aviisi saqqummersoq
AG: Aviisimi saqqummersumi allaaserineqartut
Atuagagdliutit pisiniarfinni pisiassaalerpoq, suut allaaserineqarsimanersut takukkit
Oqaatilliisoq Aleqap nakkarneranut pissutaava?
Nunatta karsiata naatsorsuutaanik kukkunersiuisartup Deloittep, Naalakkersuisup Siulittaasuata aningaasaqarneranik soqutiginnilersimanera nalaatsornerinnaanavianngilaq. Imaluunniit?
Tunniutiinnanngisaannartoq
Aleqa Hammond nakkaannini pillugu apersorneqarnermini ammasumik oqaluttuarpoq. - Meeqqat uumissuillutik erinarsorput, Kuupiup Enoksenillu toqunneqarnissaannik qunusaarinerit eqqarsaatigaakka.
Januaarimili ilisimannilerpugut
Nunatsinni atorfillit akornanni qaffasinnerpaamik inissisimasoq malillugu Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiani januaarimili Aleqa Hammondip inatsisinik unioqqutitsisimanera ilisimaneqarsimavoq. Ilisimaneqalermat pisarneq malillugu suleriaaseq unitsinneqarpoq.
Pisortarma pisinnaatippaanga
Nunap siuttorisimasaata nunatta karsianit sivisuumik attartornermik ajortuliani, siulittaasup naalakkersuisoqarfiani pisortamut tutsippaa. Taassuma naafferartumik akilersuinissaq akueraa.
Aleqa malittarisassanik ilitsersuunneqarsimavoq
Aleqa Hammondip naalakkersuisuutitai naalakkersuisunngormata Naalakkersuisut nutaat nunap karsiata aningaasaataanik ajornartorsiornermik kinguneqartussaanngitsumik qanoq atuinissamik ilisimatitsinermut qaaqquneqarput.
Kuupiup toqqarneqannginnera kukkuneruvoq
Københavnimi sinniisoqarfimmut kina pisortanngussanersoq eqqartorneqaleruttorpoq.
Sianiilliorlungalu puullaaqisimavunga
IA-p naalakkersuisunut siulittaasorisimasaata Kuupik Kleistip januaarimi 2013-imili akiitsoqalerami, nunatta karsianut akiligassaqarluni nalusimanngilaa. Tamannali aatsaat tamanit paasineqarmat kinguneqartippaa.
Sapaatip-akunnera puigornavianngisarput
Akunnernik 121-nik sivisussuseqarpoq. Kalaallit Nunaanni politikki, immaqa qaqugorsuarmut atuuttussamik, allanngortinneqarpoq. Kisianni qanorpiaruna pisoqartoq? Pingaartorsuunermiit nakkarnermut ingerlavik pillugu, AG-p oqaluttuaata pissanganartorsiornerup taarnerpaaffianut ingerlatissavaatit.
Angut killuummik
tigummisoq angerlarpoqInatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaanni siulittaasuusimasoq Kristian Jeremiassen isumaqarpoq ataatsimiititaliap iliuusaa tassaasoq Inuit Ataqatigiit qinigaaffimmi kingullermi iliuuseqarfigissallugu qunugisimasaat.
Lars-Emilip eqqarsaatigigallarpaa
Siumumik pilersitseqataasoq Lars-Emil Johansen partiimi assoralisimaarluni siulittaasussarsiortariaqalerani sassarnissaminut ussernartorsiorpoq.
Anguniakkat unammissutaalerput
Partiit tamarmik aningaasarsiorneq siuarsarusuppaat suliffissaaleqinerlu akiorlugu. Bilagilli pillugit suliap qineqqusaarnermi sammineqarpallaannginnissaa partiit kissaatigaat. Partiit qineqqusaarutissaat pillugit AG tusarniaavoq.
Naalakkersuisut allanngornerat annertuumik allannguiffiusinnaasoq
IA naalakkersuisunngortitsissappat, kalaallit uranimut tunngasumik taasisinneqassapput. Taamattaarlu Tunup avannaarsuani uuliasiorneq eqqarsaatigeqqinneqarlunilu, Uuliamut aatsitassanullu periusissiatut pilersaarut allanngortingaatsiarneqassaaq.
London Mining akiliisinnaajunnaaqqajaasoq
Aningaasassaaleqineq pissutigalugu aatsitassarsiortut piiaaffituartik matuaat maannalu Nuup eqqaani Isuani saviminissamik angisuumik piiaaffiliorniarneq piviusunngunngitsoornissaminut qanittuararsuanngorluni.
Pisiniartartunik pisuunik pisisussarsiortut
Qeqertarsuarmi puilasumit imermik tunisassiorneq inuppassuarnit neriuutigineqartutut nunani tamalaani iluatsitsiffiunngilaq. Maannakkut ingerlatseqatigiiffimmi Greenland Springwaterimi anguniakkat niuertarfissuarnut tunisassiornermiit akunnittarfinni akisoorsuarni immikkuullarissumik tunisassiornermut nalimmassarneqarput.
Raajat ikiliartornerat soraarsitsiortornermik kinguneqarsinnaasoq
Aalisartitseqatigiiffissuit saarulliillu raajalerngusaapput. Polar Seafoodimit aamma Royal Greenland-imit aqutsinissamut pilersaarutit oqartussaasunit iluarsaateqqinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq nerrersuullu raajanik ilanngartuisarnerat akornuserniarlugu saarullittassiissutit amerliseqqullugit.
Nanook inersimarpalaarnerusut
Rockimik nipilersortartut Nanook, maanna nuuteeqqamik »Pissaaneqaqisut«-mik saqqummersitsilerput, qulequtaali politikkikkut maanna inissisimanermut tunngassuteqanngitsoq nukariit Christian aamma Frederik K. Elsner, nipilersoqatigiinni erinniorlutillu taalliortuusut, oqarput.
AG nummer 41 ataani pisiarineqarsinnaavoq: