Skip to main content

Apersuineq: Aasianni rektori nutaaq inissilluareerpoq

Aasaq Avannaani Ilinniarnertuunngorniarfik augustip aallaqqaataani aallarteqqikkami, atuarfiup matuni ilinniartunut nutaanut kisimi ammanngilai. Atuarfik 2015/2016-mi atuarfiusussamut aallarteqqippoq ilinniartitsisut qulit nutaanik paarlanneqarsimasut, nutaamillu atuarfiup pisortartaarluni

Inuiaqatigiilerinermi oqaluttuarisaanermilu ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisutut ilinniarsimasoq, Otto Simonsen, Aasianni GUX-mi pisortanngorpoq, paarlallugu 2007-mit 2015-mut pisortaasimasoq, Flemming Guntofte Nielsen.

Ilinniarnertuunngorniarfimmi pisortanngortoq atuarfiup inersuaani naapipparput ilisaritikkusullugu. Siullertullu apeqqutingaarput qanoq Aasianni atorfimmut soqutiginnilernini oqaluttuarisinnaaneraa.

Atuaruk: Assiliartaq: Aasianni GU ima isikkoqalissaaq

- Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniarfinni inuusuttuaqqat Namminersorlutik Oqartussani, aqutsiveqarfiinilu sulilersussat ilinniartuutingaangut, taakkuullutillu aamma nunarsuup sinnerani Kalaallit Nunaat sinnerlugu saqqummertartussat. Unammillernartorujussuuvoq pissanganartuullunilu inuusuttuaqqat siunissami atorfinnut taakkununngarpiaq pinissaannut ilinniartitseqataassalluni. Siunissami aqutsinermik tigumminnittussat maani ilinniarnertuunngorniarlutik atuartuusarnerat pissanganartutut isingaara.

Aasiannit assit takukkit: Ilinniartitaaneq pillugu qineqqusaartoqarnera inuusuttut isornartorsiorpaat

Sooq Danmark-imi atorfik pitsaasoq qimallugu?

- Atorfik pittaasoq Danmark-imiikkaluaraanni Kalaallit Nunaanniikkaluaraanniluunniit assingiipoq. Aalajangerninni suliassaq pingaarnerusimavoq, pissarsiassarlu salliutinneqarani. Pingaarneq tassaavoq inuusuttuaqqat maaniinnera qanoq pissarsissutingisinnaaneraat. Taakkuupput qitiusut.

Allaaserisap ataani assit takukkit

Aasianni GUX-mi pisortanngortoq, Otto Simonsen, Løgstørimi, Jyllandip avannaaniittumi inunngorsimavoq peroriartorlunilu. Ataataavoq pingasunik qitornaqartoq. 18-nik ukioqarluni Aalborgimut nuuppoq, kingornalu Aalborg Universitetimi ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsisunngorpoq, inuiaqatigiilerinermi oqaluttuarisaanermilu cand. mag.-itut angusaqarluni. Ukiut kingulliit sisamat Aalborg Universitetimi allaffeqarfiup pisortaatut sulivoq, taanna sioqqullugu Københavnimi Ilinniartitaanermut ministeriaqarfimmi allaffeqarfimmi pisortaasimalluni.

Kalaallit oqaasii qanoq isumaqarfingaangit?

- Kalaallisut oqaatsit. Kalaallisut oqalunnissaq nalunartorujussuuvoq. Atuarfiup isaariaata saani qummut qiviarluni atuarfiup taaguutaani oqaaseq siulleq takusinnaavara allaqqasoq 'avanii', nalunngilaralu isumaqartoq avannaa. Kisianni taassuma kingornaniipput naqinnerit 24-t taakkulu taanissaat eqarnangaarmat taasinnaanngilakka. Kalaallit oqaasii assut nalunarput.

Atuarfiup ilassutaa naammassilersoq
Naak atuarfiup ininik atuartitsiviusunik amingaateqarnera tusangassiutitingut uparuarneqartarsimangaluartoq, ilinniartullu unnukkut atuartinneqartariaqartarsimangaluartut, maannakkut ininik atuartitsiviusunik amingaateqarnerup oqaluttuaannanngulernera eqqaassallugu avaqqunneqarsinnaanngilaq. 

Atuarfiup isersimaartarfittaavaniik takuneqarsinnaavoq sanaartornermut atortut qanittunnguakkut peeriaannanngorsimasut, atuarfiut nutaartaata sananera naammassineqareernikuummat. Sivittajaamik ingerlasumi sanaartortoqarnera naammassingajalersoq oqaatigineqarpoq, sanaartorneq naammassippat atuarfik nutaaqqissaatungajak ilisimassalluni.

 Init ilinniartitsiviusut amingaataasimanerisa, unnukkullu atuartitsisariaqartarnikuusimanerup eqqartornerani Otto Simonsen-ip naqissuserpaa maannakkut ilinniartut tamarmik kingusinnerpaamik nalunaaqutaq tallimanut soraartartut. Nalunaaqutaq tallimanut soraartut peqqutingaat mellemtime-qarsimangamik. 

Erseqqissarpaa maannakkut aallartittumik atuarfiusussamut skema unnukkut atuartitsinermik ilaqanngimmat. Unnukkut atuartitsisoqartannginnissaq anguneqarsinnaasimavoq isersimaartarfiit ilinniartut ineqarfiiniittut atorluarnerisigut, taamaasilluni init atuartitsiviit arfinillit nassaarineqarsimallutik.

Pilersaarutit malillugit maannakkut sanaartortitsineq upernassamut 2016-mi naammassivissimassooq.

- Ininik ilinniartitsivissaqartuaannarnikuuvugut. Soorunami erloqinarnikuuvoq unnukkut atuartitsisariaqartarsimaneq, aamma erloqinarnikuuvoq sanaartorpaluttoqartoq imaluunniit pujoralak nipiliornerlu. Kisianni oqaatigisinnaanngilara ilimanginangulu, tamakku tamarmik ilinniartut ilinniangaqarniarnerannut sunniuteqarpallaarsimanissaat. Ilinniartut kajumissaaginnassuakka upernassamut pittaanerujussuanngorsimasussaammat, Otto Simonsen oqarpoq.

Uniinnartartut - suliassaq unammillernartoq
Nunarsuup suatungaaniikkaluaraanniluunniit ilinniarfinni tamani ilinniarnermik kipititsiinnartoqartuaannarpoq. Naalagaaffeqatigiinnerup iluaniikkaluaraanni avataaniikkaluaraanniluunniit, imaluunniit EU-p iluani avataaniluunnii imaluunniit nunanni killerni inuusuungaluaraanni. Ilinnniarnermik maanaannaq unitsissisarneq aamma Avannaata Ilinniarnertuunngorniarfiani pisarpoq.

Otto Simonsenip oqaatingaa ilinniarnermik unitsitsiinnartarneq annikillisikkusuttorujuungitsik, amerlasuut taamaatiinnartarnerat pissutingalugu. Maannakkut ilinniartut inaani perorsaasoqarpoq, taakkuuuppullu aamma ilinniartut ulluinnarni sunngiffimmilu annikilliornermik misiginnginnissaannik suleqataasussat. 

- Uniinnartartut annikillisarnissaannut suliassaq unammillernartoq annertuvoq. Nalunngilarput ilinniartut ungasissumi angerlarsimaffitik qimallugit aggersuusut. Ilaquttatik ullut tamaasa takusinnaaneq ajorpaat, ilinniartunullu inissiani najungaqarnerminni misigilersinnaasarput angajoqqaaminnut, qatanngutiminnut imaluunniit allanut maqaasilerneq. Tamanna uagut sulissutigisariaqartartussaavarput ilinniartut sunngiffiini sammisaqaqatiginerisigut, taamaaliornikkut angerlarserpallaarunnaarsinniartassallugit, Otto Simonsen oqarpoq.

Oqaloqatigiinneq naammassisorlu anitsiarmata aula atuartunit nipaarpalaalerpoq.

- Aulamiillunga nuannareqaara, qanuunerpoq nipaallunilu eqqissisimanarami. Atuartunit innungaatsiaraluaraangamiluunniit eqqissisimanartarpoq, nuannerporlu ini inuusuttuaqqanit inuummarissunit perpalaarfiuleraangat. Atuarfimmut taamatut ilisarinninnera assut iluaraara, Otto Simonsen oqarpoq.

Uuma ataani pisortap nutaap aamma ilinniarnertuunngorniarfiup ilassutaata assingi takukkit

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER