Skip to main content

Arctic Circlemi ataatsimiinnermi puisit amiinik pilerisaarinissamik siunnersuuteqartoq

Nunavumi puisit amii pillugit paasititsiniaaviup Inuit Silap oqaaseqartartuata siunnersuutigaa, politikerit Arctic Circlemi ataatsimeersuarnermi puisit amiinik tuniniaaneq aallartisarniarlugu EU piumasaqarfigissagaat

Nunavumi puisit amii pillugit paasititsiniaaviup Inuit Silap oqaaseqartartua, Aaju Peter, marlunngornermi nunat tamalaat Nuummi Arctic Circlemi ataatsimeersuarneranni siunnersuummik saqqummiussivoq, pisisartut puisip amiinut tatiginnileqqinnissaannut ilungersornermut peqataasut sunniuteqaqataanissaannik.

Atuaruk: Arctic Circle Nuummi ingerlanneqassaaq

Ataatsimut siunnersuut
Aaju Peterp siunnersuutigaa, Issittumi politikerit ataatsimeersuarnermi peqataasut, ataatsimoorlutik EU-Kommissionimut iliuutsinut, atuisut tatiginninnerannut aaqqiisussanik saqqummiussinissaat, taamaalilluni puisip amiinik nioqquteqarneq ingerlaqqilerniassammat.

Atuaruk: Great Greenlandip pisortaa soraarpoq

EU-mut ilungersoqqusineq
- Politikerit maani Nuummiittut qinnuigaakka, siunnersuuterput takoqqullugu, angerlarlutillu EU-Kommissionimut aalajangersimasunik aaqqissuussanik iliuutsinik piumasaqaatinik nukittunerusunik sulinertik aallartissagaat. Tusarneqarnissatsinnut una kisiat periarfissaraarput. Ataatsimoortariaqarpugut nipimillu ataasiusumik oqariartuuteqarluta, Aaju Peter tusagassiuutinut nalunaarummi erseqqissaavoq.

Isertuussaq
Kattuffik Inuit Sila ukiuni kingullerni sisamani aalisartut piniartullu kattuffiat KNAPK qitiusumik ingerlatsisut ilaralugit ingerlanneqarpoq. Inuit Issittumik puisinniartarnerat piujuaannartitsinermik tunngaveqarnera erseqqarissarnissaa siunertaavoq - taamaalillunilu EU-p amernik 2009-mi eqqusseqqusiunnaarnerata kingorna, ajortumik tamatuminnga isiginninnermut. 

Inuit nioqqutaat eqqusseqqusinnginnermut ilanngunneqanngikkaluarput, kisianni tamanna ilisimaneqarpianngilaq.

Atuaruk: KNAPK: Puisit amii pillugit paasititsiniaaneq Inuit Sila ingerlatiinnassavarput

Tusagassiuutigut iliuuseqarneq
Tamannarpiarlu tunngavigalugu Inuit Silami oqaaseqartartoq, erseqqissunik arlaqartunik iliuusissanik siunnersuuteqarpoq, tassani EU-p annertunerusumik inuit puisit amiinik nioqqutaat inerteqqutaannginnerat erseqqarissartussanngussallugu.

Ilaatigut assersuutigalugu ataatsimut Europami tusagassiuutititigut, allagartalersuinikkut, atisanik takutitsinermi annerusumik peqataaneq, isumaqatiginninniartartunut paasissutissat, nittartakkatigut paasititsiniaanerit allarpassuillu tassani pineqarput.

Islandip præsidentia peqataasoq
Arctic Circlemi ataatsimeersuarnermi peqataasut ilagaat, Islandip præsidentia Ólafur Ragnar Grímsson.

Præsidenti, Naalakkersuisut siulittaasuata Kim Kielsenip (S) aamma Inuit Circumpolar Councilimi siulittaasup, Okalik Eegeesiakip, ataatsimeersuarneq marlunngormat ammarpaat.

Inuussutissarsiornikkut ineriartorneq
Siunissami Issittumi inuussutissarsiorneq oqaluuserineqassaaq: Takornariaqarneq, imaatigut angallanneq, silaannakkut angallanneq, nunami pisuussutit kiisalu pisuussutsit uumassusillit.

Issittumi aningaasaliinissmut periarfissat, Issittumi nunap inoqqaavisa nukittorsarneqarnissaat, najugaqartunik peqataatitsineq aamma peqqinneq atugarissaarnerlu oqaluuserisassani allani sammineqassapput.

Ataatsimeersuarni 300-t sinnerlugit peqataaffigineqartoq sisamanngornermi naammassissaaq.

Nunat amerlanerusut
Issittumi nunani, Amerika Avannarlermi, Europami aamma Asiami politikkikkut siuttut, inuussutissarsiornermit aamma peqatigiiffinnit aallartitat, aningaasaliisarfiit, ilisimatusarfiit aamma nunat inoqqaavisa siuttui oqalugiartuullutillu peqataasuupput.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER