Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Upperilluinnaramiuk iluaqutaavoq

Benjamin Kielsen – KAK-mi siulittaasutut nutaatut qinigaaqqammersoq – qanganngoreersimasinnaagaluarpoq taamaallaat 26-nnarnik ukioqarluni kræftimik nappaateqarluni toqungajakkami, kisianni inuit pikkorissut inuunera annaappaat. Tamatuma inuunermik suli qujaginninnerulersiinnarpaa.

Benjamin Kielsen Kalaallit Nunaanni Arsartartut Kattuffianni, KAK-mi, siulittaasutut qinigassanngortippoq imminut upperilluinnarluni. Tamanna iluaqutaavoq taasinerillu kisinneqareermata erseqqissivoq nammineq siulittaasutut nutaatut qinerneqarnini Finn Meinel siulittaasutut qinigassanngorteqqinngimmat.

Benjamin Kielsen 44-nik ukioqarpoq 1983-imili klubimi timersortartuusoq, arsartartuunerulluni aamma assammik arsartartutut.

Ukiormi taannarpiaq Narsami inunngorfigisamini peroriartorfigisaminilu, aamma ukiuni arlalinnguani taamaallaat qimattakkamini, timersortarfissuaq piareerpoq.

Kingornatigut aammattaaq qajartortalerpoq.

- Siullermik klubeqarpugut A-43-mik atilimmik, taanna taamaatereerpoq, ukiullu marluk qaangiummata unammisaqattaalerpugut siullerpaamik, taamatut oqaluttuarpoq KAK-mi siulittaasunngorlaaq, Benjamin Kielsen, ilaatigut siornatigut Atassutip siulittaasorisimasaanik Finn Karlsenimik sungiusaasoqarsimasoq.

Meeraanerata nalaani Narsaq ulapaarluarfiuvoq uumasunik inuussutissarsiuteqarnermik annertuumik ingerlatsiffiusoq, tassunga ilanngullugit raajaleriffik, minkiuteqarfiit aamma savaateqarfiit.

Tamatumunnga ilanngunneqassapput Kuannersuarni suliniutit amerlasuut, tamatumalu kinguneranik illoqarfimmi talittarfimmi ingerlatarpassuit. Benjaminip eqqaamavai dumperersuit, Kuannersuarmit maanna assortuussutaasumit malmimik piiakkamik assartuisut.

- Tamatuma kingornatigut illoqarfik allanngorluinnarsimavoq. Ingammik ajorsiartuinnarpoq fabrikip matuneqarnerata kingornatigut, taamani inuit illoqarfimmiit nooralermata, oqaluttuarpoq.

Benjamin timersortarnermi saniatigut erinarsullammaallunilu nipilersullammaavoq. Suli arsartarpoq, kisianni qaammatini arlalialunni arsartanngilaq singernermini ajoquserami.

Siulittaasutut sassarnerminut pissutaanerarpaa tamanna piffissami sivisulaartumi eqqarsaatigisareeramiuk. Piffissanngorpat tamanna misilinniarpaa. Piffissanngorporlu Finn Meinel nalunaarmat qinigassanngorteqqinniarani.

- Kingullermik qinersinermi siulersuisunut qinigaavunga. Tassani issianinni siulittaasutut sulinissannut sapiukkunnaariartuinnarpunga. Takusinnaavara tamanna sapinngivillugu, aamma piginnaasaqarfigalugu, oqaluttuarpoq.

Nalunngilluinnarpaa tamanna akisussaaffimmik annertuumik kinguneqartuusoq nammineq akisussaaffigisassaminik, tamannalu paarilluarniarpaa allat siulersuini ilaasortaq suleqatiginerisigut.

Inuuneq timersornertalik

44-nik ukiulik Benjamin sianerfigigaanni akigaangami oqartarpoq »Biiniaaraq«. Taamatummi taagorneqartarpoq. KAK-mi ileqquusumik ataatsimeersuareernerup kingornatigut Narsamut utereerpoq. Illoqarfittut angerlarsimaffimmi qimannissaa sapilaartarpaa, tamaani ulluinnarni Tusassimi montøritut aamma allakkisartartutut sulisarpoq. Nulia Heidi Kielsen 43-nik ukioqarpoq politiitut ilinniagaqartuugaluarpoq, kisianni ullumikkut kigutileriffimmi sulisarluni. Benjamin aammattaaq isumaqarsimagaluarpoq nammineq politiitut sulilissalluni, meeqqallu atuarfiannit atuareerluni timersornermut højskolimiilluni. Kisianni tamanna piviusunngunngilaq. Danskit oqaasii pikkoriffigivallaannginnamigit, taamatut paasitinneqarpoq.

- Illuatungaatigut ukiorpassuarni politiitut paarlattaasartutut sulivunga, Benjamin oqaluttuarpoq.

Nulianilu marlunnik qitornaqarput Michael aamma Marie 21-nik aamma 20-nik ukiulinnik. Inuusuttuaraagallarami iffiortoorusussimagaluarpoq.

- Iffiortoorusukkaluarpunga iffiortut ullaaralaakkut suliartortarmata ualikkullu soraajaartarlutik. Taamatut timersornissamut piffissaqarnerulissagaluarama. Aamma Kim Godtfredsenip angutaa iffiortuuvoq, taannalu arpattoq takujuartarpara. Meeqqat atuarfianni praktikerfigaara, aamma sulisorinikuuara inuusuttuunerugallarama. Soraaginnarluni arpattoq takujuartarpara. Taanna uanga qummut isigisartorujussuuara, oqaluttuarpoq.

Kisianni iffiortunngornissaq piviusunngortinngisaannarpaa.

Benjamin Kielsen atuakkerinissaminut kajungerpallaartuunngisaannarpoq. Atuarnini paarilluarsimavaa, tamanna pinngilaa, kisianni eqqissilluni issiaruusaarnissaq ajornakusoortittarsimallugu. Isumaliorulunnissaq kajungerivallaartarnagu.

- Timersorneq assut samminerusarpara. Ilinniagassarpassuit tunniutinngitsoortarpakka, utoqqatserpasilaarluni oqarpoq.

Kisianni taamaattoq atuaqatigiinnut pitsaasumik ingerlasuni atuaqataavoq. Ilaatigut Mike Lynge atuaqatigaa, taanna massakkut illersuisutut aamma illunik tuniniaasartutut sulisuuvoq, Anders Kristiansen maanna AK Byggeteknikimik piginnittuusoq, aamma Grønlands Maritime Centerimi forstanderi, Bent Olesen, aamma atuaqatigisimallugit. Aammami nammineq KAK-mi siulittaasunngornini ajorisassaanngilaq.

Benjamin pisortatigoortumik akuerisaasumik ilinniagaqartuunngilaq. Taarsiullugu nunani allani angalanissaminut sipaarniartarsimaqaaq. USA-mi juullisiorneq misilippaa, tassanngaanniillu Tunesiamut angalaqqilluni. Aningaasat ilaatigut katersorpai aasaanerani takornariaqarnerata nalaani qaannamik qajartorluni takutitsisarami. Suli qajaqarpoq, kisianni qaqutiguinnaq massakkut atortarpaa.

Biiniaaraq – soorunalimingajak – timersornerup silarsuaani suliarpassuaqarpoq, kisianni aammattaaq bartenderisut, sanasutut aammattaaq pigaartuusarsimalluni, ilinniagaqarnissamulli qaninnerpaatut taaneqarsinnaasoq tassaavoq Greenland Minerals and Energymi ilinniartunngornini:

- GME-mi sisamaavugut ilinniartut, kisianni suliaq tamanna naammassineqanngimmat ilinniakkatsinnut uppernarsaammik pisaanngitsoorpugut, Benjamin oqarpoq, qillerinermik misilittagaqarluartoq, kisianni taamatut suliaqaqqusaanani, pappialatigut uppernarsaatissaqannginnami. Tamanna uggoriuarpaa.

Inoorusussuseq anginerulerpoq

Benjamin Kielsen marlunnik angajoqarpoq, Hans aamma Poul.

Angutaat Otto Qassimeersuuvoq Narsamullu nuuttuulluni arnaat Susanne naapikkamiuk, taanna aammattaaq nunaqarfimmeersuusoq ungasinngitsumiittumi. Angutaat kræftimik nappaateqarluni toquvoq, arnaali suli ajunngilaq ilaquttaminillu sapinngisamik suli nerisitsilluartartuulluni.

- Soqutaanngilaq nereqqammersimagaanni imaluunniit nererusunngikkaanni. Anaananniilluni nerinissamut itigartitsigaanni allatut apereqqissaaq, taamaattuarlunilu nammineq piumasani pitinnagu, Benjamin arni asasani pillugu oqarpoq.

Biiniaaqqap oqimaassusia 2003-mili taamaaginnarpoq. Taamani 26-nnarnik ukioqarluni aqajaqqumigut kræftimut pilatsippoq. 15 kilo miss. Oqilivoq, taamanikkulli taamatut oqimaassuseqarluni.

Kræfti erloqinartutut misigisaqarfigaa. Taamanikkut Nuummi najugaqarpoq piffissamilu sivisulaartumi naamigut anniartarluni, kisianni aarlerinarpallaanngitsumik, taamaattumik Kujataani nunatsinni arsamik pissartanngorniunnermi peqataanissani toqqarpaa. Umiarsuarmik angalanermi nalaani unnuakkut iterpoq peqqippallaartutullu misiginani. Eqqarsarpoq meriaruni immaqa pitsaanerulissalluni, anartarfiliarporlu. Pitsaanerulinngilaq.

Meriaa aaginnaavoq. Kingornatigut paasitinneqarpoq aammi timiminiittup affaa meriaarisimagaa. Aammik annertuumik annaasaqarami ilisimajunnaarpoq. Ikinngutaa itersimanngitsuuppat ullumikkut Benjamin inuusimanavianngikkaluarpoq.

- Ikinngutima itersaraluarpaanga. Iluatsinngimmat sungiusaasorput arpaarpaa, taassumalu aammattaaq itersaraluarami iluatsitsinngilaq. Umiarsuarmi sulisut ilaat pissarsiaraa tarajulersorniaraluarpaangalu, kisianni aaga annertooq annaasimagakku taqassaaruppaannga, Biiniaaraq oqaluttuarpoq.

Tarajulersornissaa iluatsippaat, tamatumalu inuunera annaappaa, kingornatigut nakorsaq oqaluttu- arsimavoq. Nuummukartinneqarpoq kingornatigullu Danmarkimut, tamaani kræfti pilatsinnikkut peerneqarluni. Tamatuma kingornatigut kemortinnginnissaq toqqarpaa, nakorsat oqarmata pilatsinnerani kræfti tamaat peersimallugu. Kisianni misissortittarpoq. Siullermik qaammatit pingasukkaarlugit, kingornatigullu ukiut affakkaarlugit, ukioq 2009 tikillugu.

Pisulli tamatuma inuunermik nuannarisaqarnerulersiinnarpaa.

- Ajornakusoorpoq nassuiarnissaa, kisianni inoorusunnerulernera annertunerujussuanngorpoq. Inuunermut isiginninnera allanngorluinnarpoq, oqarpoq.

Tamanna aammattaaq ammaassisuuvoq. Eqqarsartuaannarsimavormi nammineq kræftimik eqqorneqanngisaannassalluni.

- Meeraagallaramali taamatut eqqarsartarpunga, oqarpoq.

Biiniaaraq pujortanngisaannarnikuuvoq imernikuunngisaannarlunilu. Timersortartuuvoq peqqinnartumillu inuuneqarluni.

- Taamatut inuujuaannarpunga, kisianni pisup takutiinnarpaa kræftip kikkulluunniit eqqorsinnaagai, oqarpoq.

OQALLIFFIMMUT TIKILLUARIT
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookies akuerissavat: ”accepter cookies”.
  • Pingaarutilik! Malittarisassat nutaat: oqallinneq malinnaavigiumallugu peqataaffigiumallugulu https://www.facebook.com/settings/cookie ataani Valgfrie cookies atuuttussanngortinneqassaaq.
  • Oqaaseqaatit allaffissartaat browserinni aamma mattunneqarsinnaavoq. Browserinni Facebookimi oqaaseqaatinut allaffissat atuutilersinnissaannut ilitsersuut uani atuarsinnaavat.
  • Sermitsiaq.AG atuartartutta akornanni isumaqatigiinngittoqaraluarpalluunniit oqalliseriaatsip pitsaasuunissaanik kissaateqarpoq. Oqallinnermut malittarisassanik unioqqutitsineq mattunneqarnermik kinguneqarsinnaavoq.
  • Oqaaseqaatinik sakkortuunik nalunaarutiginninneq pisinnaavoq "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER