Aningaasat Tusassimit aamma Air Greenlandimit aaneqassapput
Nalinginnaasumik ajornartoorneruvoq. Innuttaaqatigiitilaat allat pilliutigalugit isiginiarneqassapput,aningaasarsiornermi professori aningaasanut inatsisissaqpillugu isumaqatigiissut, Qaqortumi mittarfiliornissamikinissaqartitsisoq, kisiannili aamma Tusassimit AirGreenlandimillu aningaasanik aallerfiusoq, pillugu oqarpoq.
Inuit Ataqatigiit, Naleqqap, Demokraatit Atassutillu sisamanngormat novembarip 18-ianni 2022-mut aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiissut atsiorpaat, tassanilu isertitassatut missingikkanit nutartikkanit, ilaatigut 2022-2025-mi akileraarutitigut isertitassat qaffasinnerusut 626,6 millioner koruunit Qaqortumi mittarfissamut 1.500 meterinik takissusilimmut, Deloittemit nalilersuineq tunngavigalugu 1,44 milliarder koruuninik akeqassangatinneqartumut, aningaasanik immikkoortitsivigineqaqqaarsimasunit akisunerungaatsiartumut, inissaqartitsillutik. 2022-mut aningaasanut inatsit inaarutaasoq marlunngornermi novembarip 23-anni akuersissutigineqarpoq.
– Ingerlatsinermi sanaartugassanullu uninngasuutini akileraarutitigut isertassanik missingiineq allanngortinneqarsimavoq, 2022-mi 142,2 millioner koruunit isertitanut amerleriaataassapput, 2023-mi 156,5 millioner koruunit, 2024-mi 163,9 millioner koruunit aamma 2025-mi 163,9 millioner koruunit. Ukiuni 2022-mit 2025- mut katillugit 626,5 millioner koruunit. Missingiineq eqqortuunersoq ilisimaneqarsinnaanngilaq, kisianni tamanna piviusorsiortuusinnaavoq, nalunngikkaanni Kalaallit Nunaata covid-19 naammaginakannersumik aqqusaarsimagaa. Missingersuutit malinneqarsinnaanngippata, tamanna paasilertorneqarumaarpoq. Missingiinernit allanngortinneqartunit aningaasaqarneq sinneqartoorfiulerpoq taamaalillunilu Qaqortumi mittarfissamut aningaasaliinissamut inissaqartitsisoqalerluni, akitsuutinik atorunnaarsitsitsoqassalluni, ineqarnermut akiliutit qaffaavigineqassanatik ilaallu ilanngullugit, Aalborg Universitetimi aningaasarsiornermut professori, Per Nikolaj Bukh, aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiissummik bilagitaanillu misissuisimasoq, oqarpoq.
Bilagi atuarneqarsinnaavoq, Qaqortumi mittarfiliornissamut aningaasalersuinissamut 462 millioner koruunit pisariaqartinneqartut. Taakkunannga 290,9 millioner koruunit nassaarineqarsimapput, Tusassimit akileeqataassutinit (150 millioner koruunit), Air Greenlandimit (65 millioner koruunit) aamma nunanit allanit sulisartut ilaatigut mittarfiliortiternermi akileraarutaannit (30 millioner koruunit).
Atuisut akiligassamik akiliissasut
Per Nikolaj Bukh naliliivoq, Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaat aqqutigalugit aningaasalersuineq internettip aamma oqarasuaateqarnerup kiisalu timmisartunut bilitsit akiisa qaffanneqarnissaannik aarlerinaateqartitsislersoq.
– Immikkut pissarsiat Tusassimit aaneqartut ukiuni pingasuni 150 millioner koruuninik annertussusilerneqarsimapput. Teknikkikkut isigalugu taamaaliortoqarsinnavoq, kisianni Tusass taamaalilluni Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut ima annertutigisumik akuutinneqalissaaq, akitsuummik nutaamik eqqussineq assigiinnassallugu, Per Nikolaj Bukh, Tusassip naatsorsuutaanik aamma misissuisimasoq, oqarpoq.
– Naatsorsuutinik pitsaasunik tunniussaqartarput ukiullu tamaasa pissarsiassanik aalaakkaasunik Namminersorlutik Oqartussanut tunniussaqartarlutik. Taamaaliorsinnaapput kisermaassisuugamik taamaattumillu qanoq annertutigisumik iluanaaruteqarnissartik aallaavigalugu akinik aalajangersaasinnaallutik. Namminersorlutik Oqartussanut sinneqartoorutinik suli amerlanerusunik tunniussartussanngorpata periarfissaq ataasiinnaavoq, tassalu akinik qaffaalluni. Periarfissatut allatut aningaasat akiitsornikkut soorunami aningaasalersorsinnaavaat, kisianni tamanna assingusumik sunniuteqassaaq, ukiuni tulleriiaaginnarni taamaaliorsinnaassannginnamik.
Oqaluttuaq tamaat aviisimi Sermitsiami, sapaatip-akunnerani matumani atuaruk, ugguuna iserfigisinnaavat: