Aningaasanut inatsit: Tusass aamma Air Greenland mittarfittaassanut akileeqataassapput

Naalakkersuisoqatigiit Inuit Ataqatigiit aamma Atassut aningaasanut inatsisissaq 2022-moortoq pillugu Demokraatinut aamma Atassummut isumaqatigiissuteqarput.

Partiit pingaarnertut isumaqartigiissutaat uani atuarneqarsinnaapput.

Apeqqutit pingaarnerit ilagaat Qaqortumi mittarfittaassaq. Mittarfittaarnissamut milliuunilikkaanik aningaasaliinissamut Tusass aamma Air Greenland akileeqataasussanngorput.

Aningaasalli qanoq annertutigissanersut politikerinit taaneqarsinnaanngikkallarpoq. Uani takujuk:

Utoqqarnut siusinaartumik soraarnerussutisiaqartunut pitsanngorsaatit

Soraarnerussutisiaqartut aamma siusinaarluni soraarnerussutisiaqartut aningaasaqarnikkut pitsanngorsaavigineqarnissaannut partiit aamma isumaqatigiipput:

• Soraarninngorsimasut, namminneq angerlarsimaffimminniinngitsut ukiumut pitsanngorsaatissaat 46 procentimiit 50 procentimut qaffanneqarpoq, tassa ukiumut 29.550 kr-niit 35.050 kr-nut.
• Tunngaviusumik soraarnerussutisiat 64.239 koruuniniit 73.239 koruuninut qaffanneqassapput.
• Siusinaarluni soraarnerussutisiaqartut namminneq angerlarsimaffimminniinngitsunut aningaasat tunniunneqartartut 23.736 koruuniniit 30.840 koruuninut qaffanneqassapput.
• Siusinaarluni soraarnerussutisiaq qaffanneqassapput - annerpaamik pisartagarineqartut 118.680 koruuniniit 124.340 koruuninut qaffanneqassallutik, soorlu aamma pisartakkat ikinnerit akunnattullu qaffanneqassasut.
• Pisartakkat ikilisikkiartuaarnissaannut nammineq isertitaqarnikkut aamma inooqatigisap isertitaqarnerinut killigititat tamarmik 10.000 koruuninik qaffanneqassapput.

Pinngitsoorani ileqqaarnissaq qasukkarneqarpoq

Pinngitsoorani soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaartussaatitaaneq partiinit nalilersorneqassaaq. Ukiuni akileraarfiusuni 2018, 2019 aamma 2020-mi ileqqaarutissat akilerneqanngitsoorsimasut akileraarutiginiarneqarneri taamaatinneqassapput. Tamanna isumaqarpoq innuttaasut ileqqaarnissaminnik naammassinninngitsoorsimasut akileraartarnermut aqutsisoqarfimmit 2022-mut procentitigut qaffaavigineqassanngitsut.

Tamatuma saniatigut ukiumut isertitat 125.000 koruuniuppata aatsaat soraarnerussutisiaqarnissamut ileqqaartussaatitaaneq atuutilissaaq. Maanna 100.000 koruunimiippoq. Ileqqaarnissamut akilinngitsoorneqarsimasut 4.000 koruunit ataassimatillugit akiligassanngortinneqartassanngillat. Killigititaq maanna 2.000 koruunimiippoq.

Inimut akit qaffanneqassanngillat

Ukiaq manna sammineqangaatsiartut ilagaat Namminersorlutik Oqartussat ataanni inissianut arlalinnut akiliutit qaffaavigineqarnissaat, inissiat aserfallatsaalineqarnissaannut aningaasanik pisariaqartitsisoqarnera pissutigalugu.

Isumaqatigiittut aalajangerpaat inissiat akii qaffanneqassanngitsut, inissianulli tunngatillugu 2022-mi isumaqatigiittoqassasoq. Isumaqatigiissutip qulakkiissavaa inissianut aserfallatsaaliinissamut aningaasanik nassaarnissamut politikkikkut taperserneqarnissaq.

Qaleralinnut akitsuut peerneqassaaq

Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi akitsuut 2022-mi 0-inngortinneqassaaq. Tamanna Naleqqamit annertuumik suliniutigineqarsimavoq.

Akitsuutip peerneqarnera matussuserniarneqassaaq sinerissap avataani raajartassanut qaleralittassanullu akitsuutinik qaffaanikkut, isumaqatigiissummi allassimavoq.

Akitsuutit peerneqassapput

Isumaqatigiissummi partiit allapput kaffet, thet timmiallu eqqunneqarnerannut akitsuutaat peerneqassasut. Demokraatit tamassuminnga ukiaq manna suliniuteqangaatsiarput. Ilisimatitsissutigineqanngilaq akitsuutit qaqugu peerneqassanersut.

Isumaqatigiissutigineqartut ilaat tamakkuupput. Kisitsisit qitiusut uani ataani takuneqarsinnaapput. Aningaasanut inatsimmi 2022-moortumi ukiut sisamat tulliuttuni sinneqartoorutissaq 107 milliuunit koruuniusoq takuneqarsinnaavoq.