Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Ujarassiuut thoriumut toqqortarineqarnissaanut aaqqiissutissamik allamik ujartuisut

Greenland Mineralsip thorium Tasermut toqqortassanngortinniarpaa. Ujarassiuulli arlallit tamatuma kingulissanut ajornartorsiutinngorsinnaanera uparuarpaat. Taarsiullugu aaqqiissutissamik, thoriumip piiaaffimmut utertinneqarfigisaanik, siunnersuuteqarput.

Ujarassiooq Christian Knudsen maani Sermitsiami (februaarip 5-ani) kingullermillu Ingeniørenip nnittartagaani www.ing.dk-mi Greenland Mineralsip thoriumimik sinnerussanillu Kuannersuarneersunik qanoq isumaginninniarneranik ernummatiginninnerminik ersersitsisimavoq. Tamatuma kingorna Greenland Mineralsip pisortaata John Mairip isornartorsiuineq akissuteqarfigaa, ilaatigullu oqarluni, Christian Knudsenip ujarassiornermi ph.d.-qarnera akuersaarini, kisianni tamanna aatsitassarsiornermik suliniutini avatangiisinillu immikkut ilisimasaqarnermik ineriartortitsinerup  iluanni immmikkut ilisimasaqarnermik nassataqartariaqanngitsoq.

”Tusarniaanerup ingerlanerani inuit suliamut tunngasunik arlaatigut tunuliaqutaqartut kisiannili immikkut ilisimasanik pigisaqavinngitsut, isummaminnik saqqummiusseqataasarnerat arlaleriarluta nalaattarsimavarput”

John Mair naapertorlugu, VVM-imik nalunaarusiaq najoqqutasssat naapertoqqissaarlugit suliarineqarsimavoq, misissuinerillu imaqarlutik VVM-imik nalunaarusiamik nalunaarusianillu najoqqutassaasunik ataaniittunik (katillugit 132-t). ”Soorluuna Christian Knudsenip VVM-imi nalunaarusiaq tamakkiisumik misissuataarsimanngikkaa”, John Mair allappoq nangillunilu: 

”Sammisat Christian Knudsen eqqaasai tamarmik VVM-imik nalunaarusiami allaaserineqarlutillu qulaajaavigineqarput. Aamma soorluuna Christian Knudsenip nalunaarusiat tunuliaqutaasut atuarsimanngikkai, taamaallaalli nalunaarusianik eqikkaaneq atuarsimallugu. Nalunaarusiat teknikkimut tunngasut – avatangiisinut sunniutissanik sukumiisorujussuarmik samminniffiusut oqaatigineqareersutut Namminersorlutik Oqartussat tusarniaanermut nittartagaanni pissarsiarineqarsinnaapput.”

GM innuttaasunut ikiuutinngilaq 

Greenland Mineralsip akissutaani saqqummiussivigineqarami Christian Knudsenip aalajangiusimavaa, aatsitassarsioqatigiiffiup thoriumimut atatillugu qanoq isumaliuteqarsimanerata paasisaqarfiginissaa ajornakusoortorujussuusoq, aamma paasissutissat nassaariniarlugu itisuumut assaasariaqartoq.

– Allaaserisara siulleq allakkakku thoriumillu qanoq isumagineqarnissaanik ujartuigama, paasissutissat uannut pissarsiarineqarsinnaasimanngillat. John Mairilu februaarip 5-ani akissutimini nalunaarusiami immikkoortoq 3.6.6-imut innersuussivoq, tassanili thorium pillugu paasissutissat aamma nassaassaanatik. Bilagit attuumassuteqartut sivisuumik ujarpavut, aperisoqarsinnaavorlu, sooq paasissutissat taama ittut eqikkaanermi qitiunerusumiinnginnersut. Isumaqarpunga Greenland Minerals thorium pillugu paasissutissat attuumassuteqartut nassaarinissaannut innuttaasunut ikiuussimanngitsoq. 

Inissiinermik ajornartorsiut 

Pingaarnertut Christian Knudsen isumaqarpoq, thorium Tasermut inissinneqassappat tamanna kingulissanut ajornartorsiutaalerumaartoq. 

– Thoriumip qaqqami qutsissumi sapusiat 45 meterinink portussusillit tunuannut inissinneqarnissaa toqqarneqarpat, tamanna siunissami sivisoorujussuarmik ernumanartuussaaq.

– Isumaqarpunga pissusissamisoornerussasoq thorium sinnerussallu tailingisit allat piiaaffimmut utertinneqarpata, tassani sapusiat tunuinut taarsiullugu qaarsumit sammivinni tamani ungalusimaneqassammata. Tunngaviusumik qaqqami Rundetårnimit portunerusumik sapusiortoqarnissaanik isumassarsiamik ernummatiginnippunga. Qanoq iliorluni sapusiap taama ittup siunissami ukiorpassuarni aserfallatsaalineqarnissaa qulakkeerneqassava? Ukiut 37-t aatsitassarsioqatigiiffiup sumiiffimmiiffigisassai eqqarsaatiginngilakka, ukiulli tulliuttussat 1000-it eqqarsaatigalugit. Isumaqarpunga siunniussamasaat teknikkikkut aaqqiissutissatut eqqortuunngitsoq. Tamatuma saniatigut aamma isumaliutigineqartariaqarpoq, thorium kingusinnerusukkut assersuutigalugu thoriumreaktorini, ilisimatusartunit arlalinni siunissami nukissiutaalersinnaasutut oqaatigineqarsimasuni, atorneqarsinnaasussanngorlugu toqqortassatut inissinneqarsinnaannginnersoq.

Eqqakkat aatsitassarsiorfimmi itersaliani piiaaffiusimasuni 

Ujarassiooq, dr. phil. GEUS-imilu pisortaasimasoq, Martin Ghisler, 1996-imi Kalaallit Nunaanni rubininik siullernik nassaarsimasoq, Kuannersuarni suliniut pillugu tusarniaanermut akissummi thoriumimik inissiinissaq pillugu isummamik assingusumik ersersitsivoq. 

”Greenland Mineralsip Tasermi eqqakkanut toqqorsivissatut pilersaarutigisai aaqqiissutitut ajornartorsiutaassapput, eqqakkat qinngornernik ulorianartunik akoqartut 110 millioner tonsit, sapusianik marlunnik piffissami sivisoorujussuarmi isumannaarneqartussat, pineqarmata. Greenland Minerals VVM-imi nassuiaatimini eqqakkanik inissiinissaamut aaqqiissutissatut periarfissanik allanik saqqummiussaqarsimanngilaq.”

”Periarfissaq alla naleqqunnerpaaq – isumannaannerusorlu – tassaavoq eqqakkat itersaliamut itersalianulluunnit aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermi pilersinneqartunut inissinnissaat. Taakkunani naammattorsuarmik inissaqassaq, aatsitassallu akuiagassap 3 millioner tonsinik annertussuseqartup saniatigut qaarsumik 3 millioner tonsimik, qaqqami Kangerlummut Sermiliup Avannarliup tungaanut sammisumi ataavartussamik inissinneqartussamik, aamma piiaasoqassaaq. Greenland Mineralsip nassuiaammini tailingisinik eqqakkanillu kemiskiusunik aatsitassarsiorfimmut inissiinissamik suliaqarnissaq eqqarsaatigalugu itigartitsivoq.”

”Eqqakkanik inissiinissamik periusissaq aallaqqaammulli pilersaarusiorneqaraluarpat, aatsitassamik akuiagassamik sumiiffinni immikkoortuni arlalinni piiaanikkut, tailingisit Tasermut inissikkallarneqarsinnaapput, aatsitassarsiorfimmillu ingerlatsineq siuariartortillugu aatsitassarsiorfimmi immikkoortunut piiaanerup naammassineqarfigisimasaanut inaarutaasumik toqqorsiviusussanut inissillugit.

Kiviorarnerit thoriumitallit Tasermi immikkoortillugit inissinneqarsinnaapput, aatsitassarsiorfimmi puttallartitsinikkut immikkoortiterinermit eqqakkanit immikkoortillugit. Itersaliami pissusissamisoortumi tassani imartussuseq eqqarsaatigalugu kiviorarnernut 10 millioner tonsit missaanniittunut inissaqassaaq, sapusiamik sanaartunngikkaluarluni. Tamanna aamma isumaqassaaq, kiviorarnerit kingulissanit pissarsiarineqarsinnaanissaannik. Tamanna thoriumimik imaqarnini pissutigalugu isumalluutissanngorsinnaavoq, kingusinnerusukkut iluaqutiginiarneqarsinnaassagunartoq, reaktorinik thoriumimik ikkummatitut atomip nukinganik nukissiornermut atuiffiusunik aningaasarsiutaasunik ineriartortitsineq iluatsinneqarsinnaalissappat.”, Martin Ghisler allappoq, taannalu naggasiillu erseqqissaavoq, aatsitassarsiorfimmit eqqakkanik sivisuumik atasinnaassuseqartumik toqqortarinninnissamut periarfissatut allatut periusissaq tamanna aqqutigineqarsinnaasutut isummerfigineqalersinnagu teknikkikut, imermut nunap sananeqaataanut tunngasutigut, avatangiisinut, aningaasarsiornikkut inuiaqatigiinnullu tunngasumik sukumiilluinnartunik nalilersuinissat pisariaqassasut. 

Apeqqutit akissutissarsineqarsimanngitsut arlallit 

Ujarassioq Kommune Kujallermilu aatsitassarsiornermut siunnersorti, Ole Christiansen, aatsitassarsioqatigiiffimmit thoriumimik isumaginninnissaq pillugu paasissutisssanik arlaqarnerusunik aamma ujartuisimavoq. Taassumalu aatsitassarsioqatigiiffiup paasissutisseeriaasia ilaatigut VVM-imi nalunaarusiaminni ilaatigullu bilagini tuusinterpassuarnik quppernilinni aamma ajasoorutiginngilluinnarpaa.  

– Aatsitassanut Aqutsioqarfiup VVM-imik nassuiaasiornermut ilitsersuutaa qimerlooraanni, takuneqarsinnaavoq, VVM-imik nassuiaat tassaasoq nassuiaat ataaseq. Tassa nassuiaat ataatsimoortoq, ilitsersuutip imarisassatut allattorsimaffissanut innersuussutaanik ilanngussiviusussaq: VVM-imit aatsitassarsiornissamik suliniutitup siunnersuutigineqartup avatangiisinut kingunerisassai immikkoortuni tamaniittut suussusersissavai, allaaserissallugit, nalilersuiffigissallugit avammullu nalunaarutigissallugit; sanaartornerup nalaani; ingerlatsinerup nalaani kiisalu matusinerup kingorna. Aatsitassarsiornissamik suliniummut avatangiisinik nalilersuinermi taama ittumi siunertaq tassaavoq innuttaasut oqartussallu kalluarneqartut peqataatinnissaat. Suliniutip avatangiisinut sunniutigisinnaasai pingaarutillit aaqqissuussaasumik inissitsitigaasumillu nalilersuiffigineqartariaqarput, oqartussat aatsitassarsiorfimmik niuerikkut ingerlatsinissamut pileraarusiamik akuersissutiginninnissaat suliniummillu akuersissutiginninnissaat sioqqullugu. Apeqqutigineqarsinnaavorlu assersuutigalugu sapusiap isasoorneranut atatillugu imaani avatangiisinut sunniutissat aaqqissuussaasumik inissitsiteriffiusumillu sammineqarsimanersut? Tamanna nalunaarusiami bilaginiluunniit allaaserineqarsimasoq takusinnaanngilara. Aamma Narsami imissaqarniarnermut sunniutissat allaaserineqarsimanerat takusinnaanngilara. Aap, allaammi allassimasoqarpoq, tamanna suli ismannaarneqarsimanngisoq, tamannalu taamaallaat arlaqanngitsuinnarnik misissuiffigineqarsimasoq. 

Ole Christiansen naapertorlugu professorip toqoreersup Henning Sørensenip 2008-mi siunnersuutigisimavaa, Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmik pilersitsisoqassagaluarpat, thoriumip patajaatsunngorlugu immikkoortinneqarnissaa immikkoortillugu toqqortassatut inissinneqarnissaa qulakkeerneqartariaqartoq, taanna thoriumimut niuerfiit siunissami ilimagineqartutut pilersinneqarpata qaqeqqinneqarsinnaanngorniassammat tunineqarsinnaaniassammallu. 

– Taamaaliortoqassappat taava Naalakkersuisut thoriumimik piginnittuussappat isumannaallisaanikkullu illersorneqarsinnaasumik inissiinissamik isumaginnittuussappat imaluunniit aatsitassarsioqatigiiffiup suliassarissavaa? Tamanna aamma apeqqutigisariaqarparput, Ole Christiansen oqarpoq. 

Aviisi Sermitsiaq uani pisiariuk:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER