Atassutip qinigassanngortitai sulissutiginiagaalu

Atassummit 2019-imili piumasarineqarpoq, nunami politikkerit peqqinnissaqarfiup Danmarkip naalagaaffianut utertinneqarnerani iluaqutaasinnaasut ajoqutaasinnaasullu pillugit oqallittariaqarnerat. Tamatuma kingornatigut partiimit arlaleriarluni sussassaqarfiup Danmarkimut utertinneqartariaqarnera oqaatigineqartarpoq.

Siunnersuut nuannarineqarpallaartanngitsoq Atassummit suli sulissutiginiarneqarpoq, folketingimullu qinigassanngortiat marluusut novembarip aallaqqaataani qinersisoqarnissaanut qineqqusaarnissamut piareersimallutik.

Peqqinnissaqarfipput tatineqarsimaqaáq. Inuit naleqquttumik katsorsarneqarsinnaasaraluartut toqukkut qimaguttarnerat akuersaarneqarsinnaanngilaq. Peqqinnissaqarfik naalagaaffimmut utertinneqartariaqarpoq. Partiip qineqqusaarutaani allassimavoq.

- Nakimaannerput asasatta qimaguttarnerannut tunngaviussanngilaq. Kukkussuteqarsimalluni nassueruteqarsinnaaneq nukittussusermik takutitsisarpoq, matumanilu tunniutiinnarneq pineqanngilaq. Inuup inuunera allanut sanilliullugu pingaaruteqarneruvoq.

Qinigassanngortat

Atassut marlunnik qinigassanngortaqarpoq. Siulleq tassaavoq 39-nik ukiulik Aviaq Kleist, Sisimiuni inunngorlunilu peroriartorsimasoq. Taanna ueqarpoq pingasunillu qitornaqarluni.

Aviaq Kleist igasutut inuussutissalerinermilu assistentitut ilinniagaqarpoq, ukiuni 23-ni taakkunannga suliaqarsimalluni, maannalu Nuuk Foodimik piginnittuulluni.

Aappaa tassaavoq 44-nik ukiulik Arnánguak Jeremiassen Upernavimmeersoq. Taassuma uimilu meeqqamik quliusut kingullersaat Niaqornaarsummi najugaqatigivai.

Ilisimatusarfimmi oqaatsit, atuagassiat tusagassiornerlu pillugi BA-tut ilinniarsimasuuvoq, maannakkullu Aasianni ilinniarnertuunngorniarfimmi internet aqqutigalugu kalaallisut ilinniartitsisarluni. Uinilu suliffeqarfik Upaluk I/S ilaartigut amernik orsumillu tunisassiortartoq assassukkanillu tunisassiortartoq ingerlataraat.

Atugarissaartuunermi aamma naligiinnerusoqartariaqartoq

Atassut sinnerlugu qinigassanngortittut partiit amerlanerit allat assigalugit naalagaaffeqatigiinni naligiinnerusoqalernissaa sulissutiginiarpaat.

- Danmarkip naalagaaffiani innuttaatilluta naalagaaffimmi tamarmi naligiinnerusoqartariaqarpoq. Peqqinnissatigut, aningaasaqarnikkut, ilinniartitaanikkut, inuussutissarsiuteqarnikkut, attaveqaasersuuteqarnikkut atugarissaartuunikkullu naligiinnerusoqartariaqarluni, Atassummit oqaatigineqarpoq.

Aamma isumaginninnikkut sanaartornikkullu suliassaqartoq oqaatigineqarpoq, tassani partiimi oqaatigineqarluni meeqqat atugarliortut, inuuniarnikkut ajornartorsiuteqarneq attaveqaasersuuteqarnerlu eqqarsaatigalugit naalagaaffik immikkut ittumik tapiissuteqartariaqartoq. Tamannalu maannakkut pissasoq, partiimit erseqqissaassutigineqarpoq.

- Malunnaatilimmik siuariassagutta inuuniarnikkut kingornuttakkat pitsaanngitsut qaangertariaqarpavut. Tamanna angussagutsigut uagut nammineerluta annertuumik iliuuseqartariaqarpugut, aammali naalagaaffimmit ikiorserneqarnissaq annertuumik pisariaqartipparput.

Pineqaatissiissutit sakkortunerusut

Atassut sinnerlugu qinigassanngortitut naggasiullugu sulissutiginiarpaat, inuit toqutsisimasut, meeqqanik atoqateqarsimasut kinguaassiuutitigullu innarliisimasut sakkortunerusumik pineqaatissinneqartalernissaat, partiimilli oqaatigineqarpoq pineqaatissiissuteqartarnerit naammanngitsut.

- Sakkortunerusumik pineqaatisiinerinnakkut pissutsit aaqqiiffigineqarsinnaanngillat. Pinerliffigineqarsimasup pinerluuteqarsimasullu katsorsarneqarnissaat tarnikkullu ikiorserneqarnissaat pisariaqarput.

Folketingimi ukioq manna maajip qaammataani inatsit nutaaq atuutsinneqalerpoq, ilaatigut Kalaallit Nunaanni ukiukitsunik pinngitsaaliilluni atoqateqarsimasut sakkortunerusumik pineqaatissinneqartalernerannik nassataqartoq.