Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Qulleq orsutortoq iteruusivillu
Kalaallit oqaluttuaat alutornartut qanganisarsiornikkut nassaanut atassuseraanni tamanna itsaq Inuit qanoq issimanerannut nutaamik paasinniffiuvoq. Oqaluttualli taamaallaat itsaq pisunut tunnganngillat. Ullumikkut uumassuseqarluarput – quilertanaqalutik!
Inuup nului illullu ukiiviup tunua assigiissuteqarput. Tamarmik arlaannit qimanneqartarput. Tarniuppat inummik qimatsisoq imaluunniit inuk ilaqutariit ataatsimoorfiannik qimatsisoq. Københavnip ilisimatusarfianit ilisimatuunngorniarluni suliniummini affarmik kalaaliullunilu qallunaajusup qanganisarsiuup Asta Mønstedip kalaallit oqaluttuaasa qanganisarsiornikkullu nassaat imminnut atanerat ilisimatusarfigisimavaa.
Arktisk Institutimi Birgitte Sonnep qarasaasiami toqqortai annertuut Asta Mønstedip ilisimatusarnermini aallerfigisimavai. Suliniummut isumassarsitinneqarpoq immikkut allaaserisamini Sonnep toqqorsiviani annikitsumik sulisimanermigut. Asta Mønsted oqaluttuarpoq:
- Eqqarsarpunga oqaluttuat atorlugit inuit silarsuarmik paasinnittaasiat nunamilu inissisimanissaminnut tunuliaqutaat pillugit apeqqutit qulaajarneqarsinnaasut, qanganisarsiuutut isigalugit qanoq inneri aallaavigalugit. Attaviliineq immaqa nutaanik paasisaqarfiusinnaavoq uagut qanganisarsiuut eqqumaffigisariaqakkatsinnik, imaluunniit assaariaaserput paasiniariaaserpullu allatut ingerlatilerlutigu.
Illup ukiiviup tupilannut kalerrisaarutaa
Asta Mønsted ingammik Inuit illuinik ukiivinnik 1100-kkunniit ilisimaneqartunik suliaqarsimavoq, qanganisarsiuut illuni ukiivinni assaanerminni nassaavinik. Uani periusertik oqaluttuaraa:
- Qarasaasiami toqqorsivimmiittut misissorsimavakka oqaaseq suna ujarliutigissanerlugu toqqarlugu. Illumit nalunngisavut soorlu qulleq, igalaaq, qaliaq assigisaallu ujarlernerni atortakkavut. Kingorna oqaatsinut ujaasinermi atorneqartunut suut attuumanersut isummallu takuakka. Ilaannikkut ileqquusunik iliuutsit takkuttarput. Soorlu nannup kukia, kigutaa, amia imaluunniit niaquata saarnga kataami nivinngarneqartarlutik, kissaatigineqanngitsumik pulaartumik soorlu tupilammik iserniartoqassappat sianaalaartussat. Statens Naturhistoriske Museum attavigisimavara aperalugit Kalaallit Nunaanni assaanerminni illut kataavini nannut kukiinik nassaartarsimanersut. Soqutiginassaaq takussallugu oqaluttuani oqaatigineqartut qanganisarsiornermut atatillugu imminnut attavilerneqarsinnaanersut. Matumani nutaamik isumalersuinissamut periarfissaqalerpoq eqqummaariffiginngisassaraluatsinnik.
Qulleq orsutortoq sakkutut
Asta Mønsted kalaallit oqaluttuaanni arlalinnik uissuumminartunik nassaarpoq – assersuutigalugu qulleq orsutortoq illersuutitut atorneqartarsimasoq. Nassuiaavoq:
- Inuk toqutaasimappat toqutaasullu akiniaaniarluni uternissaanut illersorniarluni toqusup isai qulliup orsutortup sanianut ilineqarsinnaapput. Toqusoq ima inngiasutsigissaaq toqutsisuni nassaarinngisaannassallugit. Qulleq illersuutitaqarluni. Aamma tupilak illumiittunik saassussiniarluni takkuppat. Iliuusissat kingullersarissavaat qulleq tupilammut milluutigalugu – tassalu tupilaap qimaatinnissaanut iliuusissatuaq. Nappaat tupilalluunniit takkuttussaatillugu inneq iteruusiviup qulaanukartinneqarsinnaavoq, angakkuaatinik oqalulluni taamaalillutik iteroq qullerlu illersuutitut kattullutik. Sakkussaq kingullerpaaq!
Kalaallit oqaluttuaanni illu ukiivik inuullu timaa
Asta Mønstedip Sonnep toqqorsivia illumi ukiivimmi allanik ujaasinermut atorsimavaa soorlu illeq. Nassuiaavoq:
- Allassimasuni illeq ilaava qanganisarsiuutut ilisimanngisannik. Naatsorsuutigineqarsinnaavoq illermi issialluni sulisoqartartoq. Imaluunniit arlaatigut ataatsimoortarfimmik ineqarsimassava arnat ilorpasinnerusumi issiallutik angutillu angerlarsimatillutik avalliullutik. Immaqalu qanganisarsiuutut ilisimanngisannik allarluinnarnik peqarpoq.
Inuk illup iluani toqugaangat timaa anninneqassaaq. Tamanna tunuani iikkakkut pisarpoq qaliakkulluunniit, Asta Mønstedilu naapertorlugu tamatuma takutippaa katak mingulinnit toqusumut attuumasunit mingutsinneqassanngitsoq. Oqarpoq:
- Illu inummut takussutissatut paasisinnaavarput. Illumiitilluta qingaq katammut sammissaaq. Aamma oqaatsini timimut tunngasoqarpoq. Illup isaariaa taaneqartarpoq torsooq, torlummut eqqaanartoq, putoq silaannarissarfik illup sorluanik taaneqartarluni illup sorlua. Takusinnaavarput inuup timaa illumut tunngatinneqartoq – tunuani iigaq inuup nuloralugu. Soorlu Kangaamiuniit Jens Kreutzmannip angakkoq titartarsimagaa arnamik tarminik annaasaqarsimasunik ikiuisoq. Tarnini utertittariaqarpaa, tamannalu nulukkut pissaaq. Taamaalilluni illu inummut takussutissaavoq.
Kalaallit oqalualaavi nutaaliaasut
Asta Mønsted naapertorlugu kalaallit oqalualaarpassui perorsaaniutaanerupput. Naasoq toqunartulik assersuutitut taavaa, qivittut assai. Naasup toqunartullip arlaanik navianartumut attuumatinnera silatusaarnertut taavaa – qivittumut. Taava meeqqat nalussanngilaat navianartuusoq tigussanngikkaallu!”
- Nunap najugarisamik inunnit tarnilersorneqarneraa pitsaasoq. Naak nuna isorartugaluaqisoq ullumikkullu isorartuutut misinnarluni, immaqa taamanikkut suli isorartuginarnerusimassaaq. Taamatut nunap ”nujuillisarnera” inuuniarnissamut periusaasinnaavoq, taannaallunilu oqaluttuanik pilersitsisoq tassani najugaqartunut. Oqaluttuat aqqutigalugit nunap timaa tunersuarnut inorutsinullu navianartunut tunngatinneqarpoq. Oqaluttuani silatusaarneruvoq meeqqat inuusuttullu oqaluttuutissallugit najugaqarfik ungasilliartortillugu navianarsiartortartoq. Assersuutigalugu sikumi quppat navianartuusut. Aammali ajunngitsumik inerneqarsinnaavoq. Uterlutit oqaluttuaq oqaluttuaralugu. Europami oqaluttualianut soorlu Aappalaartumik Nasalinnguamut assinguvoq – orpippassuarni aqqut qimaqinagu! Taamaalilluni kalaallit oqaluttuaanni oqalualaavinilu pitsaasunik perorsaaniuteqarpoq.
Isumaqaqinalli oqaluttuat annilaarnartut qanganngoreersimasut. Taamaaqqajanngilaq. Asta Mønsted oqaluttuarpoq:
- Ungaserujussuanngitsukkut Nuummi tusarpara inuunngitsoqartoq ikusimmik taaneqartartoqartumik. Sullorsuarmut tunngatinneqarpoq ersinaqalunilu saaneqarani taamaallaat ikusimmi tungaannut taleqarluni paarngorluni ingerlasarluni. Unnuami sullumiippallaaruit takkulluni tigussavaatit. Oqaluttuaq nutaaliaasoq immaqa sumiiffimmut navianartumut tunngatinneqartoq.
Tallimanngornermut annilaarnartumut tikilluarit!
Asta Mønsted oqaluttuanik suliaqarnermi saniatigut oqaluttuanik suliaqarusulersimavoq ingammik nutaaliaasunik, taamaattumik isumaqarpoq oqaluttuat qanganisarsiornerullu attavilernerat illussanik titartaasartunit atorneqarsinnaasoq.
- Illussanik titartaasartut immaqa matumani isumassarsiorsinnaapput, Kalaallit Nunaanni inissianik illoqarfimmilu ornittakkanik ilusilersuinerminni. Nuannissagaluaqaaq siunissami illussanik titartaaneq kulturimik piujuartitsisinnaappat tamakkuninngalu ilaneqarluni. Kalaallit oqaluttuai atuakkiortunit eqqumiitsuliortunillu isumassarsiorfigineqarsinnaasimappata aamma illussanik titartaasartunit isumassarsiorfigineqarsinnaassapput. Illussanik titartaanermi oqaluttuarpassuit takutinneqarsinnaapput.
Oqaluttuat alutornaqaat. Asta Mønsted illarluni oqarpoq:
- Oqaluttuarpassuit nalikkaanut tunngapput, allat peqqarniillutik, erlaviit peerneqartarlutik. Takorloorlugit illartarsimavunga annilaarlungalu – alutornarlutillu sakkortoqaat! Ukiuunerani taarsuarmi taamatut misinnartussaliaallutik. Nukiusimavoq ataatsimoornermik pilersitsisoq, ataatsimut oqaluttuat misiginerat. Malugisinnaavara oqaluttuat qanoq sunniuteqarsinnaasut. Nuannissagaluaqaaq atuakkanik atorniartarfimmi unnussiuaartitsinermi atuarneqarsinnaappata taamaalillutik oqaluttuat asuliinnaassanngillat. Tallimanngornermut ammilaarnartumut tikilluarit!
Una allaaserisaq Polarfrontenimi saqqummersinneqarsimavoq.
Aviisi AG uani pisiariuk: