Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut: Siumut 36-nik allannguutissatut siunnersuuteqarpoq

2020-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni sapaatip akunnerani matumani siullermeerlugu oqaluuserineqarpoq. Aningaasaqarnermut naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup (NQ) aningaasanut inatsisissaq 6,6 milliuunit koruuninik sinneqartoorfiusussaq saqqummiuppaa.

Naalakkersuisoqatigiinnili partiimi Siumumi Inatsisartuni ilaasortat saqqummiunneqartoq naammagisimaanngilaat.

Siumut Inatsisartuni gruppiata kissaatit 36-it saqqummiuppai, taakkulu tamakkerlugit allaaserisap naqqani atuarsinnaavatit.

Ilinniartitaaneq

Siumut gruppiata piumasaraat kalaallit ilinniakkaminnik naammassinnissimasut aningaasaliisoqassasut. Siumut gruppi isumaqarpoq kalaallit ilinniakkaminnik naammassinnissimasut inissaqartinneqarlutillu meeraat meeqqerivinni ingerlaannartumik inissaqartinneqartassasut, nunanit allanit sulisussarsiortarneq annikinnerpaamiitikkumallugu.

Aalisarnerup iluani suliffeqarfeqaratta aamma tamassumani ilinniarfeqalertariaqarpoq, aningaaallu taakku 2020-mut aningaasanut inatsimmi nassaarineqartariaqarput.

Sanaartorneq

Siumut gruppia sineriammi sanaartugassarpassuarnik kissaateqarpoq. Nunaqarfinni napparsimmaveeraqanngitsuni tamakkuninnga sanaartortoqartariaqarpoq. Tasiilami meeqqat angerlarsimaffianut nutaamut aningasaliisoqartariaqarpoq. Illoqarfinni minnerusuni mittarfeeqqat sanaartorneqartariaqarput. Niaqornaarsuk timersortarfeeraqalissaaq. Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqquserniornissamut aningaasaliisoqartariaqarpoq. Qeqertarsuullu Tunuani Nivaap aqqutaa silinnerulersinneqartariaqarluni.

Qanoq akeqassappat

Siumut gruppiata kissaataat 36-iupput, oqaaseqartulli oqalugiarnerani tusaaneqarsinnaanngilaq kissaatit aningaasalersorniarlugit aningaasat suminngaanniissanersut. Siumut gruppiata piumasaasa ilagaat aningaasaliiffigineqareersimasut ilaat annertunerusumik aningaasaliiffigineqassasut, aammali kissaatit ilarpassui aningaasaliiffigineqartariaqarput, suliassat aallartinneqaqqullugit.

Kissaatit tamakkerlugit Siumup oqaaseqaataani allanneqarsimapput, aningaasanullu inatsisissatut siunnersuut pingasunngornermi septemberip 24-ani siullermeerlugu oqaluuserineqarmat kissaatit tamakkerlugit taaneqarlutik.

Siumut Inatsisartuni gruppiata kissaatai uani ataani atuarsinnaavatit.

1. Nunatsinni pisortani atorfinititsisarnermi Kalaallit Nunatsinneersut ilinniagaqartut ilinniakkaminnik naammassinnikkaangata atorfinitsittarnissaannut aporfiusartut tamaasa piiarneqarnissaat, soorlu inissaqarnikkut meeqqanut paaqqinnittarfeqarnikkut ilaalu ilanngullugit. Qanormi avataaneersut danskit nuanallu allamiut kisiisa atorfinititsisarnermi immikkut isiginiarneqartassappat.
2. Ilinniartut peqatigiiffiannut Avalammut aningaasaliissutaasartut 2018-imut aningaasaliissutaasut naapertorlugit qaffatseqqinneqarnissaat.
3. Suliffeqarfinni tamani oqaatsitta atugaanerat siuarsarniarlugu suliassanut aningaasaliissuteqartoqassasoq, kiisalu google-kut nutserutissap kalaallisuumiit danskisuumut tuluttuumullu illuanullu suliarineqarnissaanut tunngatillugu oqaasileriffimmut aningaasaliissutit qaffaallatsinneqarnissaat.
4. Aalisakkerinermi ilinniartitaanerit 2020-imi aallartinnissaat anguniarlugu sulianut aningaasaliissuteqarnissaq.
5. Teknikkikkut Ilinniarfiusinnaasut qaffasinnerusut, soorlu maskinmesterimut ilaalu ilanngullugit. Sisimiuni ingerlanneqartalersillugit aallartinnissaannut piareersarnermut 2020-imut aningaasaliissutissat qularnaarneqassasut. Tamanna Sisimiuni teknikkikkut ilinniarfik suleqatigalugu aaqqissuunneqassaaq ingerlanneqarlunilu.
6. Meeqqat atuarfiinik piorsaaneq sanaartornerlu ingerlateqqinneqassasut.
7. Nunatta Ilisimatusarfianut Ilimmarfimmut aningaasaliissutaasartut ilanngartornagit ilinniartitaanernut naapertuuttuujuarnissaat aalajangiusimaneqassaaq.
8. Meeqqanut paaqqinnittarfiit sinerissami pisariaqartinneqartunut naammattut pigilernissaannut ukiunut tulliuttunut aningaasaliinissaq.
9. Nunaqarfinni nakorsiartarfeqanngitsuni nakorsiartarfeqalernissamut aningaasaliinissaq.
10. Tasiilami nutaamik ulloq unnuarlu meeqqanut inuusuttuaqqanullu paaqqinnittarfiliortoqassasoq, ilaqutariinnut ataatsimoortumik katsorsaasarnissamut aamma periarfissiissumik.
11. Inuusuttorpassuit suliffissaqanngitsut ilinniarfissaqanngitsullu ingerlaqqinnissaannut kommunit suleqatigalugit suliniutit immikkut ittut aallartinneqarnissaannut, kommunit atuarfiit ilinniarfiit suliffeqarfiillu suleqatigalugit aaqqissuusseqatigiinnissamut aningaasaliisoqarnissaa.
12. Nunaqarfinni illu sulliveqanngitsuni illu sullivinnik sanaartoqqilernissamut ukiunut tulliuttunut aningaasaliinissaq.
13. Nunap immikkoortuini kommuneni inuussutissarsiutitigut ajornartorsiuteqarfiusuni suliffissatigut piorsaanissamut immikkut suliat aallartinnissaannut aningaasaliinissaq.
14. Nunalerinerup uumasuuteqarnerullu ineriartortinnissaannut aningaasaliissutissatigut pisariaqartinneqartunut aningaasaliissutissatut pilersaarutaareersut naammassiniarnissaannut aningaasalersuinissaq. Aammalu Kalaallit Nunaanni nunalerinerup uumasuuteqarnerullu ineriartortinnissaannut periarfissaareersut naapertorlugit EU-mut qinnuteqartoqarnissaa kommunit suleqatigalugit suliarineqassasoq.
15. Nuummiit suliffeqarfiit pisortanit pigineqartut ilaasa sinerissamut nutserneqarsinnaasut nuunneqarnissaat sulissutigineqalissasoq.
16. Nunatsinni sulisoqarnikkut aaqqissuusseqqinnissap kommissioniliuullugu aallartinneqassasoq.
17. Illoqarfinni mikinerni mittarfeeqqat suliaralugit aallartinnissaat Naalakkersuisut pimoorullugu sulissutigissagaat.
18. Sisimiuniit Kangerlussuarmut aqqusinniornissap aningaasalersorneqarnissaa pillugu pilersaarut kommune peqatigalugu suliaralugu aallartinneqassasoq.
19. Kalaallit Nunatsinni ineqarneq pillugu aaqqissuusseqqinneq (reform) kommissioniliuullugu aallartinneqassasoq.
20. Sinerissami inissaaleqinerit anigorniarlugit ukiuni tulliuttuni Namminersorlutik oqartussanit, Naalagaaffimmit, Kommuneniillu aningaasalersueqatigiiffiunissaa Naalakkersut suliaralugu aallartissagaat.
21. Sineriak tamakkerlugu inoqarfinni tamani eqqaaveqarnikkut aaqqissuussinerit isumannaatsumik ingerlanneqartarnissaat anguniarlugu suliat pimoorullugit ingerlanneqalernissaat Naalakkersuisut Kommuunillu sulissutigissagaat.
22. Nunaqarfinni illoqarfinnilu kuuinnartunik anartarfeqanngitsuni, anartarfiit ikuallaavittallit atorneqalernissaat anguniarlugu pilersaarusiorneq aallartinneqassasoq.
23. Nunatta kangiani Tasiilami nunaqarfiinilu, Ittoqqortoormiinilu aalisarnikkut ineriartortitsinissamut immikkut suliaqaqqinnissaq aallartinneqassasoq.
24. Avataasiornermi sinerissallu qanittuani aalisaarnermi suliffeqarfissuit kisiisa nakussakkaluttuinnartinnagit allanut aamma nutaanut pisassiisarnissap naammassineqarnissaa Naalakkersuisut sulissutigissagaat.
25. Aalisakkanik tunisassiornermi sinerissami tunisassiorfinnik puttasunik pilersitsisinnaanerup ajornannginnerulernissaa anguniarlugu sulineq aallartinneqassasoq.
26. Nunatsinni arsaattarfissuup (nationalstadion) Inatsisartunit aalajangiunneqareersup sananeqarnissaata pilersaarusiulernissaa. Aammalu fond-it aningaasalersueqataasinnaasut aningaasalersueqataanissamut periarfissinneqarnissaat.
27. Niaqornaarsummi timersortarfeerassap sananeqarnissaa qulakkeerneqasssoq.
28. Nivaaq kanal-ip itisilernissaanut Naalakkersuisut aningaasaliissuteqassasut.
29. Ikiaroornartumik akiuiniarneq sakkortusisamik annertusarneqassaaq: Ikiaroornartoq ilaqutariit inuusuttullu inuunerannik annertuallaamik sequtserisuuvoq. Taamaattumik ikiaroornartup annertunerusumik akiorneqarnissaa sulissutigineqassaaq. Tamannalu ilaatigut ilanngaaserisunik amerlanerusunik, inoqarfinnilu amerlanerusuni atorfinitsitsisoqarnissaa aningaasaliiffigineqassaaq.
30. Avatangiisitsinnik mingutsitsisumik ingerlatsisut akitsuuserneqartalernissaat: a) Siumup pingaartippaa pinngortitatta avatangiisittalu eqqiluittuunissaa. Taamaattumik imartatsinnut mingutsitsineq annikillisinniarlugu, minguiaavimmik (rensningsanlæg-imik) pilersitsinissaq aqqutissiuunneqassaaq, kommunit suleqatigilluarnerisigut. Taamaasilluni talittarfeqarfiit eqqaatalu mingutsinneqarnerat annikillisinniarlugu. b) Aammalu aalisakkat kinguppaallu (rejer) pisassiissutigineqartut tamakkiisumik atorneqartarnissaat anguniagaavoq. Taamaattumik pisassiissutiniit piumasaqaatit sukaterneqassapput, soorlu rejer-t qalipaat imaanut eqqarneqaannartarpata (selskab-it) akitsuuserneqarnissaat sulissutigineqassaaq. Taannalu akitsuut aalisartunut innuttaasunullu nammakkiutigineqannginnissaa qulakkeerniarneqassaaq.
31. Utoqqaat, innarluutillit timersortartullu ukioq kaajallallugu umiarsuarmik angalasarnerat akikillisaavigineqassaaq: Aasaanerani (højsæson-imi) utoqqalinersiallit, innarluutillit timersortartullu umiarsuarmik angalasarnerat affaannarmik akeqalersinneqarnissaa piviusunngortinneqassaaq. Taamaasiornikkut ukioq kaajallallugu AUL-imik angalanermi akikillisaasarnerit atuutilersinneqassallutik.
32. Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsiveqarfiini tamani pisariaqanngitsumik aningaasartuuteqartarneq unitsivinniarlugu misissueqqissaartoqassaaq aamma Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni ingerlatseqatigiiffiutaannilu tamani misissuitsitsisoqassaaq. Misissuinerit suleqatigiissitamik pilersitsinikkut nalunaaruteqaqqaarani ingerlanneqassapput.
33. Nunatta avataaneersunut Nunatsinneersunullu siunnersortinut aningaasartuuterpassuit 200 milliuunit koruunit sinneqartuaannartut annikillisinniarlugit misissueqqissaartussamik suleqatigiissitamik Naalakkersuisut pilersitseqquneqarput.
34. Unioqqutitsisut akiliisitaasarnerinit isertitat, aningaasat arsaarinnissutit naalagaaffimmut nakkartinneqartartut tamaasa eqqarsaatigalugit tamakkiisumik nunatsinnut tutsinneqartalernissaat sulissutigineqassasoq. Taamaalilluta atornerluinerit akiorniarneqarnerinut pinaveersaartitsinermullu aningaasaliissutissatut atorneqarsinnaasunngorlugit.
35. Biilit bateerinik ingerlatillit akitsuuserneqartanngitsut biilinut orsussamik ingerlatilinnut akitsuutaasartut affaanik akitsuuserneqartalernissaat 2020-imit aallartinneqassasoq. Aammalu aqqusinernik atuinermut akiliuteqartitsisarneq taakkununnga tamakkiisumik atuutissasoq.
36. Nunatta akileraarutitigut isertitaqarnerulernissaa anguniarlugu Nunamut aallaavimmut akileraartussaatitaanerup Danmarkimi atuutsinneqartup (Kildelandsskat)-ip Nunatsinnut naleqqussarlugu atuutsinneqalernissaa Naalakkersuisut sulissutigissagaat 2021-imiit atuutilersussanngorlugu. Tamatumani pineqartussat ilaat makkuussapput: a). Nunap pisuussutaasa suulluunniit nunanut allanut annissuunneqartut qanorluunniit aningaasarsiutaaqqinnerisa Kalaallit Nunaannut akileraarutaasarnissaat. b). Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaannit pisuussutit aallaavigalugit suliffeqarfiusut sulisui tamarmik Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaanissaat. c). Kalaallit Nunaata pisuussutaanik aallaaveqartumik iluanaarutit nunarsuarmi sumiikkaluarpata Kalaallit Nunaannut akileraaruserneqartarnissaat.