Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Silaannakkut angallanneq tiguartiffigaa
Ivaaq Christensen 33-iinnarnik ukioqarluni Kalaallit Nunaanni mittarfinni pisortat nukarlersaattut taasinnaalerpoq. Kangerlussuarmi inuuneq nuannareqaa, pinngortitaq suliffinnilu qanillugit, ullut assigiinngiiaartuaannarlutik.
- Alapernaattuaannarpunga nutaanik misileerusuttarlunga.
Ivaaq Christensen Kangerlussuarmiit Sisimiuni nuannersumik meeraasimanerminik oqarasuaatikkut oqaluttuarpoq. Tassani angajullertut arfineq marlunnik ukioqalernissami tungaanut kisermaatut peroriartorpoq, kingorna marlunnik najaqalerluni.
- Nukappiaqqamik niviarsiaqqamilluunniit qatanngutitaarnissara qilanaarisupilusuuara, eqqaamavaralu ileqqaarlunga Jens’ Markedimi tunissutisiniassagakku, Ivaaq oqaluttuarpoq.
Atuarneq nuannaraa imminullu nukappiaqqatut nuannaartutut alapernaatsutullu taalluni. Ilaannili naammagittarsinnaaneq ajorluni.
- Unillunga issiasinnaarpianngilanga. Qujanartumilli ilinniartitsisugissaaqaanga, atuarninni ikiuisunik, Ivaaq Christensen oqarpoq.
Atuareernerup kingorna atuaqatiminukarajuttarpoq, Ivaap aataavata sanilerisaanut. Ikinngutaa qimuttunik qimmeqarpoq ualikkullu qimusserartarput imertarlutik allanillu suliaqarlutik.
Ivaaq ilaqutaalu namminneq qimmeqanngillat. Qamuteralaqarlunili peroriartorpoq Sisimiut timaani atugassaqqissunik.
Qamuteralalli aamma Kangerlussuarmi Ivaaq Christensenip mittarfimmi pisortatut atorfiniffiani atorneqarluartarpoq. Atorfik taaguutaalu takorloorsimanngikkaluarpaa, meeqqat atuarfia naammassigamiuk Aasianni ilinniarnertuunngornialerami.
Sisimiuniit Aasiannut nuunnissani nakerisorsuunngikkaluarpaa.
- Illoqarfimmut mikinerusumut nuunnissara eqiagalugu eqqarsaqqaarpunga. Ajunngilarli, taamaaliorpunga, tamannalu inuuninni pingasut nuannernersaraat, oqarpoq.
Meeqqat atuarfianiinnertuut sivisuumik unilluni issianissaq ajornakusoortippaa. Ilinniarninili nuannaraa tamatigullu piffissaq eqqorlugu takkuttarluni.
- Inortuineq nuannarinngeqaara. Piffissarlu eqqorlugu takkuttarpunga napparsimaruluunngikkaangama.
Biologimik ilinniarneq
Ilinniarnertuunngoreerluni Ivaaq Christensen Københavnimut nuuppoq tassani inersimasunik ilinniartitsinermi piukkunnarsaqqinniarluni, ukiullu marluk qaangiummata Aarhusip ilisimatusarfiani biologimik ilinnialerpoq.
Biologimik ilinniarusulernera inunnguuseralugu alapernaassusaanik peqquteqarunarpoq, Ivaaq isumaqarpoq.
- Uumasut nuannariunaannarsimavakka, piniariarlutalu pilanneqarneranni malinnaasarlunga. Uumasut ilui qanoq innersut paaserusuttarpara, Ivaaq nassuiaavoq, marlunnik ukioqarluni ilaqutariit piniariaqatigeqqaarsimallugit.
Aarhusimi ilinniarneq sivisunngilaq, Jyllandimili illoqarfik ilinniarfik nuannarinerpaasamisut taallugu, imminut naleqqunnerarlugu.
Ilinniarneq aallussinerlu nuannaraa. Ilinniaqatinilli eqimattanik iluatsitsinerluppoq, eqimattaneeqatai pingasut tamarmik juullinngitsoq taamaatimmata, kisimiilerlunilu. Nutaanillu ilinniaqatinik eqimattanik nassaarniarneq ajornakusoorpoq.
- Katataanerujartorpunga taamaattumillu aalajangerlunga ukiumi ataatsimi ilinnianngiffeqarniarlunga.
Ullumikkut Ivaap ilaannikkut uggorisarpaa ilinniakkaminut uteqqissimannginnami.
- Aallartitsigaangama naammasserusuttaraluarpakka. Aamma naak filmi nuanniikkaluartoq. Naammassillugu takorusuttarlugu, oqarpoq.
Politiiniit silaannakkut angallannermut
Ivaaq Christensen ilinnianngiffeqarnermini politiinngorniarusulerpoq.
Nuummilu taamaaliorpoq. Kingorna Kangerlussuarmut nuuppoq 2017-imilu Mittarfeqarfinni mittarfimmi nakkutilliisunngorpoq. Qaammatit pingasut tamatuma kingornagut mittarfimmi pisortanngorpoq.
- Silaannakkut angallanneq tiguartiffigaara. Ullut tamarmik assigiinneq ajorput, Ivaaq Kalaallit Nunaanni nunat tamalaat mittarfiani sulineq pillugu oqarpoq.
Corona silaannakkut angallannermik eqquinngikkallarmat nakkutigisassarpassuupput pissanganartunillu suliassaqarluni. Minnerunngitsumik nunarsuarmit tamarmit timmisartortartunik ilaasunillu naapitsineq Ivaaq Christensenip nuannaraa. Ukiuni kingullerni marlunni nappaalanersuaq Kangerlussuarmi ulluinnarni inuunermut aamma sunniuteqarpoq, taamaakkaluartorli mittarfiup ingerlanneranut akisussaanini nuannariuarpaa. Ulluinnarni sulinermini allaffimmi suliassaqarpoq allaffiillu naarisarlugit aqqusaartarlugit soorlu qatserisarfimmi suleqatini ilassillugit, suut tamarmik ajunngitsumik ingelranersut paasiniarlugu.
Naak Ivaaq Christensen inuusulluni maannakkut mittarfimmi pisortatut atorfeqaraluarluni erseqqissarpaa piginnaaneqalersimalluni taamanikkut mittarfimmi pisortaq Peter Høgh ilinniartitsisorisani peqqutigalugu.
- Peter ilisimasannik tamanik ilinniartitsivoq. Ukiuni 40-ni misilittagaqarpoq, taannalu ullumikkut maaniinninnut qujaffissaraara, Ivaaq oqarpoq.
Ilaatigut nassuiaavoq silaannakkut angallannermi naalisagarpassuaqartoq eqqaamasinnaallugillu paasisassanik. Tikkuarpaattaaq matumani aamma alapernaannerujussuani iluaqutaasimasoq, sapiissuseqarneralu ilanngunneqarsinnaalluni.
Ivaaq Christensen Mittarfeqarfinni mittarfinni psiortat pingasut 30-t sinnilaarlugit ukiullit ilagaat; suleqatai marluk Qaarsumi Upernavimmilu sulipput.
Kangerlussuaq nuannarigaa
Ivaaq Christensenip nunaqarfik Kangerlussuaq nuannersuinnarnik eqqaasinnaavaa.
Ingammik erseqqissarpaa pinngortitarsuaq silatinnguaniittoq, nammineq ernerisalu marluk arfinilinnik pingasunillu ukiullit nuannaarutigeqigaat. Sapaatit akunneri allortarlugit najortigisarpai, sapaatit akunneri allortarlugit anaanaminniillutik.
- Pinngortitamiittupilussuuvugut. Aasaakkut tatsit ilaata sinaani grillerisarpugut. Ilaannikkut ukallimik, terianniamik tunnumilluunniit aamma takusarpugut, najugaqafitta qanittuani.
Aamma illoqarfimmut inunngorfimmut Sisimiunut qanittuummat angajoqqaavisa ernuttatik tikeraakulasinnaavaat. Minnerunngitsumik ukiukkut Sisimiut Kangerlussuullu akornanni ukiuunerani qulit angullugit qamuteralattarput.
30 angullugit issileraangat taamaalilluni meeqqat silami sivisuumik pinnguarsinnaanngikkaangata Kangerlussuup timersortarfiani Ivaaq ernerilu nassaassaasarput.
- Timersortarfik atortupilussuuarput. Meeqqallu arsaattarpugut. Nukissanik atuinissaq pingaartuuvoq, oqarpoq, meeqqami aalajangersimasunik sammisartaqartinnissaat pingaartittupilussuullugu.
Pinngortitami uumasunik nujuartanik takusarnerup saniatigut aamma ukiut tamaasat piniariartarpoq.
Qerititsivissuarmi immerneqartariaqarpoq, nassiaavoq.
Ukiuunerani aqisserniarlunilu umimmanniartoqartarpoq, tassalu iluatsitsilluni makitaasimagaanni. Aasakkut tuttunniartarpoq.
- Nerisavut maanngaaneersupilussuupput. Neqermi aamma akikitsuunngilaq. Taamaattumik qerititsiverujussuaqarpugut, Ivaaq oqarpoq, tuttup neqaa aserortertarlugu, mikisunut siatassanullu aggorlugu qeritittarlugu.
Inukitsumi najugaqarnermik nuannarisaqarneranut pequtaaqaqaavoq Kangerlussuarmi najugaqartunut allanut attaveqatigiilluarneq.
- Kikkut tamarmik suleqatigiilluartupilussuupput ikioqatigiillaqqillutillu, assersuutigalugu meeqqerivimmi meeqqanik aallernermi. Tamanna pingaartupilussuuvoq, illooqqamami saniatigut maani allanik ilaqutaqanngilanga, Ivaaq oqarpoq naqissuserlugulu:
- Maaniilluni nuanneqaaq.