Aatsitassanik suliaqarneq pillugu inatsisissaq assortuussutaammat kinguartinneqarpoq

Aqqaluaq Biilmann Egede (IA) napparsimalluni nalunaarsimammat, taamaalillunilu Naalakkersuisut sinnerlugit aatsitassanut inatsisip pingasunngorlugu avinneqarnissaanik sulissutiginninneq Inatsisartunut saqqummiussinnaanngimmagu, paarlallugu saqqummiussisoq Aningaasaqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen suliassamik imaannaanngitsumik naammassiniagaqarpoq.

Suliat aappassaaneerlugit ataatsimiissutigineqaraangata nalinginnaasumik sakkortuumik oqallittoqarneq ajoraluarpoq, taamaattorli ilaatigut aatsitassarsiornermi misissueqqaarnernut piaasinnaanermullu akuersissutaatillit tungaanniit inatsit taamatut isikkoqartillugu akuersissutigineqassappat aningaasaliisussarsiornermik ajornarnerulersitsisoqarnissaanik mianersoqqusisoqareersorlu, Inatsisartut inatsisissatut siunnersuutip taassuma pitsaassusaanik qulanernerannik kinguneqarpoq.

Oqallinneq annertooq ingerlanneqareersorlu Siumup oqaaseqartartua, Lars Poulsen siulittaasumut noqqaassuteqarpoq ataatsimiinneq unitsinneqarallassasoq. Tamatumalu kingorna unillatsiarneq nalunaaquttap akunnerata aappaa avingajallugu sivisussusilik aallartinneqarpoq, unillatsiarneq taanna naalakkersuisooqatigiit siuttuisa oqallinnerup kingorna qanoq ingerlariaqqittoqassanersoq pillugu akunnerminni ataatsimeeqatigiinnerannik nassataqarluni.

Sakkortuumik isornartoq

Naleraq inatsisissatut siunnersuutip ilusaanik naammaginninngilaq. Jens Napaattooq (N) tikkuaavoq suliamik ingerlatsinerup qanoq issusiata naalakkersuisooqatigiit akunnerminni avissaartuussimanerannik ersersitsisoq.

- Ersarissorujussuuvoq naalakkersuisooqatigiit partiivi nalinginnaasumik imminnut ungasissorujussuusut, aammali nunatta allatigut isaatitsissutissaanik qulakkeerinninniarluni sulissutiginninnermi avissaartuunneq ersareqaaq. Ullumikkummi ersersiinnarpaat piviusumik imminnut qanoq ungasitsiginersut. Isumaqarpunga Inatsisartut siulittaasoqarfiata pisinnaatitsineratigut naalakkersuisooqatigiit partiivisa partiit allat sallunaveeqqutitut tiguarlugillusooq ingerlasoqarnera sakkortuumik isornartoq, Jens Napaattooq pakatsisimaqaluni oqarpoq.

Taanna isumaqarpoq unillatsiarneq naalakkersuisooqatigiit partiivisa akunnerminni isumaqatigiinngissutaasut pillugit aaqqiiniarsarinermut atorneqarsimasoq.

- Inatsisartut taamatut suleriaaseqartussaanngillat periarnerlu Inatsisartunut ataqqinninnerunngilaq, tassami paatsiveerusimaarnertik tamatsinnut taamaalillutik tutsippaat.

Allannguutissatut siunnersuummut ammasut

Mariane Paviasen (IA) oqallinnermi apeqquterpassuarnik tuniorarneqarpoq, pingaartumik naalakkersuisooqataasut partiiannit Siumumit Hans Peter Poulsen isornartorsiornermik sammivilinnik IA-p aatsitassarsiorneq pillugu politikkia pillugu apeqqarissaarluni apeqqarissaarluni. Taassumali naalakkersuisooqatigiit aatsitassarsiorneq pillugu avissaartuunneragaanerat ilumuunnginnerarpaa.

- Isumaqarpunga pissusissamisoortoq inatsisissatut siunnersuutip inuussutissarsinermut aatsitassanullu ataatsimiititaliamut suliarineqaqqittussanngorlugu uterteqqinneqarnera. Assut pingaartipparput Inatsisartuni partiit akornanni siammasissumik isumaqatigiittoqarnissaa, taamaaliornikkut sapinngisamik inatsit siunissaq ilanngullugu attanneqarsinnaasoq taamaaliornikkut qulakkeerniarniassagatsigu aammali illuatungiliuttut periarfissinneqassammata ilanngukkusutaminnik allanngortikkusutaminnilluunniit saqqummiinissaminnut, inatsit inaarutaasumik akuerissutigineqartinnagu, aamma allannguisoqarumassappat tamanna ammaffigaarput, Mariane Paviasen erseqqissaavoq.

Lars Poulsen, unillatsiartoqarnissaanik kissaatiginnittuusoq, iliornini pillugu imatut nassuiaateqarpoq:

- Pingaaruteqartorujussuuvoq inatsisip akuersissutigineqannginnerani inuussutissarsiortut aatsitassarsiornissaminnillu soqutiginnittut tusarnaarnissaat. Maanna assavut isaappagut aammalu inatsisissap peqqissaarutamik Inatsisartunit suliarineqarnissaanut periarfissiivugut.

Tuaviuussaq tukattorlu

Lars Poulsen oqaluttuarpoq, suliap taamak ingerlanneqarneranut pissutaasoq piffissakilliorneq.

- Pisussaaffilerneqarnikuuvugut inatsisissatut siunnersuut upernaaq manna ataatsimiinnermi naammassissallutigu, nassuerutigisariaqarparali inatsisissaq akuersissutiginissaminut suli piareersimanngitsoq, taamaammallu piffissamik sivisunerusumik pisariaqartitsisugut, tassami inatsit allanngortinneqaqattaarani siunissami aamma atuussinnaassappat peqqissaartariaqarpugut. Allatut iliorutta inatsimmik atuisussanut naammaginanngitsumik iliussaagut, Lars Poulsen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Jens-Frederik Nielsen (D) isumaqarpoq siunnersuut pipallataasoq tukattuusorlu

Demokraatit inuussutissarsiornermut aatsitassanullu ataatsimiititaliami ilaasortaatitaqanngilaq. Taamaattorli partiip piffissaqarnerunissamik piumasaqarnini iluatsippaa.

- Uagut nammineerluta inatsisissatut siunnersuummik taamaattumik saqqummiussinavianngikkaluarpugut. Kukkuneqarlunilu amigaateqarpallaaqaaq, tamatumalu malitsigisaanik Inatsisartuniinnaanngitsoq aammali aatsitassarsirfiutileqatigiiffiit akornanni nalornilersitsivoq. Ilaatigut sulisussaqarnissamut tunngatillugu aammalu aningaasaliisoqarsinnaaneranut tunngatillugu inatsisitigut atugassaritinniarneqartut qiviaannassagaanni isumaqarluinnarpunga inatsimmut ullumikkut atuuttumut sanilliullugu ajorseriaateqartitsinermik kinguneqartussaasoq. Naliliivugut naalakkersuisooqatigiit iliuusissaaleqinermik ersitsisut aammalu minnerunngitsumik aatsitassarsiortoqannginnissaanik naalakkersuisooqatigiit anguniagaqartut, Jens-Frederik Nielsen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq

Ataatsimiititaliaq suli ulluliinngilaq aappassaaneerinninneq qaqugu ingerlanneqarumaarnersoq.