Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Silap pissusaanik ilisimatusartut naalakkersuinermik soqutigisaqartut

Ilisimatusartut arlallit ajoraluartumik politikeritut pissusilersorlutik politikerit suliassaannik tikkuartuilersarput. Ilisimatusarnerup tutsuviginassusaa taamaaliornikkut innarlerneqartartoq DTU Spacemi ilisimatusartoq oqarpoq. Ilisimatusartoq Jason Box tamatumunnga isumaqataanngilaq. Isummavut annittariaqartarpavut, taanna oqarpoq.

DR-ip nittartagaani allaaserineqartumi nunani tamalaani ilisimaneqarluartup glaciologip GEUS-imilu ilisimatuup Jason Boxip oqaluttuaraa sermersuaq nunguttussaasoq nungukkiartorneralu ingerlaannassasoq quajaatinik, pujoralannik orpippassuillu ikuallattarnerannit, suliffissuaqarnermit uulianillu ikummateqarnermit sermersuup qernertinneranit pisumik.

– Kalaallit Nunaat annaassavarput, Jason Box allaaserisami oqarpoq – tassa sermersuaq Kalaallit Nunaata 75 procentia pillugu taama oqaaseqarluni. Videomik immiussami tassani uumasuaqqanik tappiorannartunik silaannarmi kiannerusumi amerliartortartunik pujoralannillu sermeq qanoq taarsisimatigisoq aamma tupaallaatigaa. Sermip qaata qernertinnera paaq aamarsuillu pujoralai peqqutaasut aamma oqaatigineqarpoq.

Ingasattajaarinerit minitaqarnerillu

Tupannartupilussuuvoq. Pingaartumik Nunatsinni najugaqartuulluni. Immaqali aamma ingasattajaarisoqalaarlunilu paasissutissanik pingaaruteqartunik minitaqartoqarpoq. Silap pissusaanik ilisimatusartut arlallit taama isumaqarput.

Anders Svensson Niels Borh Institutsimi Sermeq Silallu pissusaa pillugu suleqatigiissuni lektoriuvoq.
 
– Sermersuaq aamarsuartut qernertigisutut isikkoqarluni tassa aalersutut isigissagaanni ingasattajaarineruvoq. Jason Boxip sermersuup sinaani issimaffianit tamanna eqqortuugaluarpoq, tassa sermeq qernitsissimasumi issimammat, kisianni aasat tamaasa aannerani sermeq taama ilisuaannarpoq. Qernertinneranut peqqutaavoq sermip aanneranit minguit qaffakaasarmata. Qernertinneranut aamma peqqutaasut tassaapput sermip aanneranit imermit quajaatit pinngorartartut qaarsullu seqummai sioqqallu.  Imaassinnaavoq ukioq manna pisarnermit qernernera ersarinnerusoq. Aamma sermip aannerulaalerneranit tamanna peqquteqarsinnaavoq, kisianni aatsaat tamakkua takulinngilavut. Sermeq aakkaagat ukiut tamaasa tamanna pisarpoq. Sermip sinaanit sermersuup qeqqanukaraanni qernertoqanngilaq, tamaanimi sermeq aattanngimmat, Anders Svensson oqarpoq, taannalu Sermersuami qillerinikkut misissugassanik tigooqqaasarpoq qanga silap pissusaa misissorniarlugu.

– Sermersuup nungulluinnalerneranik oqaaseqarneq ingasattajaarinertut taasariaqarpara. Nunarsuatsinni silaannaap kissakkiartornera ullumikkutut ingerlaannassappat immaqa ukiut tusintillit qaangiuppata sermersuaq soorunami annaassavarput. Sermilli milliartornera aamma CO2-mik qanoq aniatitsitiginitsinnit qanorlu kissakkiartornerata sakkortutiginera apeqqutaalluinnarput, Anders Svensson oqarpoq Nature Climate Changemi sermersuup aakkiartornera pillugu assigiinngitsunik siunissami periarfiusinnaasunik ilisimatusartut allaaserisaat innersuullugu.


– Maanna ilisimatusarnerup takutippaa nunarsuup 2-3 gradinik kissakkiartorneranut ingerlasugut. COP-ini ataatsimiinnerni ukkatarineqarnerusarpoq ukiut 100-it qaangiuppata qanoq inissisimanissarput. Siunissami periarfiusinnaasutut maanna eqqartorneqartut tassaapput Sikuiuitsup Kujalliup sermianit, Kalaallit Nunaata sermianit kiisalu immap kissannerata kingunerisaanik inittorneranit immap 40 cm-eriniit 1 meterimut qaffannera. Iliuuseqartoqanngippalli taama ineriartorneq ukiut 100-it qaangiuppata uninnavianngilaq.

Anders Svenssonip oqarneratut silap pissusaanik ilisimatusarneq mianersunngikkaanni politikkimut saateriaannaaneqartarpoq.

– Silap pissusaanik ilisimatusartuusugut immitsinnut aaginnarsinnaavugut ingasappallaanik oqaaseqaraangatta, taamaalioruttami uppernassuseqarnavianngilagut. Amiilaarnarsinnaasunik uppernassusilinnillu ingasattajaanngikkaluartunik isummanik saqqummiunneqartartunik naammattunik peqarpoq, Anders Svensson oqarpoq.

Ilisimasat, nalilersuinerit isummallu

DTU-mi DTU Spacemi ilisimatusartuunerup Jens Olaf Pepke Pedersenip Jason Box peqatigalugu allaaserisaq atuarsimavaa, taassumallu aamma tikkuarpaa sermimi qalipaat qernertoq tassaanerusoq pujoralaat quajaatillu aasakkut sukkasuumik naasartut. Paaq aamarsuillu pujoralaat minnerusumik qernertitsipput. 

– Aamma eqqaamaneqassaaq sila ukiumit ukiumut ilaatigut nillernerullunilu kiannerusarmat. Sermersuaq ukiuni kingullerni marlussunni milliartorsimanngilaq apisarnerujussua aasakkullu nillertarnera peqqutigalugit. Milliartorneranulli tamanna allannguinngilaq, ukiut marlussuit ingerlaneranni nittaalluni nillertaruni sermeq qernertoq qalleqqinneqarumaarpoq, taamaammat unitsinneqarsinnaajunnaarluni nungulernera pineqanngilaq. Nunarsuarmi sermersuaqarnerata kingulliup siorna kiannerugallarmat Kalaallit Nunaanni aamma sermersuaqarpoq, Jens Olaf Pepke Pedersen oqarpoq nangillunilu oqaatigalugu ilisimatusartup suliassaa pingaarneq tassaasoq inernerit samminissaat, taamaanngippammi ilisimatusarneq tutsuviginarunnaassammat.

– Ilisimatusartut pisortanit akissarsiaqartinneqartut inuiaqatiinnit pisariaqartinneqaleraagamik ikiuuttarnissartik suliami ilaattut isigisariaqarpaat, ilisimatusartulli aamma eqqaamasariaqarpaat tusagassiutinut oqaaseqaraagamik kisimiillutik pilersissimanngisaminnik siulimili amerlaqisut ukiorpassuarni ilisimasanik katersaannik sulianik tunngaveqartumik paasisimasaqarluartutut oqaaseqartartuugamik.

 

– Ilisimatusartut ilisimasanik nalilersuinernillu saqqummiussiinnaratik isummaminnilli annissuileraagamik ajornartorsiutinngortarpoq. Ilisimatusartut aamma inuinnaapput, inernernullu ilisimatusarnernilu isummanut nammineq kissaatinik ileqqunillu sunniinnginnissanut ajornakusoortarluni, tamannalu pitsaanerulertanngilaq ilisimatusartup ilisimatusartuunini tunngavigalugu isummani tunngavilersuutigileraangagu. Tamatumani sila pillugu ilisimatusartut ima aarlerisaarikulatigaat allaat tupinnarsinnaalluni innuttaasut ilisimatusartunut tutsuviginninnertik suli katassimanngimmassuk.

Sumut atuunnerat ersarluttoq

Jens Olaf Pepke Pedersenip oqarnera malillugu sila pillugu ilisimatusartut akornanni takussaasorujussuuvoq ilisimatusartut politikeritut pissuseqalerlutik politikerit suna malissaneraat pillugu oqalulersarnerat.

– Nunarsuaq ”annanniarlugu” ajunngitsumik isumaqarlutik taama isiortarunaraluarput, ilisimatusarnermilli tutsuviginarunnaarsitsisarluni, tassami ilisimatusartutut politikeritulluunniit atuunnersut immikkoortikkuminaassisarmata. Tassunga tunngatillugu isumaqarpunga ilisimatusartut pingaarnertut suliassaat tassaasoq paasissutissanik pitsaanerpaanik pissarseriarlutik sapinngisamik tutsuviginarnerpaamik nassuiaasiortarlutik. Ilisimatusartut pingaarnerup tulliatut suliassaat tassaavoq inernerit atuisussanut paasinarsarlugit saqqummiutissallugit. Ilisimatusartulli aalajagingassarinngilaat nunarsuup kissakkiartornera ajunngitsuunersoq ajortuunersorluunniit, imaluunniit CO2-mik aniatitsineq qanoq annikillisinneqassanersoq isummersorfigissallugu. Periusissianik assigiinngitsunik assigiinngitsumik inerneqartussanik saqqummiissapput, periusissialli suut malinneqassanersut ilisimatusartutut oqaaseqaateqarfigisussaanngilaat. Tamanna politikerit innuttaasut qinigaattut akisussaaffigalugu aalajangiiffigisussaavaat. Ilisimatusartunut tamanna ajornaatsuinnaanngilaq, tamannali anguniartariaqarpaat.

– Silap pissusaanik ilisimatusarneq politikerinit akuleruffiusorujussuuvoq oqareernittullu ilisimatusartut ilaatigut aamma pisooqataaffigaat. Tamatuma aamma kingunerisarpaa sila pillugu inerniliaminnut paasissutissanik sukumiisunik saqqummiussisanngimmata, tassami sila pillugu inerniliaminnut nalorninaatit qanoq annertutigisut takutinnissaat annilaagangisaramikku, Jens Olaf Pepke Pedersen oqarpoq ilanngullugulu eqqaallugu immikkut ilisimasallit aamma kukkusinnaasarmata.

– Pensylvaniami Universititimi psykologiprofessorip Philip Tetlockip immikkut ilisimasallit hundrelippassuit siulittuutaat pillugit atuagaq ukiualuit matuma siorna saqqummiuppaa tassanilu inerniliullugu chimpanse dartimut eqqoriaasittaarneranit eqqorneruallaanngitsut.

Nipagiinnarasi oqaaseqartaritsi

Sila pillugu ilisimatusartoq Jason Box malillugu ilisimatusartut naalakkersuinermik akulerussilluarsinnaapput ilisimatusartorpassuillu nipangiinnartarnerat akornutaanerarlugu.
 

– Ilisimatusartut politikkimut ilanngutinnginnissaat isumaqatiginngilara. Ilisimatusartuuvunga inuiaqatigiinnilu aamma innuttaasuullunga. Ajornartorsiutinik arlaannik takusaqaruma tamanna pillugu avammut nalunaarutigissavara. Ilisimatusartut suliamut tunngasuinnarnik samminnittussaasutut politikkimilu sulianut aalajangersimasunut ilaliisussaanngitsutut inuit ilaasa isumaqarfigigaat ilisimalluarpara. Silali pillugu annertoorujussuarnik ajornartorsiuteqartilluta, soorlu ilisimatuussutsikkut tamanna uppernarsarneqartoq, tamakkua oqaasinngortittariaqarpakka. Tunngavilersuutikka politikkimut ataneqartuni illersorluarsinnaavakka. Ilisimatusartulli arlallit taamak iliorusukkunnanngillat politikkimik ingerlatsiniartutut pisuutitaanissartik ersigigamikku taamaalillunilu immaqa tapiissuteqartartunut aningaasaliisartunullu unammillertutut isigineqalerlutik, Jason Box oqarpoq, taassumalu nassuiarpaa DR.DK-mi allaaserisami eqqortunik oqaasertalerneqarsimanngimmat.

– Sermersuaq aamarsuartut qernertigisoq DR.DK allammat tamanna ilumuunngilaq. Uggornaqaaq, tassami tamanna uannut ajornartorsiortitsilissammat. Kalaallilli Nunaanni sermersuup nunguttussaaneranik oqaaseqarnikka piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu eqqortuusut isumaqarpunga.

 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER