Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: USA-mut tunineqarnissaq annilaangagilluinnarsimagaat

Atuakkami nutaami Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani piffisaq allanngornernik annertuunik malunnaateqartoq allaaserineqarpoq. Neriuutit takorluukkallu iluatsinngitsoortut. Aalisartorlu sakialluummik eqqugaasimasoq sunik tamanik oqaasinnguisoq.

Peter Gundelip ukiut untritillit kingulliit aallartinneranni meeraalluni anaanani aperisimavaa, anaanaata naatsuararsuarmi, taamaattorli allanngortikkuminaatsumik, akisaanik.

- Anaana, sooq qallunaat kalaallillu ilaat taama atugarissaartigissappat, uffa uagut atugarliortorujussuusugut?

- Pissutsit taamaaginnarput, arnaata akisimavaa.

Atuakkiortoq Kalaallit Nunaannullu tunngasuni immikkut ilisimasalik, Kirsten Thisted, akissummik saqqummiussisuuvoq. Taassuma atuagarujussuaq oqaluttuarisaanermut tunngasoq, Stemmer fra Grønland, juunip 7-ani saqqummersilerpaa, tassanilu inuit Kalaallit Nunaanni 1920-kkunni najugaqartut oqalutsinneqarput.

Atuakkami 500-ngajannik quppernimilli qitiutinneqartoq ilaatigut tassaavoq Iluliarmiu aalisartoq piitsoq sakialluummik eqqugaasimasoq, Peter Gundel. Qallunaamik nakorsamik Jørgen Hvamimik allaqateqartarnermini allagai aqqutigalugit atuartartut taamani Kalaallit Nunaanni susoqarneranik paasisaqartinneqarput. Ilulissani aamma Qeqertarsuup Tunuani.

- Allakkanik katersaaterparujussuit Peter Gundelip soraluaata uannut erseqqissaassutigisimavai. Gundel Hvamilu ikinngutigiilersimapput Gundelip piffissap ilaani oqaluttaanerata nakorsallu angallataani ikiortaanerata nalaani. Ilutigiissimapput, inuunermili aqqutaat assigiinngitsorujussuusimallutik. Peter Gundel inuiaqatigiinni allerpaamiilersimavoq seminariami ilinniartuunermini kaaqaluni aningaasanik nerisassarsiniutissaminik tillikkami paasisaallunilu. Silassorissorujussuusimavoq, tamatumali kingorna qinnuuloorluni inuusariaqarsimalluni, Kirsten Thisted nassuiaavoq.

Killilersuineq

Tillinneq, Gundelip nassuerutigalugulu peqqissimissutigisaa, pissutaalluni atuagarsorluni ilinniagqarnissamik takorluugaq iluatsinngitsoorpoq. Kisianni allaganngorlugit saqqummiusserusussuseqarnera naqisimaneqarsinnaanngilaq. Avannaani aviisimi Avangnâmiumi oqaluttualiaaqqanik arlalinnik saqqummersitaqarsimavoq, atuakkiorlunilu aallartissimalluni allagarisamilu saqqummersinneqarnissaat malartaalluni sorsuutigisimallugit. Ajoraluartumik kinguneqanngitsumik.

Uggornaqisumik, atuakkammi taamani pisartunut imartuumik tusarfiinnaasimassanngikkaluarput, aammali Kirsten Thisted naapertorlugu, taassuma ersarilluinnartumik piginnaaneqarsimanera pissutigalugu. Gundel oqaasilerillaqqissuusimavoq, allallaqqissuuneralu tassaagunarpoq Kirsten Thistedip atuakkamik suliaqarnermini tiguartissutiginerpaasimasaa.

- Peter Gundelip oqaasiinit nuannaarnerujussuaq aniatinneqartarpoq. Allakkani tamani oqaatsit torrallataasut nassaassaapput. Aammali kukkunerit, naqqissussallugit uggornartuusussat, oqaatsinik nutaanik pilersitsisarnera pissutigalugu. Taanna iseqqusivoq piffissaq inuuffigisaata nalaa atuaannarnagu aamma malugisinnaaniassagatsigu. Kalaallisut aamma kusanarluinnartumik allattarpoq.

- Taava sooq allattagai saqqummersinneqanngillat?

- Inuit taamani ammasuik allaannarsinnaanngillat. Killilersuisoqarpoq tamatumalu saniatigut imminutkillilersorneq atugaasorujussuulluni. Peter Gundelip allagaani sammisat pingaarnerit ilaat tassaavoq, suliani naqitertinniarlugit taama annertutigisumik tamaviaartariaqarnermik pakatsissutiginnissimaneq. Misigisimavoq annaasassaqarani, taamaattumillu killeqanngitsumik ersersitsisinnaalluni. Kisianni allaaserisami unitsinneqartuartarnerat misigisarsimavaa. Oqaluttualiaa aamma taama pineqarpoq, taannali Jørgen Hvamimut allagarisartakkamini imarisaanik eqqartuisarsimammat ilisimasaqarfigingaatsiarparput.

- Suut oqaluttuarai?

- Allaffissorneq ingerlalluanngitsoq, kalaallit piitsuunerat, qallunaanit qanoq ajortigisumik pineqartarnerat, qallunaat qullersaralugit nunasiaateqarnermi pissaanerup agguataarsimanera. Inuiaqatigiit taamani nuimassutsikkut immikkoortunut aggulunneqarsimasorujussuupput.

- Taamani kalaallit inuiaassutsiminnik pingaartitsilereersimappa?

- Taamaalluinnarpoq. Kalaaleqarsimavoq isumaqartunik »qallunaat sussaanngitsut« anisinneqaannartariaqarnerannik. Kisianni aamma kalaaleqarpoq siuarsimasunik. Inuit ilinniarluarsimasut, tamatuma isumassarsiatsialaagunannginneranik takunnissinnaasut, Kirsten Thisted akivoq.

Kunngimut allakkat

Katersugaatiniipput allakkat pingaarutillit, Peter Gundelip Jørgen Hvamimut nassiussimasai Kong Christian 10-anut ingerlateqqeqqullugit oqaassutitallit. Inuit taamanikkut eqqunngitsumik pineqarsimasutut innarliinermilluunniit nalaataqarsimasutut misigisimagaangamik ataqqinartorsuarmut ajornartoornerminnik toqqaannartumik naammagittaalliuutiginnittarnerat nalinginnaavallaarsimanngilaq.

- Kisianni ajoraluartumik ima pisoqarsimavoq, Jørgen Hvamip allakkat kunngimut ingerlateqqinnissaat sapilersimallugu. Aamma naak Gundel Hvamilu qanimut ikinngutigiilersimagaluartut, Hvamip ikinngutini naggataatigut sumiginnarpaa, tamannalu ikinngutigiinneranni qunnerujussuarmik isumaqalerluni, tatiginninnermik pakatsisitsinermik, Kirsten Thisted nassuiaavoq.

- Peter Gundelip oqaluttualiatut atuakkiaa qanoq pisimava?

- Taanna allakkatulli akuerisaannginnermini inunnut pingaarutilinnut aqqusaartinneqartussaasimavoq. Ilaatigut Knud Rasmussenimut nassiunneqarsimavoq, taassumali nuannarisimanngilaa, ilaquttami ilaasa tassani isornartorsiorneqarsimanerat pissutigalugu. Knud Rasmussenip qallunaaluartutut itigartippaa annerusumillu iliuuseqarfigerusunnagu. Atuakkiassamut allaqqaakkat tammaannarsimagunarput.

- Gundelip sunaana naammagisimanngikkaa?

- Ilaatigut taamani eqqartuussiveqarneq. Isumaqarsimavoq pinngitsuugaluarluni eqqartuunneqarsimalluni, ilaatigut pisuutinneqarsimavoq illumini mikisumi umiartortunut tikittunut nuannatsitsisimasutut kalaallinillu arnalerisoqarsimasoq.

- Aamma isumaqarsimavoq handelimut (KGH) aalisakkanik tunisisoqaraangat oqimaassusaannik salloqittaasoqartarsimasoq. Qallunaat nunaqavissutulli taartigiittarluni niuernermik ingerlatsiumatuujusut, qallunaalli qanimut attaveqatigiiffimmi suliaqaqatigiittarsimasut, imminnullu illersoqatigiittarsimasut, tamannalumi immaqa paasinarluarpoq, nunagisaminni atugartuussutsimit taama ungasitsigisumiittariaqaramik. Kisianni Gundel kalaallillu ilumoorsimapput, qallunaat imminnut illersoqatigiittarsimanerannut tunngasuni.

Inuttaritinneqartut

»Stemmer fra Grønland«-imi aallarniutigalugu atuartussaq 1921-mut utertinneqarpoq, Hans Egedep Illuerunnernut tikinneranit ukiut 200-nngornerannut. Tamatuma peqatigisaanik ukioq taanna Danmarkip Kalaallit Nunaannut kisimiilluni oqartussaanini nalunaarutigaa, innuttaasullu nunamik siunissaa pillugu oqallinnernut itinerusumik peqataasalerfigisaat.

Atuakkami Peter Gundelip pisunut isiginnittaasia ilanngutiinnarneqanngilaq, tusarfinnilli arlalissuarnik allanik tunngaveqarluni inuttaritinneqartorpassuillu kalaallit qallunaallu tikissimasut, angutit arnallu inuiaqatigiinni assigiinngitsunik inissisimaffeqartut, oqaluttuarineqarlutik.

- Tamaasa immikkut kapitalimik tunivakka, tamaasa immikkut nipitik atorlugit oqalutsillugit, akuleriissitsinermik, inuiaqatigiinni nunasiaataasuni suuta tamaasa tikillugit.

- Jørgen Hvam sumik atuuffeqarsimava?

- Kalaallit Nunaanniippoq – ikiuiniarnani – kisianni atorfeqarnikkut qaffakkiartuaarnissamut alloriarnertut ukiut taakkua marluk atorniarlugit. Innuttaasut nunaqavissut »naamajartorlugit« Kalaallit Nunaanniissimanngilaq. Isiginnittaasiani kusassaasoqarsimanngilaq.

Kirsten Thisted naapertorlugu 1920-p missaani qallunaat nunasiaateqarneranut atatillugu Kalaallit Nunaanni immikkuullarissut ersarissut marluusimapput.

- Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu illuatungaani nunasiaatilik pitsaasoq pillugu oqaluttuaq atuuppoq. Danmark Kalaallit Nunaannut iluaqutaasoq, innuttaasunillu eqqumaffiginninneq aningaasarsiornermit niuernermillu pingaarnerutinneqartoq. Tamatuma peqatigisaanik kalaallit oqaatsiminnik attassiinnarnerannut qallunaat pissutaapput.

- Tamatuma akerlianik inoqarpoq nunasiaateqarnermut ajortumut taamaallaat tappiffiginnittunik. Immaqa Congomisut qeqertanilu inussiaateqarfiusimasunisut ajortiginngilaq, tunngavippiaatigullu aaqqissugaaneq taamaattoqqissaajuvoq. Kalaallit kulturitoqqaminnik arsaarneqarput, naqisimaneqalerlutik, Kirsten Thisted nassuiaavoq.

Nammineq inuttut isummerusussimanngilaq – isiginnittaatsillu arlaannaannilluunniit tiguserusussimanani.

- Nunasiaataanerup nalaa ersarilluinnartuusimanngilaq. Imaanngikkuni imaassaaq. Assersuutigalugu ilumoorpoq, kalaallit oqaatsiminnik attassiinnarsinnaasimanerat, tamannalu kalaallit inuiaassutsimik pingaartitsilernerannut pissutaaqataasimavoq. Ajunngitsortaasa erseqqissaatiginissaannut pissutissaqarpoq, tamatumali peqatigisaanik aaqqissugaaneq naligiinngitsorujussuulluni, oqarpoq.

»Annilaangalluinnarsimasut«

Nunasiaateqartup Danmarkip imarsuup akiani pigisani, Indiaaqqat, USA-mut 1917-imi tunisimavai. Taamaalinerani tunisineq tamanna Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni pisutut taartutut eqqarsaatigineqarsimavoq.

- Kalaallit tunineqarnissartik annilaangagilluinnarsimavaat. Qallunaanik oqaloqateqarnermi tamanna qulequtaavoq angisooq – Danmarkip  Kalaallit Nunaat akisussaaffigigaa, Kalaallit Nunaallu Indiaaqqatut pineqassappat tamanna ataqqinaataanavianngitsoq, Kirsten Thisted nassuiaavoq.

- Sunaana tunnngavigalugu Peter Gundel inuttut ilinnut taama soqutiginaateqartigilersimasoq?

- Paasilersimavara Peter Gundel piffissamut tassunga allisitsiutitut atorneqarsinnaasoq; pissutsinik ersarinnerusumik takunnissinnaassutsitut. Inatsisinik unioqqutitsisimavoq inatsisinik maleruaasoq. Qanoq atugaqarsimanini tunngavigalugu – eqqartuussaasimasutut sakialluummillu nappaateqarsimasutut – annaasassaqarpallaarsimanngilaq, pissutsillu ersarissorujussuarmik takusinnaallugillu oqaatigisinnaasimallugit. Ataatsikkut qallunaanut kamassaqarsimavoq, tamatumalu peqatigisaanik oqartussanut ataqqinnittorujussuulluni, allallaqqilluinnartuusimallunilu, Kirsten Thisted akivoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER