Assit takukkit: Nunarput Kangilinnguit aqqutigalugu qorsuunerulersinneqarli

Kalinnguit siunissaa pillugu oqallinneq aallartittarpoq uneqqittarlunilu.

Sermitsiaq.AG-p uani Malik Lynge Papisip Nunatta Kangilinnguit atorlugu qanoq iluaqutiginissaanik siunnersuutaa saqqummiuppaa, naak sakkutooqarfiujunnaareeraluartoq.

Oqallinnermut ilanngussaq siornatigut Sermitsiami saqqumminneqareernikuuvoq.

Piffissami kollegiani inissanik, suliffissanik inuusuttunullu neqeroorutinik amigaateqaleruttorfimmi naalagaaffiup namminersorlutillu oqartussat Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit atortulersorluagaanerpaartaat isaterniarpaat.

Nunaqarfiit amerlanersaannit atortulersorluagaaneruinnanngilaq, aammali illoqarfiit amerlanersaannit atortulersorluagaanerulluni. Kalaallit Nunaannilu qooqqut naggorinnerpaartaasa ilaanni aamma inissisimalluni.

Suna tamarmi pigineqartoq
Atortut, ukiut 60-init amerlanerit ingerlanerannit sanarfineqarsimasut sakkutooqarnikkullu eqqoqqissaartumik aserfallatsaalineqarsimasut sunik tamanik pigisaqarput – umiarsualivimmik itisuumik, napparsimmaviup, innaallagissiorfiup, qatserisarfiup, umiatsianik inissiisarfiup, iluarsaasarfiup, peqqumaasiviit, qulimiguulinnut mittarfiup, elektronikkinik iluarsaasarfiup, nerisarfiit, qerititsiviit, umiarsuarnut inissiisarfiup, qisunnik sannaviup, akunnittarfiup, atuarfiup, meeqqeriviup, kommunip allaffiata, radioqarfiup allarpassuillu illutaannik.

Inuiaqatigiit nalilerujussuit periarfissarpassuillu tamakkua sussakkiiginnassavaat?

Akisussaaffik illersornissaqarfimmiittoq
Sumiiffimmut akisussaaffik maannakkorpiaq illersornissaqarfimmiippoq/naalagaaffimmiippoq. Danmarkimilu politikeri kalluaanissamut ima annilaangatigipput allaat Kalaallit Nunaanni qanoq pisoqarsinnaaneranik naalakkiuteqarsinnaanatik, nunasiaatilittut pissusilersorusunnginnamik.

Taamaattumik nunatta suniiffik atortuilu iluaqutigissappagit kalaallit politikerit Danmarkimi politikerinut saaffiginnittussaapput, sumiiffimmi periarfissat tamanut pitsaanerpaamik iluaqutigineqarsinnaaqqullugit. Minnerunngitsumik kinguaariinnut tullinnguuttussanut.

Ilinniartitaaneq ilisimatusarnerlu
Kollegianik sungiusaammillu suliffissanik amigaateqarne ajornartorsiutaavoq tamani atuuttoq.

Franskit ilisimatusartut tyskinik tulunnillu ilisimatusartunik suleqateqarlutik nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermut atatillugu ilaatigut CO2-p qaffasissusaanik silallu pissusaanik ukiorpanngortuni misissueqqissaarsimapput. Taakkununnga Arsuup Kangerlua sumiiffittut piukunnarluinnartuuvoq.

Qangattaq nunap sajunneranut uuttortaavik Ivittuuniittoq nunap sajunneranik 1927-miilli ataavangajattumik uuttortaasarsimavoq. Kingullermik GEUS-imit isumagineqarluni.

Taakkua marluk septembarimi 2014-imi matuneqarput illersornissaqarfiup nunnerata kinguneranik. Ilisimatusartunut, ilisimatuunut minnerunngitsumillu Kalaallit Nunaannut uggornaqisumik.

Sumiiffik nunarsuarmut atatillugu aamma nunatamigut sananeqaateqarpoq ujarappassuaqarluni, sumiiffinni allani nassaarineqarsimanngisaannartunik. Tamanna ujarassiornerup iluani atuartitsinissamut kiisalu ujarassioriartortitsilluni takornariartitsisarnissamut pitsaasumik periarfissiivoq.

Naalagaaffimmi aatsitassarsiorfiit sivisunerpaamik piusimasortaat, Ivittuuni ukiuni 130-ni, Kangilinnguaniit biilerluni minutsinik tallimaannarnik ornittarialimmiippoq.

Ensymit
Qallunaat ilisimatusartut Ikkami napasunut tunuliaqutaasut ukiorpassuarni ilisimatusarfigisimavaat. Napasut arrorsaatinik enzyminik akoqarput, ullumikkut errorseriaatsitsinnit nillernerujussuarmi errorsinissamik ajornarunnaarsitsisunik.

Nunarsuaq tamakkerlugu nukissamik sipaarniuteqarnissamut annertoorujussuarmik periarfissiipput. Arrorsaammillu, immummik immuup sukkuanik laktosemik akoqanngitsumik tunisassiornermut, atorneqarsinnaasumik.

Ilisimatusartunit namminersornerullutik oqartussat ingerlariaqqinnissamut akuerineqarnissamik apeqqutiginnissimapput, aatsaalli maanna ukiut aqqanillit qaangiunneranni akuersissummik pissarsingajassimallutik.

Taamatuttaaq Australiamiut aatsitassarsioqatigiiffiat Ivittuuni piiaaffiusimasup imermik imaarnissaanut akuersissuteqarfigineqarnissamik ukiuni arlaqalersuni qinnuteqarsimavoq, piaaffiup naqqani akuilluinnartumik annertuumillu kvartseqarmat, misissorusutaminnik immaqalu piaarusutaminnik.

Taakkua Namminersorlutik Oqartussanit aamma akissuteqarfigineqarsimanngillat.

Nunap unittuuinnissaa piaaraluni kissaatigineqarami?

Qorsuunerulersitsinissamik eqqarsaat
Nunarput naatitanik tikisinneqartartunut akisuunut taarsiullugu naatsiianik naatitanillu nammineq naatitanik imminut pilersornerulernissamut siunissami ungasinnerusumik periarfissaqarluarpoq.

Sumiiffik naatitanut ataatsimik ukioqalersartunut piukkunnarluinnartuuvoq, silap pissusaa, issoq, imeq seqinerlu aasaq naallugu annertuumik pigineqartarmata. Uumassusilinnik igitassat ilaatigut aalisakkanik suliffissuarneersut issunngortinneqassapput naggorissut.

Sumiiffik aamma qallunaatsiaanit nunaateqarfigineqarsimavoq. Tamatumunngalu atatillugu nunaqarfittut akullertut taagorneqarsimalluni.

Langesø Kangilinnguaniit 2,5 kilometeriinnarnik ungasissusilimmiittup immamiillu 282 meterinik portutigisumiittoq aqqutigalugu sumiiffiup nukissamik mingutsitsisuunngitsumik ataavartumik erngup nukinganik nukissiorfimmeersumik pilersornissaanut periarfissaqarluarpoq.

Siemens taamaalilluni sumiiffimmut erngup nukinganik nukissiorfeeraliornissamut siunnersuummik qanittukkut saqqummiussaqareersimavoq.

Lejrskole
Nungusaataanngitsumik inooriaaseqarnermik, nukissamik ataavartumik, naatitanik naatitsinermik ilisimatusarnermillu nalinginnaasumik ilinniartitsineq.

Nukissaq ataavartoq, nunap sananeqaataa, takornariaqarneq, nunalerineq, nersussuaateqarneq, ataqatigiinneq/sulineq imalunniit ilisimatusarneq nalinginnaasumik ilikkagaqarfigerusuppatigik, sumiiffik siunertamut tamatumunnga tulluarluinnartuussaaq.

Inuusuttut naleqqussarsimanngitsut
Kalaallit Nunaanni ullutsinni meeqqamut/inuusuttuaqqamut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartumut ataatsimut qaammammut +180.000 koruunit atorneqartarput.

Tamakkua ilinniarfissaannik tunisigik, namminneq sammisassaqarfiinik, suliassaqarfiinik, sumiiffissaannik, sulissutigisassaannik minnerunngitsumillu siunissamut upperinnilernissaannik.

Inuusuttoq juunimi tikinnerani salatit naatsiiassartaannik puussiamik tunineqarlu qaammatillu marluk ingerlaneranni qanoq naajartortigisinnaanerannik takutillugu.

Naatsiiassat itumak ulikkaarlugu paarineqarnermikkut, seqinermiinnikkut, imerterneqarnikkut isumagineqarnillullu salatinik nutaanik akuutissalersugaanngitsunik, mamarluartunik amerlasuunik pingaartumillu nunatsinni nalilerujussuarnik pilersitsisinnaapput.

Takornariaqarneq
Sumiiffimmi 1000-it missaannik umimmaqartumi ukiumullu 200-t missaannik pisaqarfiusartumi tammajuitsussarsiniarluni aallaaniarnissamut periarfissaqarluarpoq, siornatigut annikikkaluamik aamma ingerlanneqarsimasumik.

Tunngaviusumilli umimmaateqarfimmik pilersitsoqartariaqarpoq umimmaat annerpaamik iluaqutigisinnaajumallugit, tamannami Ivittuut kommuniannit umimmaliisoqarmat pilersaarutaaqqaarsimagaluarmat.

Pinngortitamilu sumiiffiit alutornarluinnartuummata pinngortitamik najukkamillu mianerinnittumik takornariartitsisalernissamut periarfissaqarluarpoq, tamaanilu kuunni eqaloqarluartuni arlalinni eqalunniarnissamut aamma periarfissaqarluni, takornariarpassuit pingaartilluinnagaannik akiliuteqangaatsiarfigerusuttagaannillu.

Maannakkorpiaq unnuiffissaqarnikkut periarfissat pitsaalluinnartuupput, sumiiffillu oqaluttuassartaqarluarluni ilaatigut Ivittuut minutsini arlaqanngitsuinnarni biilerluni tikinneqarsinnaasoq. Kangerlummi aalisariaaseq trolling imaluunniit qassusersorluni kapisilinnik pisaqartoqarsinnaavoq.

Aningaasalersuineq ingerlatsinerlu
Kalaallit Nunaannut siunissami ungasinnerusumi naalagaaffimmullu ullormit aningaasaqarnikkut iluaqutaanerussaaq.

Naalagaaffik illersornissaqarfik aqqutigalugu sumiiffimmi avatangiisinik saliinissamut imminut pisussaaffilersimavoq ullunilu makkunani suliarinnittussanik piukkunnartussarsiorniarluni suliariumannittussarsiuussilluni.

Taamttorli Namminersorlutik Oqartussat politikkikkut akuerineqarsimasumik isumaqatigiissuteqarfiginagit. Suliassap 125-300 millioner koruunit akornanni akeqarnissaa nalilerneqarpoq.

Aningaasat taakkua kontomut matoqqasumut inissineqarnissaat qulaanilu taaneqartut kissaatigineqartutut kinguneqanngippata aatsaat atorneqarnissaat pissusissamisoornerpaagunarpoq?

Ikiuiniaqatigiiffik meeqqanut inuusuttuaqqanullu suliniuteqartoq
3hf.org Schweizimiut ikiuiniaqatigiiffigaat meeqqanut avatangiisinullu allaanerussuteqartitsinissaq siunertaralugu Kalaallit Nunaanni pilersitsinissamik ukiorpanni suliniuteqarsimasoq.

3hf illersornissaqarfimmut 2014-imi allappoq Kangilinnguit siunertanut qulaani taaneqartunut ineriartortissinnaajumallugu.

Illersornissaqarfilli akiniaasaarpoq sumiiffiullu ingerlateqqinnissaanik malunnartumik soqutigisaqarani namminersorlutillu oqartussat innersuussutigalugit. Tamanna politikkikkut suliassaavoq.

3hf namminersorlutik oqartussani politikerinut saaffiginnippoq politikerinilu arlalinnik ataatsimeeqateqarluni, taamaattorli tigussaasumik akissutisinani.

Tunngaviusummi apeqqut Naalakkersuisunit tamarmiusunit Inatsisartunilluunniit isummerfigineqartariaqartoq pineqarpoq.

Sooq politikerit arlaannaalluunnit akisussaaffimmik tigusinngilara assersuutigalugulu ikiuiniaqatigiiffimmik iluanaaruteqarnissamik siunertaqanngitsumik, Kalaallit Nunaanni inuusuttunut, avatangiisinut siunissamullu aningaasarsiaqarani suliaqarnissamik kissaateqartumik, oqaloqatiginnilerluni?

Jørgen Wæver Johansenip AG-mi aggustip 26-ani apeqqarissaarfigineqarneranik AG-mi allaaserisaq atuarlugu eqqissiallannartorujussuuvoq. Aamma naak Kangilinnguit Ivittuullu nammineq kommunerisaanniinngikkaluartut. Kisianni sumiiffik soqutigisaraa!

Minnerpaamilluunniit ikiuiniaqatigiiffik sumiiffimmut sunik takorluugaqarneranik oqaloqatigineqalertariaqaraluarpoq. 3hf.org Kalaallit Nunaanni immikkoortortaqarfimmut nutaamik pilersinneqartumut sulissuteqarnissamut soqutiginnittunik inunnik arlalinnik Kalaallit Nunaanneersunik suleqateqalersimavoq.

Ataqatigiissaarineq
Kangilinnguani atuuffissarpassuarnut ineriartortitsinermik suliffeqarfimmit, Sermitsiami isumaliutersuummi 10. Juli 2015-imi allaaserineqartutut, ingerlanneqartussanut inissaqarluarpoq.

Aningaasaateqarfiit, suliffeqarfiit EU-mi OLT-mut aaqqissuussineq aqqutigalugu aallartisarneq aningaasalersorneqarsinnaavoq.

Aningaasaateqarefippassuit ikiuiniarnermik, mingutsitsinnginnissamik nungusaataanngitsumillu suliniutinut aningaasaleerusuttarput.

Nunat tamalaat akornanni suliffeqarfissuit suliffeqartik CSR-imi ajunngitsumik tusaamaneqalersinniarlugit aningaasarpassuarnik atuerusussinnaasarput.

EU nunani OLT-mik aaqqissuussinermut ilaasuni, Kalaallit Nunaata ilaaffigisaani (maannamullu suli pissarsissutigisimanngisaani) suliniutinut nungusaataanngissusermik tunngaveqartunut aningaasaleerusussuseqarpoq.

Maanna peqataanissamut aamma pissutissaqarlualerpoq, naalagaaffeqatigiinnerup aamma susassaqarfigimmagu.

Kangilinnguanilu illut atortullu tamarmik inissaminneereermata, ingerlanneqalernissaa nunanit tamalaanit isigalugu annertunngitsuinnarnik aningaasaliiffigisariaqassaaq.

Naalagaaffik Namminersorlutillu Oqartussat tamatumunnga akuersippata sumiiffiup ilisimatusarnerup nungusaataanngitsumillu ingerlatsinerup aqqani ingerlateqqinnissaanut aningaasanik nassaarniarnissaq ajornarnavianngilaq, akileraartartut aningaasaataat killeqartut ilanngarnagit.

Ilaaluunniit annikikkaluartoq ingerlalluarpat, imminut aningaasalersorsinnaassaaq.

Neriuppunga namminersorlutik oqartussat naalagaaffillu ”periarfissat qooruanni” periarfissanik takunnissinnaassasut periarfissiiumassasullu.

Jørgen Wæver Johansenip oqallissaarusiaa AG-mi normu 35-mi tuugassaq ataaniittoq tooriarlugu atuarsinnaavat.

Kangilinnguanit assit uuma ataani takukkit

AG Uge 35 2015

Klik her for at læse