leth, Sulisitsisuni aamma Polars Seafoodimi siulittaasoq taama oqarpoq.

Ingerlatseqatigiiffiit Polar Seafood aamma Royal Greenland avaleraasartoortassinneqartunut ilaapput.

Tuluit EU-p inatsisartuinut ilaasortaatitaata, Chris Daviesip, Kalaallit Nunaata aamma Islandip avaleraasartoortassanik qaffaanerat ”narrujuummernartutut” oqaatigaa. Skotlandimiut aalisartut Atlantikup avannaani piujuartitsisumik avaleraasartoorniarnermik kissaateqartut ilungersuunniarnerarpai.

EU 2013-imi Savalimmiuni ammassassuarnik aalisapilunnermut pillaatissiinermik akuersimmat, EU-p savalimmiormiut aalisartuinut EU-p imartaaneeqqusinnginneranik kinguneqarpoq, savalimmiormiullu ammassassuaataasa eqqunneqannginnissaat aalajangerlugu. Akerleriinneq piffissap ingerlanerani taamaatinneqarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER