Skip to main content

Akiuussutissalersuinerup aaqqissuussaannginnera kamaatigineqaqisoq

Nuummi inuppassuit akiuussutissalertikkiartorlutik nalunaaquttap akunnerini pingasuni tulleriiaareerlutik, akiuussutissat nungummata angerlaannartariaqarsimapput. Angerlaannartariaqarsimasut tamanna kamaatigingaatsiarpaat. Oqartussat ”taamatut isumaginnissimaneq ajuusaarutigilluinnarpaat”.

Dorit Olsenip Nuummeersup oqartussat akiuussutissalersuinermik isumaginninnerat aaqqissuussisimanerallu ”ataqqinninngitsuunerarpaa”, nunattalu nakorsaaneranut, Peqqissutsimut Naalakkersuisumut Kirsten Fenckerimut aamma Naalakkersuisut Siulittaasuanut Múte B. Egedemut sakkortuumik isornartorsiuilluni allagarsimalluni.

- Paniga naartoorsuusoq (siullermik akiuussutissalertikkiartortoq) uangalu 63-inik ukiulik (aappassaanik akiuussutissalertikkiartortoq) nalunaaquttap akunnerini pingasuni tulleriaattut akornanneereerluta angerlartiinnarneqarpugut, akiuussutissat nungussimammata, Dorit Olsen allappoq.

Ataqqinninnginneq

- Akiuussutissalersuinerup taamatut aaqqissuunneqarsimanera innuttaasunut ataqqinninngilluinnarneruvoq. Eqqarsaatigilaariarsiuk, inuit 600-1000-it akiuussutissalertikkiartornertik angunagulu nalunaaquttap akunnerini pingasuni-tallimani uninngaarnarnerat. Inuiaqatigiinnut tamanna qanoq naleqarpa? Innuttaasunullu ataasiakkaanut aamma inuttut aningaasaqarnikkullu tamanna qanoq naleqarpa? Utoqqaat, pitsorluttut, naartuujullutik mianernartut, anaanat meeraaqqaminnik milutsitsisut meeraaqqaminnik nassataqartut, inuit suliffimminnik paarsinissamik pisariaqartitsisut, Dorit Olsen allakkamini kamaqqaqaluni erseqqissaavoq.

Taassuma apeqqutigaa, pitsaasumik piareersarnissaq nalornissutigineqartariaqanngikkaluartoq.

- Tulleriiaattut allartinneranni nakkutilliisup akiuussutissat nungussimanerat oqaatigisinnaasimassagaluarpaa tulleriiaattoqarneralu unitsillugu. Imaluunniit tulleriiaannerup aallartinnerata kingorna normunik agguaasisimanertullu normunik tunniussisinnaagaluarpoq. Inuit taamaalillutik asulersuaq tulleriaattut akornanniinnatik suliffimminnik paarsisimasinnaagaluarput, Dorit Olsen erseqqissaavoq.

Inuit imminnut qanittuaraasimasut

Innuttaasut ”imminnut qanittuaraallutik” tulleriiaassimanerat ajorluinnartutut isigaa, tupigusuutiginerarpaalu qulisap annerpaamik tre metersiut silitsigup ataani tulleriaattut pingasunngorlugit sanileeriaatsissimanerat, inuillu imminnut qanillivallaannginnissaannik oqartussat inassuteqaataannut tamanna naapertuutinnginnerarlugu.

- Nakkutilliisut oqaatigaat qanoq iliuuseqarsinnaanatik. Inuit namminneq tamanna akisussaaffigigaat oqaatigalugu. Aap tulleriiaannermi immitsinnut qanillinaveersaarsinnaavugut, tulleriiaattulli sanileriissinneqarneranniunngitsoq. Eqqarsarluaraanni tamanna nalornissutigineqarsinnaanngilaq, aamma pisariaqanngitsumik tuniluuttoqalernissaa pinngitsoortinniarlugu aaqqissuussisoqarsimasinnaagaluarpoq, Dorit Olsen nunatta nakorsaaneranut politikkerinullu allappoq.

Naartusunut ajorluinnartoq

Natasja Hagemannip aamma sisamanngormat Nuummi akiuussutissalersuinermik aaqqissuussisimaneq ”naammaginannginnerapaat”, tamannalu pillugu Sermitsiaq.AG-mut saaffiginnissimalluni.

- Naartusorpassuarnut nalunaaquttap akunnerini taamak amerlatigisuni tulleriaattut akornanniinneq sakkortusimaqaaq, milutsitsisorpassuillu meeqqatik nassarlugit tulleriiaattut akornanniittariaqarsimapput. Ullumilu silarloqisumi barnevognit allallu nassarlugit tulleriiaattut akornanniillutik. Nalunaaquttap akunnerini taakkunani tulleriiaannermi meeraq tuppallersarlugulu nerisinneqartussaavoq, silali taamaatsillugu tamanna ajornartarluni. Natasja Hagemann oqapoq.

Taassuma oqartussanut kaammattuutigaa, naartusut milutsitsisullu silarlunnerani immikkut ittumik ilungersunartorsiortartut, ulluni aalajangersimasuni akiuussutissalersorneqarnissaat pillugu aaqqissuussissasut.

Naalakkersuisoqarfik: Kukkusimavugut

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik sisamanngormat unnukkut tusagassiorfinnut nalunaaruteqarpoq, tassani nassuerutigineqarpoq, ”pilersaarusiornermi taama amerlatigisunut ajoraluartumik piareersimasoqarsimanngitsoq”.

- Taamaattumik inuit taama amerlatigisut suli kapineqanngitsut tiimini arlalinni sialussioreersullu angerlartinnerini kukkussuteqarluta nassuerutigisariaqarparput. Soorunami takkukkaluarluni akiuussutissamik kapitinngitsoorneq naammaginanngilaq. Matumani akiuussutissamik kapuuinermik ingerlatsineq assut ajuusaarutigaarput, peqqissutsimut naalakkersuisoqarfimmit oqaatigineqarpoq.

Oqartussat sisamanngormat kapitinngitsoorsimasunut tamanut kaammattuutigaat, ullumi allami akiuussutissamik kapuuiffiusussami takkuteqqissasut.

Ingerlatseriaaseq pitsanngorsaaffigineqartoq

-  Akiuussutissamik kapuuinermi ingerlariaatsip pitsanngorsarnissaa sulissutigineqarpoq, taamaalilluni innuttaasut kapitinnatik angerlaqqinnissaat pinngitsoortinneqarniassammat.

Akiuussutissalersuinermut ulluliussat takukkit

Pinngortitami qimatat uku ilisarisinnaavigit? Taamaappat Kommuneqarfik Sermersuup tusarfigerusuppaatit

Kommuneqarfik Sermersooq Narsaarsummi avatangiisinik mingutsitsinermut akisussaasunik ujaasivoq, inuillu tuttunniarfittut nuannarineqartumi qimanneqarsimasunik ilisarsisinnaasut...

Paaqqinnittarfiit, AKO-t atuarfiillu matoqqasut nalunaarsorneri

Sapaatip akunnerata kingulliup ingerlanerani illoqarfimmi sullissivinni atuarfinnilu tuniluuttoqarneranik arlaleriarluni nalunaaruteqartoqarpoq. Taamaalilluni klassit paaqqinniffiillu...

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

Seneste Ugeavis

SENESTE NUUK - NYHEDER