Skip to main content

Anaanaasoq tupaqqasoq: Kinguaassiuutitigut atornerluisoq mianersoqqussummik tunineqartoq

Naasunnguaq Ignatiussen Streymoy filmimi piviusulersaarusiami 'Byen hvor børn forsvinder'-imi saqqummerpoq, tassanilu paniata 12-inik ukioqarluni atornerlunneqarsimanera oqaluttuaraa. Pinerluuteqartoq eqqartuussivimmi mianersoqqussummi eqqartuunneqarsimasoq, taassuma paaseqqammerpaa.

Angut taamanikkut 21-nik ukiulik 2017-ip aallartinnerani Naasunnguaq Ignatiussen Streymoyip pania taamani 12-inik ukioqartoq atoqatigaa. Ukioq ataaseq qaangiuttoq Sermersuup Eqqartuussiviani atornerluinerminut eqqartuunneqarpoq. Eqqartuussiviup mianersoqqussummik nalunaaruteqarfiginninneranik pineqaatissiisoqarpoq.

Naasunnguaq Ignatuissen Streymoyip eqqartuussut aatsaat paasivaa, tupattorujussuuvorlu.

- Mianersoqqussuteqarfigiinnarneqarnera ilumoorsinnaanngilaq. Pinerluttuliornermut eqqugaasoq soqutigineqarpallaanngilaq. Periuserput ajorluinnartoq misigisimavunga, taanna Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Naasunnguaq Ignatuissen Streymoy ilaquttanilu atornerluinerit sioqqutilaarlugit Tasiilamut angerlaqqammerpoq, ukiuni arlalinni Danmarkimi najugaqarsimalluni. Pania sungiussineq ajuleqqavoq, piffissamilu siullermik avatangiisini nutaani ikinnguteqanngilaq.

Niviarsiaqqamut tunissutit

Naasunnguup uiatalu piffissami nukappiaqqat soqutiginarsilerneranni ukioqartoq maluginiarsimavaat.

- Oqaloqatigaarput ’angutaammik tasiuillunilu kunissineq’ ajunngitsoq pillugu oqaluupparput, kisianni tamanna sinnerneqassanngitsoq. Angutaatitaassagunilu uagutsinnut ilisaritissagaa.

Paniusoq 21-nik ukiulimmit Facebookikkut attaveqarfigineqarpoq, naapittalerpaalu. Angerlarsimaffimmi ukiualuinnarnik angajulliunerarlugu oqaluttuartarpoq. Naasunnguup tasiuiinnarlunilu kunissiinnarsinnaanera oqaatigeqqippaa. Tamatuma saniatigut paniata Naasunnguamut uianullu ilisaritissagaa oqaatigaa.

- 21-nik ukiullip tunissutinik aamma mamakujunnik tuniorartartorujussuuaa. Tamanna nuannarinngilra.

Imminut toqunnissamik sioorasaarisoq

Naasunnguup panimi angut angerlarsimaffimminukartissagaa oqarfigaa, tamannalu paniata neriorsuutigaa. Kisianni taarsiullugu 12-nik ukiulik angerlarpoq qissaserlunilu, oqaluttuaraalu angut atoqatigisimallugu.

- Taassuma atoqatiginngippagu imminut toqunnissamik sioorasaarisimavoq. Angutip arlaleriarluni inuunermini atugarliortarsimalluni oqaatigisimavaa, inuunerlu artorsarfigalugu.

- Panima atoqatigerusunngilaa, kisianni piffissami tassani angummut asannileqqasorujussuuvoq, taamaattumillu imminut toqunnissamik sioorasaarimmat tunniutiinnarpoq.

- Taassuma hjernevaskersimagaa nammineq misigisimavunga.

Niviarsiaqqap angajoqqaaminut oqaluttuannginnerani angutip sisamariarluni atoqatigisimavaa. Sunaluunniit tunuliaqutaagaluarpat, angut eqqunngitsuliortoq Naasunnguup nassuiaappaa. Paniata aallaqqaammut angut politiinut nalunaarutigerusussimanngilaa, kisianni Naasunnguaq kimigiiserpoq, atornerluinerlu ulloq taanna Tasiilami politiinut nalunaarutigineqarpoq.

Imminut toqoriartoq

Atornerluinerup kingunera kingunerit meeqqami malunnarsipput. Aallaqqaammut angummut asannileqqavoq, kisianni kingorna killormut mumipput.

- Tassunga iliuuserisimasaa qanoq maajunnartiginera takusinnaaleriartorpaa, nuannariunnaarpaalu.

Anaana tigujuk, meeraavungami

Taamaakkaluartoq niviarsiaraq imminut pisuutinngitsoorsinnaasimanngilaq.

- Maajunnartutut misigisimalerpoq, aliasukkajuttorujussuullunilu. Qiaannavissinnaasarpoq. Ipeqartutut misigisimavoq. Oqarsinnaasarpoq: ’Anaana uanniik tigujuk, meeraannaavungami. Sooruna uanga eqqugaasunga?’

Tamatuma saniatigut 21-nik ukiulik illoqarfimmi takusinnaasarpaa.

Niviarsiaraq isumatsannermini imminut kilertitertalerpoq, imminullu toqunniarluni sioorasaarivoq.

Pinngitsaaliinermi pinngitsuutinneqartoq

’Byen hvor børn forsvinder'-imi aamma takuneqarsinnaavoq ilaqutariit paniusup ikiorserneqarnissaanut piffissaq sivisooq atorsimavaat. Paniusoq ukioq ataaseq qaangiuttoq pinngitsaaleqqinneqarmat, tarnip pissusaanik ilisimasalimmik ikiorserneqanngilaq. Tassani politiit nassuiarpai, ilumoortumik nakuusernertalimmik atornerlunneqarsimalluni.

Pisup taassuma kingorna imminut toqoriarnerit akulikinnerulerput ingasannerulerlutillu. Imminut toqoriarnerata kingorna napparsimmavimmi uninnganereerluni nakorsaatinik eqqissisaatinik sakkortuunik taamaallaat iisartagaqartinneqarpoq. Piviusulersarutip immiunneqareernerata kingorna aatsaat paaniusoq psykoterapeutimik arfinqeq-pingasoriarluni oqaloqateqarpoq.

Atornerluinermut unnerluutigineqartoq eqqartuussivimmi pinngitsuutinneqarpoq, tassani uppernarsaatit amigaataasut isummiunneqarpoq, qularuteqqarnerlu unnerluunneqartumut iluaqutaavoq. Unnerluussisussaatitaasut eqqartuussut Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut suliassanngortippaa.

Inatsimmik unioqqutitsineq ’naakkittaanngitsoq’

Suliami siullermi februaarip 22-anni atornerluisoq sismariarluni 12-nik ukiulik ’15-nit ataallugit ukioqartoq ilisimallugu imaluuniit mianersuaalliorsimasutut’ pisuunerarpaa.

Unnerluussisoq tassunga paarnaarussivimmi ulluni 40-ni paarnaarunneqarnissaaq piumasaraa. Eqqartuussivik mianersoqqussummik aalajangiinera, angut ’siornatigut pineqaaatissinneqarsimanngimmat, ilinniagaqarmat aamma aanngajaarniutinik atornerluinermik ajornartorsiuteqanngimmat aamma inuk iluamik ingerlasuuneranik’ pissuteqarpoq.

Tamatuma saniatigut sisamariarluni atoqatigeereernerup kingorna niviarsiaqqap 12-iinnarnik ukioqarnera paasisimaneranik nassuiaat eqqartuussiviup upperaa. Naasunnguaq Ignatuissen Streymoy tamanna uppernanngitsoq isumaqarpoq.

Mianersoqqussut paragrafimut innersuunneqarpoq ima oqaasertaqartumut: ’Inatsimmik unioqqutitsineq naakkittaatsuunngippat, aamma pinerluuteqartoq siornatigut pineqaatissinneqarsimanngippat, minersoqqussut atorneqarsinnaavoq.’

Ikiorsiineq unittoq

Niviarsiaraq ullumikkut 15-inik ukioqartoq Danmarkimi efterskolerpoq piffissami toqqissiallanniarluni. Kisianni psykoterapeutimi ikiorserneqarnerata unitseqqinneqarneranik tamanna kinguneqarpoq. Kommuneqarfik Sermersuuå danskit kommuniata akilernissaa itigartitsissutigaa.

Paniusumut kingunipiluit aamma ikiorserneqannginnera atornerluisup mianersoqquteqartoqarneranik peqateqartitsineq, systemip pinerluttuliornermi eqqugaasoq aamma atornerluinerit unitsinneqarnissaannut suliniutit sumiginnarneqarnerannik Naasunnguaq Ignatuissen Streymoyip misigisimaneranik kinguneqarpoq.

- Piviusulersaarutip kingornali imminut toquttunik arfinilinnik ilisimasaqarpunga. Amerlavallaat ilivagut. Paniga aamma ilinianngilara.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER