Skip to main content

Arnat angutillu inuunermi allanngorsimasumi suliarisartagaat pillugit filmi nutaaq

Arnat amerliartuinnartut ilinniagaqartarlutillu pisortatut atorfeqartaleraluartut, puigussanngilarput angutit inuusuttut aalisartutut piniartutullu inuussutissarsiuteqarnissamik aalajangersimasut ataqqineqarnissaat, taamatut isumaqarpoq tusagassiortoq Inga Hansen

Inuusuttoq Iluliarmioq Fare Nikolajsen aatsaavissuaq puisinniariartorluni aallariartorpoq. Puisimik pisaqassaguni neqaa apersortippat sassaalliutigineqassaaq.

- Fare Nikolajsen angutivinngorniarluni assoroorpoq, tusagassiortoq oqarpoq.

Tusagassiortoq pineqartoq tassaavoq Inga Hansen, filmimik piviusulersaarummik 'Nutaaliaasumik inooriaaseqalernerup arnat siuttunngortikkai', 'I den moderne verden bliver kvinder ledere' suliaqarlunilu filmiliorsimasoq.

Filmi aqqutigalugu misissorsimavaa, arnat angutinut sanilliullutik ilinniagaqarnerusarnerat qanoq isumaqarnersoq.

Suliassat allanngorsimaneri pillugit oqallitsitserusuttoq

Arnat taakku ilagaat Anja Reimer, taanna Ilulissat Katersugaasivianni pisortaavoq, kulturilernermi inuiaqatigiilerinermilu bacheloritut ilinniagaqarpoq kandidatinngorniarlunilu maanna ilinniarluni.

- Isumaqarpunga arnat amerliartuinnartut pisortatut suliffeqalersarnerat oqaluuserineqanngippallaartoq. Atorfiit siusinnerusukkut danskinit isumagineqarnerusarsimasut, Inga Hansen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Anja Reimer filmimi oqaluttuarpoq, meeqqat atuarfianni angutit atuaqataasa arlaannaalluunniit Aasianni GU-mut ilinniariartormat malinnaasimanngitsut, klassimi allami atuartut marlussuit kisimik GU-mut ilinniariaqataasimapput.

Filmimi aamma takuneqarsinnaavoq aalisarnermik piniarnermillu misilittagartuujullunilu ingerlatsilluartoq Jakob Skade. Inga Hansenimummi aamma pingaaruteqaroq oqaluttuarissallugu, ileqquusumik piliniartarnermi ilisimasat ingerlateqqinneqarnissaat.

- Tamanna pillugu filmiliorniarlunga aalajangersimavunga, pissutigalugu Kalaallit Nunaanni oqaluuserineqarneq ajormat, arnat angutinut sanilliullutik ilinniarluarsimanerunerat, angutillu amerlanerit aalisartunngornissaq piniartunngornissarlu toqqartaraat. Aalisakkat piniagassallu nutaat nerisaratsigit taakku piliniartarnissaat pisariaqartipparput.

- Angutit inuusuttut aalisartunngorlutillu piniartunngortarnera ataqqineqarneq ajorpoq, inuiaqatigiinnimmit piumasarineqartuarpoq ilinniagaqarnissaq, ilinniagaqarnissaq kiisalu ilinniagaqarnissaq.

Filmimi angutit arnallu suliarisartagaat, ilinniagassamik qinersisarneq ileqquusumillu inooriaaseqarneq misissorluarneqarsimapput.

Tamanna ilaatigut takutinneqarpoq Schweizimiittumi Lausannemi World Science Conferencertoqarmat, Norgemiittumi Altami Folkehøjskolemi kiisalu KNR TV-kkut.

Inga Hansenip 'Nutaaliaasumik inooriaaseqalernerup arnat siuttunngortikkai' Sermitsiaq.AG-mut takusassianngortissimavaa. Filmi tulliuttumi takuneqarsinnaavoq: 

 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER