Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Tromsømi takornariat 1000 procentimik amerleriarput

Issittoq soqutigineqartorujussuuvoq, Tromsømi takornariaqarnermut pisortaq borgmesterilu oqarput. Taakkua isumaqarput Kalaallit Nunaannut takornariat amerleriarluarsinnaasut. Nuummit aallartitat isumassarsioriartorlutik Norgemiissimapput.

Tromsø ukiumut qaammatini marlunni kaperlattarpoq. Ukiup taarnersua arsarnernik takunnffiusinnaasoq takornariat nalissaqartinngilaat.

Takornariat tuusintilikkuutaarlutik Norgep avannaanut, Islandimut Svalbardimullu ussagartarput. Takornariallu nunarsuarmit tamarmeeersut ukiumik nuannarinnileraluttuinnarnerat aamma Kalaallit Nunaata iluaqutigisinnaavaa, Visit Tromsømi tuniniaanermut pisortaq Jacob Nørby isumaqarpoq. 

Ukiukkut amerlanerusunik takornariaqartalernissamut periarfissarpassuaqarpoq. Kalaallit Nunaata periarfissat massakkorpiaq atorluarniartariaqarpai, Nørby oqarpoq.

2008-miilli Tromsømut ukiukkut takornariartartut 1000 procentimik amerleriarsimut Jacob Nørby paasissutissiivoq. Taamaalilluni ullumikkut Tromsømut ukiukkut takornariartartut 200.000-t sinneqalersimapput. Siusinnerusukkut aasakkut seqineq kaaviinnartoq ussagarneqarluartarsimavoq. Maannali Tromsømut takornariat amerlanerpaat novembarimit februaarimut tikittalersimapput.

- Takornariavut amerlanerpaat Tuluit Nunaanneersuullutillu Tysklandimeersuusarput. Inuilli nunarsuarmit tamarmeersut Issittoq misigisaqarfigerusuppaat. Arsarnerit takorusuppaat, qimusserusupput, arfernik takunnikkusullutik aammalu nipaanneq, aput kaperlallu misigisaqarfigiumasarlugit, Nørby oqaluttuarpoq.

Silap pissusiata allanngoriartornerata sammineqarnerujussua aamma pingaaruteqarpoq. Takornariat sermeq apullu misigerusuppaat, qaqortumik misigisassat nunarsuup kissatsikkiartornera pissutigalugu tammartinnagit.

BBC-ip piviusulersaarusiaa, Chasing the Northern Light, Norgep avannaanut takornariat amerliartornerannut pissutaaqataasimavoq.

100.000  koruunit atortaraat

Jacob Nørby isumaqarpoq Kalaallit Nunaannut billetit akisunerat aporfissaasariaqanngitsoq.

- Inuit Kinameersut Indiameersullu avannaarsuanut Tromsømut angalarusupput. Inoqarpoq sapaatip-akunneranut 100.000 koruuninik atuisartunik. Inuit tamakkua oqaloqatiginiaannagassaapput, Nørby oqarpoq.

- Kalaallit Nunaat amerlanerusunik takornariaqalissappat nalissaqanngitsuusariaqarpusi – immikkut illuinnartuullusi. Pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaat imminut allanngortissanngitsoq. Nunap ussassaarutiginerani isumaliutigeqqissaartariaqarpoq misigissutsit suut inuit pigissaneraat. Norgep avannaatut Kalaallit Nunaat stressernermut, inuit nettimi naapittarfiinit aammalu inunnut nutaaliaasunut akornusersuutinut tamanut qasuersaartarfinngorsinnaavoq. Tunngavissaqarpoq inuit ungasissumut Indiamukartarmata yogariarlutik. Amerlasuut eqqissisimaarfissarsiortarput.

Takornariat asallugit

Jacob Nørbyp eqqaasitsissutigaa sumiiffimmi inuiaqatigiinnit tapersersorneqarnissaq pingaaruteqartoq. Takornariaqarneq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaannut pissarsiassaavoq nalissaqanngitsoq, ileqqorineqarmat takornartat inussiarnersumik tikilluaqquneqartarlutik.

- Taamatut isiginnittarneq pingaaruteqaqigami. Tassuunakkut Kalaallit Nunaat siuarsimasorujussuuvoq. Pingaaruteqartorujussuuvoq tikinneqartut tikeraanik asanninnissaat tikilluaqqulluarlugillu. Akerlianillu takornariat tikitaminnik asanninnissaat. Inuit takornariatut imminnut isigerusunngillat.

- Misissuinitta takutissimavaa illoqarfimmi maani innuttaasut 70 procentiisa takornariat nuannarigaat. Isumaqarput tupinnaannartoq inuit taama avannarpasitsigisumut angalasarmata.

Jacob Nørby naapertorlugu Tromsømi takornarialerisut mikisut angisuullu 100-uupput, takornariaqarnermik inuuniutillit. Angalasut Kinameersut Saudi-Arabiameersullu arsarnerit alutornarnersaatippaat. Arnat qulit angutillu marluk Forenede Arabiske Emiratineersut Saudi-Arabiameersullu naapissimavakka, Norgep avannaanut taama ungasitsigisumut angalasimasut. Finlandip Sverigellu killeqarfianni akunnerni sisamani biilereerlutik ilisimasortaasa kiisami arsarnerit qorsuit nalissaqanngitsut qilammi qitivittut nassaarai, Arabiamiullu ingerlaannavik mobiliminnut immiuteriarlugit nunarsuarmut nassiussuussimavaat.

Filmfestivali

Takornarianut ussassaarutit pingaarutillit allat tassaapput arfernik takuniaaneq, qimusserneq imaluunniit tuttunik qimuttulerluni qimusserneq. Tromsømi sameqarpoq amerlasuunik takornariaqarnermik sulialinnik.

Borgmesteri naapertorlugu 2018-imi Tromsømi unnuinerit 1 millioniusimapput. Anguniagaavoq ukiut tulliuttut qulit ingerlaneranni taakkua marloriaatinngortinnissaat, taanna oqarpoq.

Pinngortitaq alianaatsorsuaq qaqqalik, kangerlulik, sermilik aputilillu takornarianik ussagartitsisartorujussuuvoq. Aammattaarli kulturi pingaaruteqarpoq, takornariaqarnermut pisortaq oqaluttuarpoq. Illoqarfimmi misigisassarpassuaqarpoq.

Illoqarfik tikeraarakku Tromsø International Film Festival ingerlanneqarpoq, filminik piviusulersaarutinik aliikkutassianillu nunarsuarmit tamarmeersunik takutitsiffiusoq. Festivali Norgemi annerpaajuvoq, illoqarfimmilu filmertarfinni qulini filmit takutinneqarput.

Ilami Tromsømi ukioq kaajallallugu filmigassarpassuaqartarpoq. Festivalit amerlasuut ingerlanneqartarput, ukiukkut Arsarnernik Festivali nipilersornertalik, rockimik festivali, samet fesvialiat, seqernup kaaviinnartup ataani maraton.

Tuttu suppalerlugu, arferup neqaa pujuugaq

Tromsø, qaasuitsup killeqarfianit 350 kilometerinik avannarpasinnerusumiittoq, ukiut untritillit marlussuit matuma siornatigut aalisartut illoqarfeeraasimariarluni 70-inik inulik, inui amerleriarujussuarsimapput. Tromsø ullumikkut 75.000-inik inoqarpoq.

Borgmester Gunnar Wilhelmsen oqarpoq illoqarfiup alliartorsimanera pingasunik pissuteqartoq: 1960-imi nunavimmit Tromsømut, qeqertamiittumut, ikaartarfiliortoqarsimavoq. 1964-imi Tromsø mittarfittaarpoq, iluarinarluartumik illoqarfimmut qanittumiittumik. 1968-imilu universiteteqalerpoq. Taannalu Tromsøp alliartorsimaneranut immaqa pingaarnerpaavoq.

Illoqarfik pisoqarfiulluartarpoq, ataatsikkut periarfissarissaartoq alianaallunilu. Universitetimi ilinniagaqartut sulisullu 15.000-t, nunanit assigiinngitsunit 75-ineersut, Tromsøp aqqusernini amitsuni takussaalluartartorujussuupput.

Cafét neriniartarfiillu amerlaqaat. Sumiiffinni amerlanerpaani nunat tamalaat nerisassaataat nalinginnaasut sassaalliutigineqartarput. Aammattaarli pineqarsinnaapput tuttut suppalerlugu, arferup neqaa pujuugaq, puisip neqaa, tuttumik burger issittullu illinnartuutai allat.

Norgemut nalinginnaanngilluinnartumik aamma mamarluartumik immiaaraqarpoq. Taanna immiaaraliorfitoqqami alianaatsumi, Mackimi, pineqarsinnaavoq. Qanga Tunup avannaanit piniariartartutoqqat aningaasaatitik nungullugit tassani imertarsimasut, ullumikkut pineqarsinnaapput isbjørneøl imaluunniit immiaaraliat 70-it missaanniittut ilaat.

Illoqarfiup ameerniarfianiippoq nanoq kiffiagaq. Taanna Amerikamiumut Italiami najugalimmut 150.000 koruunilerlugu tunineqaqqammersimavoq. Qanittukkut amerlanerusunik takkuttoqassaaq, piginnittoq neriorsuivoq. Kalaallit piniartut nannup amia taama qaffasitsigisumik akeqartikkusussagaluaqaat. Tromsømi pisiarineqarsinnaasut Canadameersuupput.

Nunat assigiinngitsut 102-t

Borgmester Gunnar Wilhelmsenip tulluusimaarutigaa Tromsø illoqarfinngorsimammat nunanit assigiinngitsorpassuarneersunik inulik. Illoqarfimmi meeqqat atuarfianni meeqqat nunanit assigiinngitsunit 102-neersut atuartuupput.

- Tromsømi suliffissaaleqisoqanngilagut. Akerlianik inuit amerlanerusut atorsinnaagaluarpavut. Pingaartumik ilinniarluarsimasunik amigaateqarpugut, borgmesteri oqarpoq.

Taassuma nuannaarutigaa Tromsø aamma Kommuneqarfik Sermersooq 2018-imi illoqarfittut ikinngutigiilersimammata. Nuannaarutigaalu kommunimit politikerit atorfillillu qanittukkut Tromsømut tikeraarmata isumassarsioriartorlutik.

Borgmesteri oqarpoq attaveqaatit pitsaasut ineriartornerup ingerlallualernissaanut pingaaruteqarnerpaat ilagigaat – aamma Kalaallit Nunaanni.

Tromsøp uuliamit aningaasarpassuit iluaqutigilluarpai Norgemi sumiiffinnut tamanut aningaasaliissutasartut, naalakkersuisut isumaqarmata nunami isorartuumi tassani sumi tamarmi inunnik najugaqartoqassasoq. Aamma nunaqarfinni avinngarussimasuniittuni.

Norgemi aqqusinerpassuaqarpoq, umiarsuarnik timmisartumillu aqqutissarpassuaqarluni, tamannalu pissutigalugu angalanissaq Kalaallit Nunaannit akikinnerujussuullunilu ajornannginnerujussuuvoq. Taamali ajornanngitsiginngilaq, borgmesteri oqarpoq, oqaatigalugulu Norgep avannaaani ajornartorsiutit ilaat aamma Kalaallit Nunaanni sorsuutigineqartut.

Illoqarfimmit mikinerusumit soorlu Altamit Tromsømut timmisartumut billeti 6000 koruuneqarpoq. Norgellu avannaani tamarmi taamaappoq, illoqarfimmit mikinerusumit illoqarfimmullu mikinerusumut angalaniaraanni. Taassuma aamma Tromsømi qimuttuitsoqarnissaa ujartorpaa. Hitler pilersaarusiorsimagaluarpoq qimuttuitsut aqqutissaannik sananissamut. Wilhelmsenilli Oslomi qitiusumik naalakkersuisut sunneruminaatsippai, Narvikimit Tromsømut qimuttuitsut aqqutissaannik sanasoqarnissaa eqqarsaatigalugu.

Aviisi AG uani pisiariuk:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER