Aatsitassarsiornermik suliniutip CO2-mik aniatitsineq annertusissavaa
Aatsitassarsiornermik ingerlatsineq dieselitortumik sarfalersorneqassappat, Greenland Mineralsip Kuannersuarni aatsitassarsiornermik suliniutaata Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsinera 45 procentinik annertusissavaa. Tamanna Naalagaaffeqatigiinnermi aniatitsinerup 2 procentianik suli appasinnerussaaq.
Februaarip aallartinnerani Kujataani innuttaasut soqutigisaqartullu Narsap eqqaani aatsitassarsiorfiusinnaasoq pillugu tusarniaaffigineqassapput, tassani Greenland Minerals A/S aatsitassanik qaqutigoortunik aamma urani saniatigut tunisassiatut piiarnissaannut akuersissummik pissarsinissamik neriuuteqarpoq.
Kuannersuarni aatsitassarsiorfissamut sarfamik pilersuinerup erngup nukinganik nukissiorfimmik dieselitortumik pissasoq maannamut pilersaarutaavoq.
Tamatuma Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsinera malunnaatilimmik annertusissavaa, kisianni katillugu Naalagaaffeqatigiinnerup aniatitsineranut sanilliullugu annikitsuinnarmik, Greenland Mineralsip kisitsisaataasa tamanna takutippaa.
Ingerlatseqatigiiffiup kisitsisaatai naapertorlugit, Kalaallit Nunaanni innuttaasoq ataaseq maannakkut ukiumut 9,7 tonsinik CO2-mik aniatitsisarpoq. Aatsitassarsiornermik suliniutip tamanna ukiumut innuttaasup ataatsip 13,9 tonsimik aniatitsineranut qaffatsissavaa.
Erngup nukinganik nukissiorfik misissorneqarlunilu taamaatinneqartoq
Tamatuma Kalaallit Nunaata Naalagaaffeqatigiinnermi katillugu aniatitsinermut ilanngunneqarnera 1 procentimit 2-mut qaffatsissavaa.
Kalaallit Nunaat katillugu 2016-imi CO2-mik 0,53 millionit tonsinik aniatitsivoq, aatsitassarsiorfillu piviusunngussappat taakku kisitsisit 45 procentinik ilaneqassapput.
CO2-mik qaffariaatsip annerpaartaa erngup nukinganik nukissiorfimmit 59 MW dieselitortuminngaaniissaaq, pilersaarutit malillugit taanna suliniummi sulianut sarfamik pilersuissaaq.
Greenland Mineralsip aamma erngup nukinganik nukissiorfimmik sanaartortoqarnissaanik periarfissaq misissorsimavaa, kisianni sanaartornernissamut pisariaqartinneqartut tunuliaqutigalugit periarfissaq suliniutip ineriartortinneqarneranut siullermut tulluanngitsutut nalilerneqarpoq, VVM-imut nalunaarusiami tamanna allaqqavoq.
Kalaallit Nunaat CO2-mik appartitsinissamut pisussaaffimmut ilaanngilaq
Kalaallit Nunaata 2015-imi Parisimi isumaqatigiissummut Kyotomut isumaqatigiissummut taarsiussamut ilaaniarnani aalajangerpoq, tassani piffissami 2008 – 2012-mi pisussaaffimmut siullermut Kalaallit Nunaat Danmark peqatigalugu peqataavoq. Kalaallit Nunaat tassani gassinik aniatitsinerup 8 procentinik appartinneqarnissaanut pisussaaffeqalerpoq.
Aningaasaqarnikkut sanaartornikkullu siuariarnermik pilersitsiniarluni anguniakkap naammassinissaanut Kalaallit Nunaat piffissami pisussaaffeqarfiusut aappaanni (2013-2020)-mut peqataanngilaq.
Kalaallit Nunaata 2014-imi katillugu CO2-mik aniatitsinera 520.874 tonsiupput. Danmark sanilliullugu CO2 49 millionit tonsit nukissiornermit aniatitsisoq.