qinersineq 2014
Aningaasarsiortariaqarpugut
Atassut Siumulluunniit aningaasarsiornikkut siuarsaaniarsimanngillat, taarsiullugu aningaasat piginngisavut qanittumut ungasissumullu agguataarlugillu tunniuttarpaat
Demokraatini allaqqaataaniilli Akileraartarnermut Tungiuinermullu Isumalioqatigiisitaasa isumaliutissiissutaat isumaqatigalugu oqareerpugut. Taamtut oqarpoq Demokraatit tunuliaqutaralugit Inatsisartunut qinigassanngortittoq René Caspersen.
– Aallaqqaataaniilli nassuerutigaarput, isumaliutissiissummi innersuussutigineqartut aqqutissaasut eqqortut meerartatsinnut kinguaassatsinnullu nuna peqqissoq imminullu napatittoq pilersinneqassappat. Pisariaqassaaq sulerulunnissaq ujariatsinissarlu. Allatut aqqutissaasorinanngillat. Akissarsiassartaali nuannersuusussaavoq. Naalagaaffimmik pilersitsissaagut aningaasarsiornikkut siuarsimasumik – naalagaaffik siunissami unamminartussanut upalungaarsimassaaq aamma kinguaassatta inuunerminni aallaaveqarluarnissaat qularnaarneqassaaq. Demokraatini upperaarput, tamanna killiffik angugutsigu eqqarsaatigilersinnaassagipput namminersulivinnissarput kisianni aatsaat tamanna pissaaq Kalaallit Nunaat isumannarunnaarpat, nakimanatalu oqarsinnaanngorutta immitsinnut isumagisinnaanngorluta.
Inuussutissarsiortut atugaat pitsaanerusut
– Ernumalluta malinnaaffigaarput naalakkersuisoqatigiit nunap aningaasaqarniarneranik pinnguarnera, uggoralugulu takuarput Atassutip Siumulluunniit iluarsiisinnaasimanngitsut – paarlattuanik aningaasat piginngisagut sumut tamaannga agguaappaat/tunioraappaat. Akuttunngitsumik tamanna pivoq eqqarsaatigilluangaanngitsumik nalaatsortumillu eqqarsaatigillannguarnagu aningaasat arlaanni akilerneqartussaasut. Atassut Siumullu aningaasaqarniarnerput pitsanngorsarniarlugu ataasiarlutilluunniit iliuuseqanngillat, sapiissuseqanngillalluunniit inuttaasut oqaluttuutissallugit atugarissaarneq nunatsinni qaffanneqassappat qanoq pisoqartariaqarnersoq, René Caspersen naliliivoq.
– Demokraatini inuussutissarsiornermi periarfissat pitsanngorsarusuppagut. Kissaatigaarput sulineq akilersinnaassasoq. Sunut tamanut tapeeqattaarnerit ullut tamarluinnaasa aningaasartuuteqarfigisagut aaqqissuukkusuppagut aamma kissaatigaarput tapiissutit paasinarsillutillu ersarissarneqassasut.
– Sulerusussuseq ineriartornerlu inuummarissarusullugit Demokraatini ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat apparusuppagut. Misissuinerit uppernarsareerpaat ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat nunaniillu allani aningaasaliissutit pissutaallutik sulliviit pilersinneqartartut ataqatigiittut. Ataqatigiinnerat OECD misissuinerani uppernarsineqarpoq, pissutsillu nunatsinnut nuukkutsigit, sulliviit 5-10-t pilersinneqartassapput nunat allamiut aningaasaliineri tamaasa aamma ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat procentpointimik ataatsimik appartinneri tamaasa. Tamanna suli annertunerusumik sunniuteqassaaq nunami najugaqareersut aningaasaliisuuppata. Kalaallit Nunaata pisariaqartippaa avammut tunisassiornerup annertusinissaa (ilanngullugu takornariaqarneq) tamannalu taamaallaat pisinnaavoq nunami namminermi ungatitsinnilu aningaasaliisinnaasut pilerisaarnerisigut, periarfissat tamakku atornerisigut nunanik allanik niueqateqarnerput annertusarsinnaavarput (niueqatigiinneq). Allatut oqaatigalugu nunani allani aningaasat atorlugit nunatsinni atugarissaarneq qaffassarsinnaavarput.
Akileraarutit apparlugit
– Aamma assiganik sunniuteqartitsisoqarsinnaavoq inuit akileraarutaat atorlugu. Demokraatini kissaatigaarput inuit sulilernissaannut sulilluarnissaannullu kajumissaarumallugit akileraarutip appartinnissaa. Sulineq imminut akilersinnaasariaqarpoq pisortanit pilersorneqarneq annikillisarneqassappat, taanna isumaqarpoq.
– Piffissami kingullermi akissarsiaqqortussuseq naapertorlugu akileraartarnissaq eqqaaneqaqattaarpoq. Taamatut akileraartalissagutta sulerusussutsimut pingaaruteqaqisumut sunniuteqarnerlussaaq, aamma Kalaallit Nunaannut. Inuppassuit suleruluttut sivisuumillu ilinniarsimasut akileraarnerulersinneqartalissappata aningaasarsiorneq siuariartornavianngilaq. Paarlattuanik pisoqassaaq.
– Aamma Kalaallinut inuiaqatigiinnut iluaqusiisussaagaluaq ilinniagartuunngorusussuseq innarlerneqassaaq.
– Tungiuinermut isumalioqatigiisitat isumaliutissiissutaat, OECD-p nalunaarutit assigiinngitsut (silatussuserlu) ataasiinnarmik tikkuagaqarput. Akileraarutit minnerusut aningaasarsiorluarnerulernermik pilersitsisarpoq, inuttaasut pisiutissaqarnerulersarput, aningaasaleerusussuseq eqeersarneqartarpoq aamma inuiaqatigiit sulerusussuseqarnerulersarput sullivissaqartillugu akilersinnaasunik.
Akileraarutit appartinnerat pisortat ingerlatsiviinik sukannernerusumik aqutsilernermik malitseqartinneqassaaq. Pisortat ingerlatsiviini allaffissornerujussuaq milliartulissaaq. Assigiinngitsunut tapiissuteqaqattaartarnerit ersarinnerulissapput isummerfigiuminarsillutillu. Aamma suliat ilaannik pisortat suliaqartariaarutissapput, namminersortunullu tunniullugit, taamaasippat Kalaallit Nunaata qaqiteqqinnissaanut suleqataarusunngitsut ikilissapput.
Immaqa oqaatsikka naakkittaakkaluarput, kisianni Demokraatini eqqortoq oqaatigisarparput.