Aqqaluaq: Kukkunerit qimarratigissanngilat, Doris

- Doris Jakobsen, kukkunerit qimarratigissanngilat!

Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut ilaasortaatitaata Aqqaluaq B. Egedep tusagassiutinut nalunaarutaata aallaqqaataa taama isikkoqarpoq. Nalunaarutaalu Inatsisartumut Siumumeersumut Doris Jakobsenimut tunngassuteqarpoq.

Taamaasilluni taakku marluullutik uran pillugu oqallinnerat ingerlaqqippoq.

Sunarpiaq oqaluuserineraat uani takusinnaavat:

’Naqissuseqqissavara uppernarsarlugulu Doris Jakobsen Siumut tunuliaqutaralugu Inatsisartunut ilaasortaasoq uran pillugu kukkorujussuarluni allassimammat. Sapaatip akunnerata matumap siorna internet aqqutigalugu inuit oqallittarfianni ima allappoq:

”Soormita naaggaarneqassua, nunatsinni aatsitassap uran-mik akua 0,003 % sinneqalaaginnartoq? Nunani allani 80 % sinneqartoq. Sooq naaggaarneqassua, Danmark asfaltip akua uran-itsinniit qaffasinnerusoq uloriananngitsutullu nalilerneqartoq? Oqarputit, ilisimasat misissuinerillu annikippallaartut, taamatut oqaraanni misissuinerit kingulliit atuarneqarsimanerlutik? Ilisimasanik amigaateqarussi nunatsinni Danmarkimilu misissuinerit kingulliit atuarsinnaavasi…”

Doris Jakobsen-ip allagai ukua facebook-mi politikkeritut nittartagaa iserfigalugu atuarneqarsinnaapput.
Erseqqissumik nangaassuteqanngivillungalu Doris Jakobsen-ip kukkussutai erseqqissassavakka. Inuttaatami kukkussutini suli takusinnaasimanngilai, aamma nassuiaanneqarnissaminik pisariaqartitsimmat. Atuaqqullugillu innersuussutigisani paasisimanngimmagit nassuiartariaqalerpakka. Kukkunerarlungami tusagassiorfitsigut tikkuarmanga. Naak Inatsisartunut ilaasortaqatima folketing-milu ilaasortaq naqqissorniartutut pissuseqarfigerusunngikkaluarlugu pisariaqalerpoq erseqqissaanissara.

Kisitsisit sumut tunnganeri ilimaqqissaartariaqarpoq
Siullermik erseqqissassavara, nunatsinni aatsitassap uran-mik akua misissorneqarnikuunngimmat. Taamaammat ilumuunngilaq nunatsinni uran-ip akua 0,003% sinneqalaartoq Doris-ip oqaatigisaattut. Unali Doris-ip pisimagigunarpaa kuannersuarni uran-mik akoqassuseq massakkut 0,036%-mik nalunaarsorneqarsimasoq, siornatigut nalunaarutini siullerni uran-mik akoqassuseq 0,034%-mik annertussuseqartutut nalunaarutigineqartoq.

Imaappoq, nalunaarut kingulleq malillugu uran-ip annertussusia 360 ppm-iuvoq. (tassa aatsitassarsiorfimmi ujarak tonsi peerukku 0,036%-ia uraniusimassaaq) Dorisip allagaa malissagaanni 0,003%-mik annertussuseqarneraaneq imatut paasisassaavoq, uran annertussusia kisitsisinngorlugu uran 30 ppm tikillugu taamaallat annertussuseqassasoq. Tamanna kukkuneq kisitsisitigut annikitsutut isikkoqaraluarluni kisitsisinik uran-llu annertussusaanik millisitserujussuarpoq. Immaqa aamma uran-mik tunisassiornissaq akuereqqugaluarnermik.

Kisitsisit taakku taasakka ima paasisariaqarput, aatsitassap akuisa suli suliareqqinneqannginnerminni akuat. Taakkuali uuttuutaapput uran-ip qanoq annertutigineranik takussutissaasut. Tassani pineqanngilaq Kuannersuarni uran-ip qinngornerata radioaktiv-ip qanoq annertussuseqarnera. Uraneqassuserli tons-imut pineqarluni. Taava takorloorneqarsinnaalerpoq Kuannersuaq tamaat piiarneqassappat uran qanoq annertussusilik piiarneqassanersoq. Apeqqutaavormi aatsitassarsiorniat tonsit qassit piiassanerlugit tamakkiisumik inerniliussaat. Massakkumuugallartoq GME-p missiliussai malillugit uran 600.000 tonsit piiarneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Imaappoq, uran-ip annertussusia annikitsuinnaasutut oqaatigissallugu piviusuunngilaq.

Uran pillugu tv-kkut aallakaatitassiaq takusimagunarlugu Doris-ip oqaatigaa nunani nallani uran akoqassusia 80% sinneqartoq. Tamanna ilumoortuuvoq, kukkunerli uaniippoq! Tassani pineqarmat uran aatsitassanit allanit avissaartitaq. Aatsitassat akui assigiinngitsut avissaarteriarlugit uran tamakkiisunngortillugu tunisassiassatut suliaq. Allatut oqaatigalugu mineral-it allat (tassa, aatsitassat allat qinngorneqanngitsut) avissaarteriarlugit uran tamakkiisunngortitaq. Taannali Doris-ip nunatsinni uran-imut akuujagaanngitsumut avissaartitigaanngitsumullu assersuutigaa kukkulluinnarluni. Taamaammat Kuannersuit pisinnaassuseqarluartuuvoq akuiaanerup kingorna %-mik qaffasissumik kisitsisitaqarnissaminut.

Paatsuunganeq suli annertoqaaq
Taamaammat Doris isumaqatigaara ima oqarmat: ”Ilisimasanik amigaateqarussi nunatsinni Danmark-milu misissuinerit kingulliit atuarsinnaavasi…”. Taakku Doris-mut innersuussutigissavakka. Piviusorli unaavoq, nalunaarusiat Doris-ip eqqartugai kisiisa atuarnerisigut uran pillugu ilisimasariaqartut tamaasa pissarsiarisinnaanngilagut. Taamaammat Doris piumaguni, ilisimasariaqartullu allat pissarsiarerusukkunigit atuarnissaminik imminut piumaffigisariaqarpoq. Kukkusumik tunngaveqarluni inuit qinigaattut sulineq taamaalilluni ingalassimatissinnaammagu.

Ilisimasaqarusunnerup kukkuluttorsinnaanerput pinngitsoortissavaa. Ilisimasat aallaavigalugit aalajangersaanissaq toqqarutsigu piffissaq tuaviuussaanngitsoq atortariaqarparput. Pingaartumik nul-tolerence pillugu, aamma uran pillugu aalajangersaasoqassappat. Takusinnaavarpummi naalakkersuinikkut aalajangeeqataasussat ilai suli uran pillugu paatsoorujussuarsimasut. Aamma, inuiaqatigiit sinnerlugit aalajangiisussaq paasissutissanik ilisimasariaqartunillu killeqarpallaamik pigisaqartoq aalajangersaatinniarneqarsinnaanngilaq. Ullumikkulli nunatsinni naalakkersuisut taamatut ingerlatsiniarnerat inuiaat sinnerlugit najummatsissutigaara’, Aqqaluaq B. Egede allappoq.