Skip to main content

Aatsaat taamak kiatsigimmat Sermersuarmi sermeq tonsinik milliardilikkaanik annertutigisoq aassimavoq

Kalaallit Nunaanni sermersuaq marlunngormat ima aatsigisimavoq, allaat nuna Danmarkip sisamariaataatut angitigisoq erngup fem centimeterisut annertutigisup iluaniilersinnaalluni.

Kalaallit Nunaata kangiani aatsaat taamak kiatsigereersoq, Kalaallit Nunaata sermersua aakkiartupiloortoq ilsimatusartut sapaatip akunnerani matumani nalunaarsorsimavaat.

Aviisi The Guardian tallimanngormat taamatut allappoq.

Kiassuaq Kalaallit Nunaata qeqqanut sermersuarmullu anngussimavoq, sermersuarmit sermeq 8,5 milliarder tonsitut annertutigisoq marlunngormaannaq aassimavoq. Polarportal.dk-mit Danmarkimi suliffeqarfinnit, soorlu DMI-mit Geus-imillu Issittumi ilisimatusartuni ingerlanneqartumit paasissutissat tamanna takutippaat.

Sermeq aattoq ima annertutigaaq, allaat nuna Danmarkip sisamariaataatut angitigisoq erngup fem centimeterisut annertutigisup iluaniilersinnaalluni.

19,8 gradimik aatsaavissuaq kiattoq uuttortarneqarimasoq

Sisimanngormat sermeq aattoq 8,4 milliarder tonsiusimavoq, sapaatillu akunnerani matumani sermeq aattoq "annertoorujussuusimasoq", Marco Tedescop Colombia Universitymi USA-llu silaannarsuarmukartitsiarfiani Nasa-mi sermit iigartartut pillugit ilisimatusartoq oqarpoq.

- Tamatuma Kalaallit Nunaata qaava allanngortinngitsoornavianngilaa, sermersuarmi siunissami sukkanerusumik aakkiartulertussaavoq, taamalu nunarsuarmi imartat qaffattussaallutik, taanna The guardianimut oqarpoq.

Marco Tedescop nassuiaatigaa, naqitsinertuffik maannakkorpiaq kujataaniit silaannarmik kissartumik "støvsugeritulli" milluaasoq, taamalu Kalaallit Nunaata avannamut-kangiani uninngalluni.

Pingasunngormat sumiiffimmi pineqartumi 19,8 gradimik aatsaavissuaq kiattoq uuttortarneqarpoq, tassa summiiffimmi uuttortaasoqartalermalli aatsaat taamak kiatsigisimalluni.

- Silaannarmi taamatut pisoqartarnera siusinnerusukkut takusimavarput, taamatulli pisut atuuttarnerat sivitsoriartorpoq akulikilliartorlunilu, Marco Tedesco oqarpoq.

Silap pissusaata allanngoriartorneri pissutaatinneqartut

Taassuma oqaatigaa, inuit silap pissusaanik allanngortitsisimanerat tamatumunnga pissutaanerpaasoq.

Kalaallit Nunaata sermersua juunimiit aggustimut nalinginnaasumik aakkiartortarpoq.

DMI naapertorlugu, juuni aallartimmalli Kalaallit Nunaata sermersuanit sermeq 100 milliarder tonsitut annertutigisoq aassimavoq. 2019-imilu aakkiartornerpaaneranit sermeq aattoq annikinnerungaluarluni, ukioq manna kiannerata sumiiffiit annertunerujussuit sunnersimavai.

- Sermeq qanoq annertutigisoq ukioq manna aassanersoq oqaatigiuminaappoq, silaannaalli kissartup isugutattullu annertoqisup sermersuup qulaaniinneratigut annertulluinnartumik aakkiartortoqarpoq, University of Washington Brad Lipovsky-mi sermersiooq oqarpoq.

/ritzau/

Velkommen til debatten
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookie akuerissavat.
  • Sermitsiaq.AG-p atuartartut akunnerminni isumaqatigiinngikkaluarpataluunniit kissaatigaa, pitsaasumik oqallittoqartarnissaa. Oqallinnissamut malittarisassavut unioqqutinneqarpata oqallinnermut peqataaqqusaajunnaartitsisoqarsinnaavoq.oq .
  • Peqqarniitsumik oqaaseqartoqarsimaneranik nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq, "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER