Skip to main content

Abelsen ataatsimeersuaqatiminut: Kukkussutit ilinniarfiussapput

Kanumokap siulittaasua Martha Abelsen ICC-ip Inuvimmi ataatsimeersuarnerani aamma oqalugiarpoq

'Inoqarfiit piujuartut - suliffeqarfiit sulisullu suleqatigiilluarnerisigut'

Kanukokap siulittaasua Martha Abelsen Siumumeersoq ICC-ip Inuvimmi ataatsimeersuarnerani oqalugiaataa taama qulequtaqarpoq. 

Martha Abelsenip oqalugiaataa atuarneqarsinnaavoq:

'Maannakkut sammisavut upernaaq maajimi Kalaallit Nunaanni isumasioqatigiinnermi sam­mi­­­­­ne­qar­tu­nut eqqaanartorujussuupput. “Inoqarfiit minnerit ineriartortinneqarnissaat” taamani isu­masioqatigiissutigineqarpoq.

Isumasioqatigiinnermi tassani kommunit kattuffianni siulittaasutut oqaaseqarninni oqariartuu­tigisara unaavoq: Sia­ma­sissunik inuttussutsimikkullu as­sigiinngitsunik illoqarfeqarnerput nu­na­qarfeqarnerpullu tun­­ngavigalugu ineriartortitsi­sa­ri­a­qar­­­­­pugut. Aamma inoqarfinni suliassa­qar­finni assigiinngitsuni ingerlatsisuusut suleqatigiilluarnissaat qulakkeertariaqarparput.

Suleqatigiinneq 
Periarfissat pissutsillu assigiinngisitaartuunerat nukittoqutitut iluaqutiginiaan­nar­sinnaavarput. Illoqarfik 2000-inik inulik nukittoquteqarpoq nunaqarfiup 200-nik inullip pigin­ngi­saanik. Taa­­­­matullu aamma nunaqarfik 200-nik inulik nukittoquteqarpoq illoqarfiup 2000-inik inullip piginngisaanik.

Qularutiginngilara taamatut eqqarsariartaaseqarluni ineriartornissamut periarfissanik qimer­luui­nissaq aamma nunani ICC aqqutigalugu suleqa­ti­gi­sat­­sin­ni tamani iluaqutaasinnaasoq – tassa­mi issit­tup nunarujussuani isorartoqisumi siamaseqaluta nunaqarpugut, taamaattorli inuu­­niar­nikkut tun­nga­vigi­savut atugarisavullu assigiissuteqaqalutik.

Oqaluttuarisaaneq
Inoqarfinnik piujuartitsinissaq eqqartorneqartillugu soorunami attaveqaqatigiinnikkut assi­giinngitsunillu pilersuinikkut periarfissat ineriartortinneqarnissaat pinngitsoorneqarsin­naan­ngi­laq – soorlu umiarsualiveqarneq, nioqqutissanik pilersuineq, inuussutissarsiornikkut ine­ri­saaneq paasissutissiisarnikkullu teknologiip nutaap siammarsarneqarnera eqqarsaatigalugit.

Aammali inoqarfik piujuartitsinissaq eqqarsaatigalugu ingerlalluassappat inoqarfimmi sulias­sa­qarfinni assigiinngitsuni sulisut qitiusumik inissisimasut innuttaasullu suleqatigiilluar­taria­qar­put. Misilittakkat naapertorlugit taamaappoq.

Inoqarfinni nunaqqatigiinni ilinniartitsisut, niuer­nermi ima­luun­niit tunisassiornermi siu­ler­sor­taasut aammalu peqqinnissamik suliaqartut – atorfillit ilaannik ilisimaneqarnerusunik taasa­qas­sa­­gaanni –  ta­marmik immikkut suliassaqarfimminni katersuuffiusarput, taamaattu­millu nunaqqatigiinni ileqquusunut periaatsinullu sunniuteqartaqalutik.

Tamatuma pingaarutaa eqqumaffigilluar­tariaqarpoq. Taamaattumik upernaaq nunatsinni isu­ma­sioqatigiinnermi taasanni kajumissaarivunga nunaqarfinni aqutsisut aammalu assi­giinngit­sunik suliallit aalajangersimasumik suleqatigiinnissaat qulakkeerniaqqullugu.

Matumuuna erseqqissarniaannarpara oqaluttuarisaanerup takutimmagu assigiinngitsunik suli­allit kajumeqatigiikkaangamik nunaqqatigiinnermi inuunermi assigiinngitsorpassuartigut sun­niuteqarluartartut pingaartumik inoqarfinni minnerusuni – suliassatigut, isumaginninnikkut anersaakkullu. Suli­lu taamaappoq.

Kukkussutit
Innuttaasunik akuutitsineq tamatumani pingaartillugu erseqqissarusuppara – tassa aamma oqa­luttuarisaanerup takutimmagu innuttaasut qulaatiinnarlugit inoqarfiit pillugit aalaja­ngii­sar­nerit inunnut qanoq kamassaataatigalutillu pissaaneerutsitsigisartut. Tamanna takuarput 1960-ikkunni nunaqar­fiit suut inuerusarneqarnissaannik suullu atatiinnarneqarnissaannik aa­lajanger­saa­nerup kingunerisaasigut. Tamanna aamma takuarput illoqarfiup aamarsuarsior­fiu­sup Qullissat inuerunneqarneratigut.

Qularutiginngilara taamanikkut pissaanermik tigumminnittut ajunngitsuusorisartik malillugu iliorsimasut.

Kisiannili takorloorniarsinnaavarput aalajangiinerit qanoq allaanerutigisimas­sa­galuartut im­maqalu akuerineqarsinnaasunik inerneqarsimassagaluartut innuttaasunik qani­mut akuu­titsi­neq atorneqarsimagaluarpat. Imaassinnaavoq nunaqarfiit ilaasa inuerunne­qarne­rat akuutitsi­nerinnakkut pinngitsoortinneqarsinnaasimassanngikkaluartoq – taamaattorli paa­se­qa­tigiinnik­kut pisimassagaluarpoq. Tassaniipporlu assigiinngissut pingaaruteqartoq.

Kukkussutaasimasut ilinniutissaapput.', Martha Abelsen oqalugiarnermini oqarpoq. 

ICC-ip ataatsimeersuarnera ullumi sisamanngornermi naammassissaaq. 

Hjalmar Dahlip Martha Abelsenillu ICC-mi ukiorpassuarni sulisimasut Aqqaluk Lynnge aamma Carl Chr. Olsen, Puju, taarsissavaat.

Martha Abelsenip oqalugiaataa tamaat uani atuarneqarsinnaavoq

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER