Asii: Dronningip tamatigut inuiattut taasarsimavaatigut

Aatsaat 2009-mi namminersornermut inatsisikkut allanneqarpoq inuiaat kalaallit tassaasut »naalagaaffimmi inuit pisinnaatitaaffii naapertorlugit inuiaat«.

- Dronningilli tamatigut inuiattut taasarsimavaatigut. Oqalugiartarnerpassuarmini aalajangersimasumik oqartarsimavoq: Inuiaat kalaallit. Tamanna Dronningip ataqqinninneranut takussutissarpassuit ilagiinnarpaat, Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteriusimasoq Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Asii inuit Dronning Margrethemik ukiut ingerlaneranni amerlanerpaariarluni naapitsisimasut ilagaat.

- Kunngeqarnermik pingaartitsisuuvunga, tamannalu peqatigalugu IA-jullunga; tamanna kalaaliulluni periarfissaavoq, qungujulluni oqarpoq.

Qinigaaneq ajorpoq

- Dronningi Kalaallit Nunaannut atatillugu qallunaat politikeriisa pisinnaanngisaannik qanoq iliorsinnaava?

- Dronningip piumasarineqartutut akisussaaffia inissisimaneralu politikerinit allaanerujussuuvoq. Dronningip inuiaqatigiinni inissisimanera akisussaaffialu Inatsisitigut Tunngaviusutigut aalajangersarneqarsimavoq, akisussaaffillu namminerminut tunniunneqarsimasoq ilisimalluinnaqqissaarpaa. Tamanna uppernarsisarparput Dronningip oqaluuserigaangagu. Minnerunngitsumik inuuneq naallugu suliassamut inunngorsimalluni. Dronningi ukiut sisamakkuutaarlugit qinigaaneq ajorpoq politikkikkullu suna eqqortuunersoq eqqunngitsuunersorluunniit isummerfigissallugu pisussaaffiginngilaa, Asii Chemnitz Narup akivoq nangillunilu:

- Taamaalilluni Dronningip Kalaallit Nunaannik, inuinik pinngortitaanillu ataqqinninnini, tunniusimanini nuannarinninninilu tamakkiisumik aallaavigisinnaavai. Tamanna takuneqarsinnaavoq Dronningip uagutsinnik qanoq naapitsisarneranik. Dronningi Dronningiuvoq Atlantikoq ikaarlugu katersortitsisoq, ataqatigiissitsisoq attaveqaqatigiissitsisorlu. Uagut kalaallit qallunaallu katersortippaatigut, tamannalu tunniusimaneranik, ataqqinninneranik nuannarinninneranillu tunngaveqarpoq.

Puisit amii

Asii Chemnitz Narupip Dronningimik naapitsisarnerminit paasisimavaa Margrethe inuiaqatigiinnut tunngasunik, oqaluttuarisaanermik, nunap sananeqaataanik, kulturianik pinngortitaanillu ilisimasalerujussuusoq.

- Annertunerusunik paasisaqarusuttarami Dronningi naalaarniartarpoq, qanilaartuulluni oqaloqatigalugulu pissanganartuulluni, taanna nassuiaavoq. Misigititsisut ilagisimavaat Asii naapertorlugu Dronningip nunani tamalaani sunniutaasut akerlilissallugit ersiginngimmagu.

- Dronningi Prins Henrillu ukiualuit matuma siornatigut puisit amiinik kavassianik/-qallersaatinik kusanartunik Naalakkersuisunit tunineqarput. Taakkua ukiorpassuit atortarsimavaat, uumasunik illersuiniaqatigiiffiit puisit amiinut akerliuniarsimagaluartut. Tamanna Dronningip Kalaallit Nunaannik aammalu piniartuunermik kulturimillu itisuumik ataqqinninneranut assersuutissatsialaat ilagaat.

- Dronningi qanoq oqaatigisinnaaviuk?

- Immaqa ilaqutariinni marluinnik oqaaseqarfiusuni peroriartorsimanini aammalu aappariinni arlalinnik oqaaseqarfiusuni inuusimanini pissutigalugit nammineq oqaatsiminik immikkut ittunik ineriartortitsisimavoq. Dronningi uummammeersumik oqaluttarpoq, Asii akivoq, taassumalu dronningip ilusilersuisinnaassusia aamma kakkageqaa:

- Dronningi nammineq inuttut eqqumiitsuliornermik takunnissinnaanini namminerlu eqqumiitsuliortarnini pissutigalugit inuuvoq tamatumunnga misigissusilik. Taamaalilluni eqqumiitsuliornermik pimoorullugu soqutiginninnera qitiusumik sammisassaasarsimavoq Dronningi Kommuneqarfik Sermersuumut tikeraartarnerpassuani borgmesteritut tikilluaqqugaangakku. Eqqumiitsuliortunik naapitsilluni nuannaarnera qaamasuullunilu ilumoortuusarsimavoq.

Tunissutit

- Dronningimik naapitsisarninni immikkut ittumik eqqaamasassaqarpit?

- Borgmesteritut immikkut pisinnaatitaaffigisimavara arlalippassuariarlunga Dronningimut Prins Henrimmullu qaaqqusisuusarsimagama. Paamiunut tikeraarnermi illoqarfimmi innuttaasut utoqqaanerpaat marluk suliatik kusanartut tunniuppaat: Dronningi isarussat puuannik avittakkamik kusanarnerpaamik tunissutisivoq. Piffissami nutaajunerusumi avittanik mersullaqqinnerpaat ilaannit. Prins Henrik ajaappissamik kusanartumik tunineqarpoq, qilalukkap tuugaavanik pinnersakkamik tuttullu nassuanik tigummivilimmik. Kusanartuliortartumit pikkorinnerpaamit aalisartumillu sananeqarsimasumik, Asii Cheminitz Narup akivoq nangillunilu:

- Tunissutit katersortarfimmi kikkunnut tamanut kaffillernermi tunniunneqarput. Assersuut taanna taagakku tamatumunnga pissutaavoq tunissutit tigulluarneqarmata aammalu pissutigalugu Paamiormiut tamarmik nuannaaqimmata tulluusimaarlutillu.