Atuartut qisuit atorlugit computerimut aquutiliorput
Atuarfik Hans Lyngemi 8. klassimi atuartut atuarfimmi plastikkimik atuinerup annikillisinnissaanut arlalinnik siunnersuuteqarput. Siunnersuutit pingasut atuarfiup aqutsisuinit naliliiffigineqassapput.
- Atuarfimmi plastikkimik sanaaginnarmi atuarpugut!
Sapaatip akunnerani plastikki pillugu immikkut suliaqarfiusumi atuartut ilaat taama qisuariarput. Atuartut issiavii plastikkinit sanaajupput. Allattarfissuaq qaqortoq plastikkiuvoq. Atuagaasiviit, aqerluusaasiviit atuartullu atisaat plastikkitaqarput. Atuarfiup silataani anitsiartarfimmi minutsit qulit ingerlanerinnaani puussiaq ulikkaarlugu eqqakkanik atuartut allaat katersisinnaapput.
Nunarsuaq tamakkerlugu innuttaasunit 2014-imi plastikkit 580 milliuunit tonsit sananeqarlutillu atorneqarsimapput.
- Plastikki namminermini ajortuusariaqanngilaq, atoreernerani eqqortumik igissinnaagaanni. Plastikkili ajornartorsiutinngortarpoq pinngortitamut igiinnarneqaruni mingutsitsilerunilu, ilinniartitsisoq Nivi Thomassen Olsen Sermitsiaq.AG-mut nassuiaavoq.
Immikkut suliaqarneq ilikkagaqarfiusoq
Sapaatip akunnera plastikki pillugu immikkut suliaqarfiusoq atuartut ilikkagaqarfigingaatsiarpaat. Plastikkit eqqakkallu plastikkiusut pillugit sammisaqarnerup kingorna, atuartut eqqarsaatigisalersimavaat ilumut plastikkinik puussiarsinissaq pisariaqavinnersoq. Tupaallaatigineruaalli atuarfik plastikkinik ulikkaartunik taama eqqagassaqartigilersinnaammat.
- Atuarfimmi pisortujoorpugut computerinut aquutinik plastikkiusunik muusinik ujaasilluta. 53-inik nassaarpugut, taakkunanngalu ikinnerpaamik aqqaneq-marluk aserorsimapput. Atuarfiup aserorsimasut igiinnartussaassagaluarpai, ullorli ataasiinnaq atorlugu muusip aaqqissornissaa ilinniarpara taamaasillungalu plastikki atoqqillugu, Emil Fjordbak, 8.b, Sermitsiaq.AG-mut oqaluttuarpoq.
Taassuma qisuit atorlugit computerimut aquutiliorluni misilissimavaa, taamaasilluni plastikki atortariaqarsimanagu.
Isabell Vajsep, 8.b, paasisimavaa issiaviit atorsinnaagaluarlutik kingoraartissaqanngikkaangata, soorlu assakaasui kingoraartissaqanngikkaangata, ikuallaaviliaanneqaannartartut. Taassuma aamma aalajangiusimavaa atuarfiup avataani plastikkimik atuinikunnerulerniarluni.
- Niuerniarnermi annoraaminermit sanaamik puussiamik nassartoqarsinnaavoq, plastikkimit sanaamik puussiarsisariaqarnani. Aamma takorloorsinnaavara plastikkit atoqqillugit pinnersaasiortalernissara, plastikkinimmi atoqqiilluni pinnersaasiat atorneqartut kusanarluinnartut takuakka, oqarpoq.
Aqutsisunut siunnersuutit
Atuarfiup plastikkinik atuinerata annikillisinnissaanut atuartut arlalinnik siunnersuuteqarput. Siunnersuutit pingasut atuarfiup aqutsisuinut naliliiffigisassatut ingerlateqqinneqarsimapput. Nivi Thomassen Olsen ilisimatitsivoq aqutsisut aalajangersinnaagaat siunnersuutit tamarmik atorneqassanersut, imaluunniit ilaannaat atorneqassanersut.
Atuartut aqutsisunut siunnersuutaat ukuupput:
Atuarfik ikinnerpaamik ullormik ataatsimik ulloqartitsisalissaaq, atuartut eqqakkanik katersillutik unammisinneqartalissallutik. Atuartut eqqakkat atorlugit eqqumiitsuliorlutik unammisinneqartalissapput. Siunnersuuteqartuupput Hedvig aamma Isabell.
Eqqaaviit puussaat plastikkit puussanik pappialanik qeratasuunik sanaanit taarserneqassapput. Siunnersuuteqartuupput Kimmernaq aamma Aviana.
Atuarfimmi computerinut aquutit tamarmik qisunnit aquusianik taarserneqassapput. Siunnersuuteqartuupput Karí, Benjamin, Emil aamma Marius, taakkua qisummit aquusiorsimapput inerisaqqinneqarsinnaasumik.