KL

DK

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Silap pissusia sapaatip-akunnerani ataatsimi sammillugu

Meeqqat atuarfianni angajulliit silap pissusiata allanngoriartorneranut tunngasunik sapaatip-akunnerani ataatsimi sammisaqarnerminni Kalaallit Nunaanni CO2-mik aniatitsinerup qanoq annikillisinneqarsinnaaneranut tigussaasunik siunnersuuteqarput. Unicef aamma Extreme E suliniummut tunuliaqutaapput.

Ilinniartitaanermut pisortaqarfiup pisortaa, Karsten Peter Jensen, naalakkersuisoq Kalistat Lund aamma Nukissiorfiit pisortaat, Kaspar Mondrup, suliniutip inaarutaasumik naggaserneqarneranut isiginnaartuupput.
Inge S. Rasmussen

- Sammisaqartitsineq ingerlalluartorujussuuvoq, maannalu siunissaq eqqarsaatiginerulersimavarput.

Sisimiuni Nalunnguarfiup Atuarfiani angajullerneersut Dina aamma Winnie isumaqatigiipput: Sapaatip-akunnera silap pissusiata allanngoriartorneranik ilikkagaqarfigilluagarput pissanganarsimaqaa.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq

Allaaserisaq una aviisimit AG-mit tigusaavoq, aaqqissuisuunermit Christian Schultz-Lorentzenimit toqqarneqarluni.

Taamaalillutit nittartakkami atuartartutut aviisimi allaaserisamik, nalinginnaasumik aningaasanik akeqartartumik atuarsinnaallutit. Neriuppugut allaaserisaq aviisit allaanerunerannik aamma tusagassiutini akeqanngitsuni issuakkatut nutaarsiassaannaannginnerannik takutitsiumaartoq. Aviisit pitsaassusaat annertooq itisiliinernit aamma tunuliaqutinik aamma minnerunngitsumik inuit pillugit allaaserilluakkanik pissuteqarput.

Neriuppugut misiliummik pisartagaqalernissannut isumassarsiorfigisinnaagit, taamaalillutik inuiaqatigiit ineriartornerannut malinnaalluarsinnaanerussagavit.

Aviisimut neqeroorummik pissarsigit – 38 39 40 sianerfigiuk imaluunniit mail adm@sermitsiaq.gl allaffigalugu

Niviarsiaqqat taakkua marluk isumaqarput, maanna ilisimalikkatik siusinnerusukkut atorluarsinnaasimagaluaritsik.

- Qanoq iliuuseqarfigissagutsigu, siusinnerusukkut ilikkagaqarfiginissaa ajunngilluinnarsimassagaluarpoq, oqarput.

Niviarsiaqqat alutorsaatiginninnerannut tunuliaqutaasoq tassaavoq silap pissusia pillugu suliniut Extreme E-mik sukkaniunnernut aaqqissuussisut suleqatigalugit Unicef Kalaallit Nunaanneersoq. Atuartitsissutit Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik suleqatigalugu suliarineqarsimasut aqqutigalugit 8.-10. klassini atuartut sapaatip-akunnerani kingullermi silap pissusianik nittarsaassisartussatut piareersarneqarput. Silap pissusiata allanngoriartorneranik tigussaasunik ilikkagaqarnermik saniatigut atuartut atuaqatigiiaanit 100-nik sinneqartuneersut Kalaallit Nunaanni CO2-mik aniatitsinerup qanoq ililluta annikillisinnissaanut tigussaasunik siunnersuusiortussaasimapput.

Uagut inersimasut silap pissusiata sorsuutigineqarnerani meeqqat nipaannnik tusarnaarnerunissarput Unicefip isaanit pingaaruteqarpoq.

- Sammisarujussuuvoq, kisianni nalunngilarput, silap pissusiata allanngoriartornerani nunarsuarmi meerarpassuit eqqugaasartut. Amerlanertigut inersimasut tusarnaaginnartarpavut. Meeqqanut silap pissusiata allanngoriartorneri allarluinnarmik isumaqarput, Unicef Kalaallit Nunaanni suliniutinut aqutsisoq, Maliina Abelsen, nassuiaavoq.

Silap pissusia pillugu suliniutip qulequtaa tassaavoq Silasisa iliuuseqarlutalu. Maliina Abelsenip erseqqissaatigaa, Kalaallit Nunaata ”Greta Thunbergip sunniutaa”, nunani allani atuuttoq, atuartullu silap pissusia pillugu atuarumajunnaarfigisaat, annerusumik malugisimanngikkaa.

Kisianni taamaakkaluartoq meeqqat inuusuttullu silap pissusianut annilaanganermik pigisaqalersinnaapput, aamma maani nunatsinni. Unicef meeqqanik nittarsaassisutut eqqartuimmat, tamanna taamaattumik meeqqanut takutitsiniarneruvoq, iliuuseqarnissap ilatsiinnarlunilu isiginnaartuinnaanngissap aalajangiisuulluinnarneranik.

- Imaaliallaannaq silap pissusianit eqqugaasutut inissisimasoqalersinnaavoq. Takutikkusupparput tamatumunnga taarsiullugu eqeersimaarluni suleqataaneq pingaaruteqartoq, Maliina Abelsen oqarpoq.

Inassuteqaatit

Sapaatip-akunnera sammisaqarfiusoq tallimanngormat naggaserlugu silap pissusianut tunngasumik ataatsimiittoqarpoq, attaveqaat Teams aqqutigalugu, tassungalu atuaqatigiiaat 100-nit amerlanerusut atassuserneqarsimapput.

Atuaqatigiiaat arfinillit sapaatip-akunnerani atuartinneqarnertik aallaavigalugu inassuteqaatiminnik saqqummiussisussatut toqqarneqarsimapput.

Tamanna pivoq nunalerinermut, imminut pilersornermut, nukissiuutinut avatangiisinullu naalakkersuisoq, Kalistat Lund (IA), Nukissiorfinni pisortaq Kaspar Mondrup kiisalu ilinniartitaanermut naalakkersuisoqarfiup pisortaa, Karsten Peter Jensen, isiginnaartoralugit.

Atuartut arlallit orsussanut taarsiullugu periarfissat allat isiginiarneqarsimapput. Assersuutigalugu anorisaatit seqerngullu kissaanik tigooraassutit aningaasaliiffissatsialaasinnaapput. Aamma najukkmi nerisassanik siunniussineq, inassuteqaammit oqaatigineqarpoq. Uummannami atuartunit immikkut eqqaavissuarmut taarsiullugu ikuallaaveqalernissaq inassutigineqarpoq, kiisalu anartarfiit puussiartarnissaannik plastikkiusunik atorunnaarsitsilluni kuutsittakkanik peqalernissaq.

Kangerlussuarmi Qinnguata Atuarfini Margit Mikkelsenip atuaqatigiillutik anorisaatit, erngup nukinga nerisassanillu eqqaannginnerunissaq pillugit siunnersuutertik saqqummiuppaa. Taanna AG-mut oqaluttuarpoq, saqqummiussinissaq sioqqullugu annilaangalaarsimagaluarluni sapaatip-akunnera ilikkagaqarfiulluarsimasoq.

- Ajunngilluinnarsimavoq. Amerlasuunit tusarpara, saqqummiunneqartut siornatigut tusarsimanngikkitik. Aamma silap pissusianut tunngasunik ataatsimiinnerit atuaqatigiiaanillu allanik takusaqarneq pissangartuuvoq, Margit oqarpoq.

Oqaluttuarisaanermi nutaarluinnaasoq

Atuartitsissutit Unicefip aamma Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfiup akornannni suleqatigiinnikkut pilersinneqarsimapput, soorluttaaq sullissiviit suliffeqarfiillu atortussanut tapersiissuteqarsimasut, assersuutigalugu Pinngortitaleriffik Nukisiorfiillu.

Glasgowimi silap pissusia pillugu ataatsimeersuarneq

Naalagaaffiit Peqatigiit ukiumoortup silap pissusia pillugu ataatsimeersuarnerat, COP26, Skotlandimi illoqarfimmi Galsgowimi novembarip 1-anit 12-anut ingerlanneqassaaq.

Qulequttami COP26-mi oqaatigineqartutut, silap pissusia pillugu ataatsimeersuarneq 26-ssaanik ingerlanneqassaaq. Ataatsimeersuarnermi Parisimi isumaqatigiissut decembarimi 2015-imeersoq malitseqartinneqassaaq. Taanna inatsisitigut pituttuisumik isumaqatigiissutaavoq, nukissiuutinik mingutsitsinnginnerusunik atuileriartuaarneq, silap pissusianut naleqqussarneq tamatumalu aningaasalersorneqarnissaa aqqutigalugu CO2-mik aniatitsinerup annikillisinneqarnissaanut tunngassuteqartoq.

Kalaallit Nunaat nunap ilaata tunuarsimaaruteqarnera, Danmarkip isumaqatigiissummik atortuulersitsinermut atatillugu pilersissimasaa, aqqutigalugu isumaqatigiissutip avataaniippoq.

Namminnersorlutik Oqartussat COP26-mut peqataanissamik pilersaaruteqartut, Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede, Inatsisartuni qanittukkut ammaalluni oqalugiarnermini paasissutissiivoq.

Atuartut sapaatip-akunnerata ingerlanerani suliarisaminik inaarutissanut atatillugu apeqqutigisinnaasatik pillugit Nukissiorfinnut aamma attaveqarsinnaasimapput.

Atuartitsinerpiaq eqqarsaatigalugu atuarfiit tamarmik ataatsikkut atuartitsissutinik assigiinnik siullermeerlutik atuartitsisimapput.

Taamaattumik Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmi qanoq ingerlasoqarumaarnera pissanngatigineqarsimavoq.

- Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani siullermeerluni ataatsikkut nuna tamakkerlugu sapaatip-akunnerani ataatsimi sammisaqartitsisoqarpoq. Atuartitsissutit misilinneqarnissaannut qilanaartorujussuuvugut neriuutigalugulu, ukiut tamaasa ingerlateqqittagassatut ileqquliunneqassasoq, Ane Fleischer, Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmeersoq, oqarpoq.

silap pissusaa avatangiisillu inuussutissarsiutit nunatsinnit
Powered by Labrador CMS