KL

DK

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Ujarassiuut thoriumut toqqortarineqarnissaanut aaqqiissutissamik allamik ujartuisut

Greenland Mineralsip thorium Tasermut toqqortassanngortinniarpaa. Ujarassiuulli arlallit tamatuma kingulissanut ajornartorsiutinngorsinnaanera uparuarpaat. Taarsiullugu aaqqiissutissamik, thoriumip piiaaffimmut utertinneqarfigisaanik, siunnersuuteqarput.

Greenland Mineralsip VVM-imi nalunaarusiaani atuarneqarsinnaavoq, sinnikut Kalaallit Nunaanniiginnassasut Tasermilu inissinneqarnissaat pilersaarutigineqartoq. Eqqakkat tamaasa inissaqartinniarlugit sapusiamik 45 meterinik portussusilimmik, toqqorsiviup qooqqup tungaanut ammut assiaqutigisassaanik, sanasoqassaaq.
Trine Juncher Jørgensen

Ujarassiooq Christian Knudsen maani Sermitsiami (februaarip 5-ani) kingullermillu Ingeniørenip nnittartagaani www.ing.dk-mi Greenland Mineralsip thoriumimik sinnerussanillu Kuannersuarneersunik qanoq isumaginninniarneranik ernummatiginninnerminik ersersitsisimavoq. Tamatuma kingorna Greenland Mineralsip pisortaata John Mairip isornartorsiuineq akissuteqarfigaa, ilaatigullu oqarluni, Christian Knudsenip ujarassiornermi ph.d.-qarnera akuersaarini, kisianni tamanna aatsitassarsiornermik suliniutini avatangiisinillu immikkut ilisimasaqarnermik ineriartortitsinerup iluanni immmikkut ilisimasaqarnermik nassataqartariaqanngitsoq.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq

Allaaserisaq una aviisimit Sermitsiamit tigusaavoq, aaqqissuisuunermit Poul Krarupimit toqqarneqarluni.

Taamaalillutit nittartakkami atuartartutut aviisimi allaaserisamik, nalinginnaasumik aningaasanik akeqartartumik atuarsinnaallutit. Neriuppugut allaaserisaq aviisit allaanerunerannik aamma tusagassiutini akeqanngitsuni issuakkatut nutaarsiassaannaannginnerannik takutitsiumaartoq. Aviisit pitsaassusaat annertooq itisiliinernit aamma tunuliaqutinik aamma minnerunngitsumik inuit pillugit allaaserilluakkanik pissuteqarput.

Neriuppugut misiliummik pisartagaqalernissannut isumassarsiorfigisinnaagit, taamaalillutik inuiaqatigiit ineriartornerannut malinnaalluarsinnaanerussagavit.

Aviisimut neqeroorummik pissarsigit – 38 39 40 sianerfigiuk imaluunniit mail adm@sermitsiaq.gl allaffigalugu

”Tusarniaanerup ingerlanerani inuit suliamut tunngasunik arlaatigut tunuliaqutaqartut kisiannili immikkut ilisimasanik pigisaqavinngitsut, isummaminnik saqqummiusseqataasarnerat arlaleriarluta nalaattarsimavarput”

John Mair naapertorlugu, VVM-imik nalunaarusiaq najoqqutasssat naapertoqqissaarlugit suliarineqarsimavoq, misissuinerillu imaqarlutik VVM-imik nalunaarusiamik nalunaarusianillu najoqqutassaasunik ataaniittunik (katillugit 132-t). ”Soorluuna Christian Knudsenip VVM-imi nalunaarusiaq tamakkiisumik misissuataarsimanngikkaa”, John Mair allappoq nangillunilu:

”Sammisat Christian Knudsen eqqaasai tamarmik VVM-imik nalunaarusiami allaaserineqarlutillu qulaajaavigineqarput. Aamma soorluuna Christian Knudsenip nalunaarusiat tunuliaqutaasut atuarsimanngikkai, taamaallaalli nalunaarusianik eqikkaaneq atuarsimallugu. Nalunaarusiat teknikkimut tunngasut – avatangiisinut sunniutissanik sukumiisorujussuarmik samminniffiusut oqaatigineqareersutut Namminersorlutik Oqartussat tusarniaanermut nittartagaanni pissarsiarineqarsinnaapput.”

GM innuttaasunut ikiuutinngilaq

Greenland Mineralsip akissutaani saqqummiussivigineqarami Christian Knudsenip aalajangiusimavaa, aatsitassarsioqatigiiffiup thoriumimut atatillugu qanoq isumaliuteqarsimanerata paasisaqarfiginissaa ajornakusoortorujussuusoq, aamma paasissutissat nassaariniarlugu itisuumut assaasariaqartoq.

– Allaaserisara siulleq allakkakku thoriumillu qanoq isumagineqarnissaanik ujartuigama, paasissutissat uannut pissarsiarineqarsinnaasimanngillat. John Mairilu februaarip 5-ani akissutimini nalunaarusiami immikkoortoq 3.6.6-imut innersuussivoq, tassanili thorium pillugu paasissutissat aamma nassaassaanatik. Bilagit attuumassuteqartut sivisuumik ujarpavut, aperisoqarsinnaavorlu, sooq paasissutissat taama ittut eqikkaanermi qitiunerusumiinnginnersut. Isumaqarpunga Greenland Minerals thorium pillugu paasissutissat attuumassuteqartut nassaarinissaannut innuttaasunut ikiuussimanngitsoq.

Inissiinermik ajornartorsiut

Pingaarnertut Christian Knudsen isumaqarpoq, thorium Tasermut inissinneqassappat tamanna kingulissanut ajornartorsiutaalerumaartoq.

Thorium siunissami nukissiuutitut

Thorium pinngoqqaataavoq, ujaqqat issullu assigiinngitsut amerlanersaanni annikitsuaraalluni nassaassaasoq. Nunarsuarmi uranimut sanilliullugu marloriaatip pingasoriaatilluunniit missaannik thoriumeqarneruvoq. Ilisimatusartut naliliisimapput, Kalaallit Nunaanni Europami inuit 450 millionit ukiuni 900-ni nukissamik pilersornissaannut naammattumik thoriumeqartoq. Indiammi, Israelimi, Canadami, Tysklandimi, Tuluit Nunaanni, Ruslandimi, Japanimi, Norgemi USA-milu ullumikkut thoriumimimut teknologiinik suliaqartoqarpoq.

Thoriumip nukissiuutitut iluaqutissartai ilaatigut tassaapput, ullumikkut gassimut, uuliamut aamarsuarnullu taarsiullugu reaktorinik mingutsitsinnginnerusunik sanasoqarsinnaanera. Tamatuma saniatigut thoriumimik reaktorimit sinnikunik atomip nukinganik sakkussiarsuarnik sanaartornissaq ajornakusoornerujussuuvoq, sananeqaatit atorsinnaassuseqartut imarineqartut uranimik reaktorimeersut assingusut imarisartagaasa 2 procentiinit annikinnerummata. Ilisimatusartut naapertorlugu 1 tons thorium uranip 200 tonsip imaluunniit aamarsuit 3.500.000 tonsit pilersittagaasa angeqqataannik nukissamik pilersitsisinnaavoq. Taamaalilluni nukissaq siunissami aamarsuarnit gassimillu akikinnerulissaaq. Unammilligassaq tassaavoq, thoriumimik nukissiorfimmik pilersitsinermi isumannaallisaanikkut aarlerinaatit kiisalu sanaartornermut ingerlatsinermullu aningaasartuutit suli qaffasissorujussuunerat. Taamaattumik immikkut ilisimasallit naliliipput, teknologiip aningaasarsiutigineqarsinnaasutut pilersinneqarsinnaalernissaata tungaanut ukiorpaalussuit suli ingerlassasut.

– Thoriumip qaqqami qutsissumi sapusiat 45 meterinink portussusillit tunuannut inissinneqarnissaa toqqarneqarpat, tamanna siunissami sivisoorujussuarmik ernumanartuussaaq.

– Isumaqarpunga pissusissamisoornerussasoq thorium sinnerussallu tailingisit allat piiaaffimmut utertinneqarpata, tassani sapusiat tunuinut taarsiullugu qaarsumit sammivinni tamani ungalusimaneqassammata. Tunngaviusumik qaqqami Rundetårnimit portunerusumik sapusiortoqarnissaanik isumassarsiamik ernummatiginnippunga. Qanoq iliorluni sapusiap taama ittup siunissami ukiorpassuarni aserfallatsaalineqarnissaa qulakkeerneqassava? Ukiut 37-t aatsitassarsioqatigiiffiup sumiiffimmiiffigisassai eqqarsaatiginngilakka, ukiulli tulliuttussat 1000-it eqqarsaatigalugit. Isumaqarpunga siunniussamasaat teknikkikkut aaqqiissutissatut eqqortuunngitsoq. Tamatuma saniatigut aamma isumaliutigineqartariaqarpoq, thorium kingusinnerusukkut assersuutigalugu thoriumreaktorini, ilisimatusartunit arlalinni siunissami nukissiutaalersinnaasutut oqaatigineqarsimasuni, atorneqarsinnaasussanngorlugu toqqortassatut inissinneqarsinnaannginnersoq.

Eqqakkat aatsitassarsiorfimmi itersaliani piiaaffiusimasuni

Ujarassiooq, dr. phil. GEUS-imilu pisortaasimasoq, Martin Ghisler, 1996-imi Kalaallit Nunaanni rubininik siullernik nassaarsimasoq, Kuannersuarni suliniut pillugu tusarniaanermut akissummi thoriumimik inissiinissaq pillugu isummamik assingusumik ersersitsivoq.

”Greenland Mineralsip Tasermi eqqakkanut toqqorsivissatut pilersaarutigisai aaqqiissutitut ajornartorsiutaassapput, eqqakkat qinngornernik ulorianartunik akoqartut 110 millioner tonsit, sapusianik marlunnik piffissami sivisoorujussuarmi isumannaarneqartussat, pineqarmata. Greenland Minerals VVM-imi nassuiaatimini eqqakkanik inissiinissaamut aaqqiissutissatut periarfissanik allanik saqqummiussaqarsimanngilaq.”

”Periarfissaq alla naleqqunnerpaaq – isumannaannerusorlu – tassaavoq eqqakkat itersaliamut itersalianulluunnit aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermi pilersinneqartunut inissinnissaat. Taakkunani naammattorsuarmik inissaqassaq, aatsitassallu akuiagassap 3 millioner tonsinik annertussuseqartup saniatigut qaarsumik 3 millioner tonsimik, qaqqami Kangerlummut Sermiliup Avannarliup tungaanut sammisumi ataavartussamik inissinneqartussamik, aamma piiaasoqassaaq. Greenland Mineralsip nassuiaammini tailingisinik eqqakkanillu kemiskiusunik aatsitassarsiorfimmut inissiinissamik suliaqarnissaq eqqarsaatigalugu itigartitsivoq.”

”Eqqakkanik inissiinissamik periusissaq aallaqqaammulli pilersaarusiorneqaraluarpat, aatsitassamik akuiagassamik sumiiffinni immikkoortuni arlalinni piiaanikkut, tailingisit Tasermut inissikkallarneqarsinnaapput, aatsitassarsiorfimmillu ingerlatsineq siuariartortillugu aatsitassarsiorfimmi immikkoortunut piiaanerup naammassineqarfigisimasaanut inaarutaasumik toqqorsiviusussanut inissillugit.

Kiviorarnerit thoriumitallit Tasermi immikkoortillugit inissinneqarsinnaapput, aatsitassarsiorfimmi puttallartitsinikkut immikkoortiterinermit eqqakkanit immikkoortillugit. Itersaliami pissusissamisoortumi tassani imartussuseq eqqarsaatigalugu kiviorarnernut 10 millioner tonsit missaanniittunut inissaqassaaq, sapusiamik sanaartunngikkaluarluni. Tamanna aamma isumaqassaaq, kiviorarnerit kingulissanit pissarsiarineqarsinnaanissaannik. Tamanna thoriumimik imaqarnini pissutigalugu isumalluutissanngorsinnaavoq, kingusinnerusukkut iluaqutiginiarneqarsinnaassagunartoq, reaktorinik thoriumimik ikkummatitut atomip nukinganik nukissiornermut atuiffiusunik aningaasarsiutaasunik ineriartortitsineq iluatsinneqarsinnaalissappat.”, Martin Ghisler allappoq, taannalu naggasiillu erseqqissaavoq, aatsitassarsiorfimmit eqqakkanik sivisuumik atasinnaassuseqartumik toqqortarinninnissamut periarfissatut allatut periusissaq tamanna aqqutigineqarsinnaasutut isummerfigineqalersinnagu teknikkikut, imermut nunap sananeqaataanut tunngasutigut, avatangiisinut, aningaasarsiornikkut inuiaqatigiinnullu tunngasumik sukumiilluinnartunik nalilersuinissat pisariaqassasut.

Apeqqutit akissutissarsineqarsimanngitsut arlallit

Ujarassioq Kommune Kujallermilu aatsitassarsiornermut siunnersorti, Ole Christiansen, aatsitassarsioqatigiiffimmit thoriumimik isumaginninnissaq pillugu paasissutisssanik arlaqarnerusunik aamma ujartuisimavoq. Taassumalu aatsitassarsioqatigiiffiup paasissutisseeriaasia ilaatigut VVM-imi nalunaarusiaminni ilaatigullu bilagini tuusinterpassuarnik quppernilinni aamma ajasoorutiginngilluinnarpaa.

Kuannersuarni suliniut

Greenland Mineralsip VVM-imik nalunaarusiaani atuarneqarsinnaavoq, saffiugassat qaqutigoortut qallorneqassasut taakkualu saniatigut uran, zink aamma flusspat saniatigut tunisassiassatut ukiuni 37-ni piiarneqassasut. Tunisassiornerup kinguneranik tunisassiat tunineqarsinnaasut aatsitassanit akuiagassanit mekaniskiusumik suliarinninnikkut akuiakkanut pingasunut immikkoortiterneqartassapput tamatumalu malitsigisaanik kemiskiusumik immikkoortitsiniaanermik suliaqarnermit. Sananeqaatit nalilerujussuit avammut nioqqutigineqartussat aatsitassamut piiaaffimmit ammaannartutut piiaaffiusumit piaarneqartut ilaminiinnannguarissavaat annikitsuararsuit. Qallukkat sinnikui Kalaallit Nunaanniiginnassapput Tasermilu toqqorsivimmut inissinneqarnissaat pilersaarutigineqarlutik. Eqqakkat tamaasa inissaqartissinnaajumallugit sapusiamik 45 meterinik portussusilimmik, toqqorsiviup ammut qooqqup tungaanut assiaquserneqaatgisaanik, sanasoqassaaq.


Aatsitassamik akuiagassamik ukiumut 3 millioner tonsit missaanniittumik tunisassiortoqarnissaa pilersaarutigineqarpoq tassa katillugit 110 millioner tonsit missaannik. Piffissamut tamarmiusumut sinnikut tassaassapput sioqqat tailingisineersut seqummarissut 100 millioner tonsit missingi, kiisalu kemiskiusumit akuiaavimmit, uranip saffiugassallu qaqutigoortut saltsyre aamma svovlsyre imerpalasut atorlugit immikkoortillugit piiarneqarfigissaannit, kiviorarnerit 10 millioner tonsit missaanniittut. Sinnikut assigiinngitsut marluk taakkua immikkoortillugit toqqortassanngortinneqassapput, sapusiamik immikkoortitsissutilerluni. Uranip thoriummillu qinngornernik ulorianartunik qinngorneqartut ilaat annikinnerumaat puttallartitsinikkut immikkoortiterinerup kingorna tailingsinut ilannguttassapput, thoriumillu annertunersaa syremik suliarinninnerup kingorna kiviorarnernut qimanneqartassalluni, thorium maannakkorpiaq tunisassiatut tunineqarsinnaanngimmat.

– Aatsitassanut Aqutsioqarfiup VVM-imik nassuiaasiornermut ilitsersuutaa qimerlooraanni, takuneqarsinnaavoq, VVM-imik nassuiaat tassaasoq nassuiaat ataaseq. Tassa nassuiaat ataatsimoortoq, ilitsersuutip imarisassatut allattorsimaffissanut innersuussutaanik ilanngussiviusussaq: VVM-imit aatsitassarsiornissamik suliniutitup siunnersuutigineqartup avatangiisinut kingunerisassai immikkoortuni tamaniittut suussusersissavai, allaaserissallugit, nalilersuiffigissallugit avammullu nalunaarutigissallugit; sanaartornerup nalaani; ingerlatsinerup nalaani kiisalu matusinerup kingorna. Aatsitassarsiornissamik suliniummut avatangiisinik nalilersuinermi taama ittumi siunertaq tassaavoq innuttaasut oqartussallu kalluarneqartut peqataatinnissaat. Suliniutip avatangiisinut sunniutigisinnaasai pingaarutillit aaqqissuussaasumik inissitsitigaasumillu nalilersuiffigineqartariaqarput, oqartussat aatsitassarsiorfimmik niuerikkut ingerlatsinissamut pileraarusiamik akuersissutiginninnissaat suliniummillu akuersissutiginninnissaat sioqqullugu. Apeqqutigineqarsinnaavorlu assersuutigalugu sapusiap isasoorneranut atatillugu imaani avatangiisinut sunniutissat aaqqissuussaasumik inissitsiteriffiusumillu sammineqarsimanersut? Tamanna nalunaarusiami bilaginiluunniit allaaserineqarsimasoq takusinnaanngilara. Aamma Narsami imissaqarniarnermut sunniutissat allaaserineqarsimanerat takusinnaanngilara. Aap, allaammi allassimasoqarpoq, tamanna suli ismannaarneqarsimanngisoq, tamannalu taamaallaat arlaqanngitsuinnarnik misissuiffigineqarsimasoq.

Ole Christiansen naapertorlugu professorip toqoreersup Henning Sørensenip 2008-mi siunnersuutigisimavaa, Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmik pilersitsisoqassagaluarpat, thoriumip patajaatsunngorlugu immikkoortinneqarnissaa immikkoortillugu toqqortassatut inissinneqarnissaa qulakkeerneqartariaqartoq, taanna thoriumimut niuerfiit siunissami ilimagineqartutut pilersinneqarpata qaqeqqinneqarsinnaanngorniassammat tunineqarsinnaaniassammallu.

– Taamaaliortoqassappat taava Naalakkersuisut thoriumimik piginnittuussappat isumannaallisaanikkullu illersorneqarsinnaasumik inissiinissamik isumaginnittuussappat imaluunniit aatsitassarsioqatigiiffiup suliassarissavaa? Tamanna aamma apeqqutigisariaqarparput, Ole Christiansen oqarpoq.

Aviisi Sermitsiaq uani pisiariuk:

inuiagatigiit politikki
Powered by Labrador CMS