Aleqap Aaja akissuteqarfigaa: Borgenip avataani sulineq annertooq ingerlanneqartarpoq
Folketingimi sulineq ataatsimiinnerinnaanatillu oqallinnrinnaanngillat, Aleqa Hammond oqarpoq. Kalaallit Nunaannut sullissinerminik sumiginnaaneq pillugu Aaja Chemnitz Larsenimit isornartorsiorneqarnini ilumuunnginnerarpaa.
Folketingimi kalaallit qinigaaffiit marluk pillugit qineqqusaarutigineqarneri qularutigineqassappata, taava ippassaq tamanna uppernarsineqarpoq.
Saassussinermi ersarissumi Aaja Chemnitz Larsenip (IA) suleqatimii, Aleqa Hammondip (NQ) Folketingimi sulinera sakkortuumik isornartorsiorpaa.
NQ-mi politikerip suliani allatut ingerlannerarlugit oqaatigaa.
- Eqqortoq tassaavoq, marluulluta Folketingimi assigiinngitsumik sulinissarput toqqarsimavarput, tamannalu uanga ajorinngilara. Aajap iliuuseqarneranut tunngatillugu, tamanna ataqqilluinnarpara, Aleqa Hammond (NQ) taama akissuteqarpoq.
- Nammineerlunga Nunatsinni najugaqarnissara Nunatsinnullu akileraarnissara toqqarsimavara. Maani Nunatsinni ulluinnarni innuttaasut, innuttaasut qinikkavut kattuffivullu naapissinnaavakka. Tamanna Danmarkimi piffissaajarnarlunilu ataatsimiinnernik imaqartarpoq, killilimmik angalanissamut periarfissat peqqutigalugit, kisianni tamatuma politikkikkut sulinerma Nunatsinni piviusumut ataqatigiilersippaa. Taamaasillunga Nuummiit Københavnimut ilaatigut qaammatit tamaasa marluk pinasoriarlunga Folketingip ataatsimiinnerata nalaani uteqattaartarpunga. Tassunga ilaavoq Kalaallit Nunaat Pillugu Ataatsimiititaliami sinniisuuffigisanni arlalinnik nunani allani ataatsimeersuartuni peqataasarnera, Folketingimilu sulineq pillugu innuttaasunik ingerlaavartumik ataatsimiisitsisarnera.
- Amerikamiut nunatsinniinnerat oqaluuserisassanngortinnikuuara
Aleqa Hammond (NQ) ataatsimiinnerni aamma oqallinnerni Kalaallit Nunaannut tunngassuteqartuni peqataasannginnera, taamatullu isumasioqatigiinnernut tusarniaasarnernullu suliniuteqannginnera pillugu Aaja Chemnitz Larsenip (IA) isornartorsiorpaa.
- Taamaattumillu ima apererusuppunga: Naak naammassisatit? taanna taama oqariartuuteqarpoq.
Taakku Aleqa Hammondip (NQ) tikkuartorusuppai.
- Aammattaaq amerikkamiut sakkutuuisa Kalaallit Nunaanniinnerat Folketingimi politikkikkut oqallisigineqarnera danskillu tusagassiutaanni qaffasissumut inississimanera tulluusimaarutigaara. Tamanna danskit naalakkersuisuinik saliinissamut piumasaqaatinut tunngatillugu sakkortuumik tinnersaaqataasimavoq, Kalaallit Nunaatalu amerikkamiut sakkutuuisa Nunatsinniinneranni sapinngisaq tamakkerlugu iluaquteqarnissaanik, aammalu piviusumik Nunatta sumut taakku atornerannik ersersitsisuusimalluni.
- Qinersisartut Folketingimi sulinerup tassaanera ataatsimiinnerni oqallinnernilu amerlasuuni sapinngissaq tamaat peqataanissaq taamaallaat Folketingimi sulinerummat. Folketingi suliffeqarfiunngilaq ullaakkut naqitsigaanni ualikkullu aninermi naqitseqqilluni. Suliat amerlasoorpassuit Christiansborgip avataani pisarput, suliffiit naliginnaasut avataanni aamma oqarasuaatikkut. Politikkikkut angusat inatsisartoqarnikkut siammasissumik sulinikkut anguneqartarput, minnerunngitsumillu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu naalakkersuisut akornanni oqaloqatigiinnikkut.
Venstep isumaqatigiissuteqarfiginera tulluusimaarutigigaa
Naalakkersuisut Venstremit siuttuuffigineqartut tapersersornissaannut isumaqatigiissuteqarneq pillugu isornartorsiuineq, Aleqa Hammondip aamma ilumuunnginnerarpaa.
- Aammattaaq ilisimatitsissutigisinnaavara, Venstremik isumaqatigiissuteqarnera tulluusimaarutigigakku. Isumaqatigiissutimmi arlalitsigut Kalaallit Nunaannut iluaqutaasimanera qularutiginngilara. Kalaallit Nunaata Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiisitaliami siulittaasuunermik tiguseqqinnera qulakkeerneqarpoq. Kisianni aamma danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisunik uppisinneqannginnissaq qulakkeerlugu suleqateqarsinnaalernermik inissaqartitsilerpoq. Ernera nalunngilarput: Illersornissakkut, inatsisinik atuutsitsinikkut, sakkutooqarfinni qimatani saliinernik, mittarfinnik aningasaliinernik aamma kalaallit inuussutissarsiornerannut pitsaanerusunik atugassaqartoqalerpoq. Angusat tamaasa ataqqinaatiginianngilakka, kisianni iliuuseqarsimanera sunniuteqarsimavoq, soorlu Aaja Chemnitz Larsenip iliuuserisai aamma taamaassimasut. Allatut, Aleqa Hammond taama isumaqarpoq (NQ), taassuma Aaja Chemnitz Larsen (IA) appisaluussinnginnissaanik kajumissaarpaa.