Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Qallunaat pisuupput

Qallunaat Kalaallit Nunaanniinneranni nunasiaatilittut eqqarsartariaaseqarneq siaruarsimasorujussuuvoq, tamannali qaffasissumik ilinniagaqarsimasut akornanni ingasattumik atuuppoq. Taama Inunnguaq Reimer qallunaat aviisianni Informationimi allaaserinnippoq.

Inunnguaq Reimer naapertorlugu kalaallit atorfimminni qaffakkiartorusukkunik qallunaat kulturiannik ingerlatsisariaqarput, taassumalu qallunaat pisortat ingerlatsiviini tamani ileqqorluttuliortarnerannut kammalaatersupiluttarnerannullu uppernarsaatissaqarluarnera oqaatigaa. Taamaaliortarnerlu aamma ingerlatseqatigiiffinni mikisuni angisuunilu atuunnerarpaa.

Ajornartorsiulli nipangiusimalluinnarneqarpoq – imminnummi paaripput. Qallunaat Kalaallit Nunaanniinnerisa aamma peqqinnanngitsumik ileqqoqarneq, qallunaat aqutsivallaarnerat pissaanermillu tigumminnippallaarnerat nassatarigaa Inunnguaq Reimer isumaqarpoq.

Assersuutit marluk

Ileqqorluttuliortarnernut kammalaatersupiluttarnernullu assersuutitut Inunnguaq Reimerip 2020-mi Peqqissutsimut Aqutsisoqarfimmi pisortaasimasup Aqutsisoqarfiup peqqinnissaqarfiullu aqutsisoqarfimmi pisortap uianik millionilinnik arlalinnik niueqateqarsimanerata nassatarisaanik soraarsinneqarnera taavaa. (Kingorna suliffeqarfiup nammineerluni misissuinerata kingorna aqutsisoqarfimmi pisortaq pisuussuteqanginnerarneqarpoq, aaqq.)

Assersuutip aappaatut Kommuneqarfik Sermersuumi suliaq taavaa. Tassani kommunaldirektøriusimasoq ingerlatsivimmilu pisortaq pinerluuteqarsimanermik atorfimmillu atornerluisimanermik pasineqarlutik unnerluutigineqarput.

Inunnguaq Reimerip Informationimi allaaserisamini suliat taakku marluk tusagassiuutini ingerlaavartumik malinnaavigineqannginnerat ajusaarnartuutippaa. Tamanna nipangiussinermik ikioqatigiipiluttarnermillu ileqqoq patsisigalugu pinerarpaa. Taamatut ileqqoqarneq apeqquserumaneqanngilarluunniit, ilanngutiinnartoqartarpoq. Ilanngutiinnarumanngitsut tunulluinnarneqartarput.

Informationip siusinnerusukkut allaaserisat qallunaat Kalaallit Nunaanni nunasiaatilittut eqqarsarnerarneqarnerannik oqaluttuartut saqqummiuttarpai. Inunnguaq Reimerilu allaaserisanik taakkuninnga nangitsivoq, eqqarsariartaatsillu qallunaat sanasut suliartortitat akornanniinnaanngitsoq, aammali qaffasissumik ilinniagaqarsimasut akornanni annertuumik atuunnera allaaseraa.

Tassunga qallunaat angutit inatsisilerituut oqaloqatigiinneranni tusakkani assersuutigaa, taakkulu suleqatitaartik tikerlaaq qallunaat pisortat kalaallit arnartaannik angerlaassisarnermik periusaannik oqaluttuuppaat. Inunnguaq Reimer naapertorlugu tamanna Kalaallit Nunaat tamakkerlugu tusarneqartarpoq: Baajanik pisiinnassaatit, unnukkut kingusissukkut taxanik bestiilillutit imerniartarfillu aqusaarlugu, puussiaq aalatilaaginnassavat taava arnat taxanut arpaliutissaqqaarput.

Qallunaat pissaanermik tigumminnittuupput

Qallunaat qulliusutut ileqquat Kalaallit Nunaanni atuuttoq nunasiaateqarnermik ileqquuvoq pissaanerup aaqqissuunneqarneranut toqqaannartumik attuumassuteqartoq, tassani qallunaat aviisini, atuarfinni, atorfinni ilaalu ilanngullugit pissaanermik tigumminnittuupput, Inunnguaq Reimer allaaserisamini allappoq.

”Qallunaat pissaanermik tigumminnittuupput, iliuusissanik aalajangersaasartuupput, taamaalillutillu aamma kalaallinik paasiuminaatsumik akuutitsilersarlutik. Kalaallit Nunaanni naligiinnginnerujussuaq aamma tamatuma malitsigaa ulluinnarnilu inuunermut tamanna sakkortuumik sunniisarpoq. Taamaattoqarnera oqaluuseriumaneqarneq ajorpoq, nunasiaasimanerulli kinguneri suli nunatsinni pinerluuteqarnerit, toqutsinerit imminullu toquttarnerit amerlassusaannut annertuumik sunniuteqarput”, Reimer allappoq.

Tamanna oqaluuseriumaneqanngitsoq, taamaalioraannilu tununneqarluniluunniit, soraarsitaalluni imaluunniit atorfinitsikkumaneerunnermik kinguneqarsinnaasarpoq. Pissaanermik tigumminnittut tunutsisarput.

”Tamanna pakatsinermik qanorlu iliuusissaaleqinermik nassataqartarpoq, tamannalu kingunerlutsitsinermik nassataqarsinnaasarpoq. Kalaallisut akuulluartunngussagaanni qallunaat kulturiannik malinnillunilu nalimmassartariaqarpoq. Qallunaat oqaasiinik eqqarsartaasiannillu atuilersoqartariaqarpoq, taamaaliornikkullu nammineq oqaatsit kulturilu tunulliullugit. Navianartulimmi ingerlaniartoqartariaqarpoq immaqalu maanna aaqqissuussaanerup pilersitaanik iluaqutissarsinissaq angorusullugu, qallunaanut attaveqatigiiffiannut ilanngulluni”, Inunnguaq Reimer allappoq. Allaaserisanilu ima sakkortuumik naggaserpaa: ”Tamakku tassaapput oqaluuseriumaneqanngitsut ikioqatigiipilunnerillu taarmi pisartut, arlaannaataluunniit kalluarumanagillu oqaatigiumanngisaat.”

Transparency arlaannaannulluunniit illersuinngilaq

Transparency International Greenland Informationimi allaaserisamut tunngatillugu oqaaseqarumanngilaq. Siulersuisulli Kalaallit Nunaata sumit kingoqqisuunermik aggulussimanerannik qallunaat aviisiini allaaserineqartuarnera uggorigaat, allatseqarfimili pisortaq Bodil Karlshøj oqarpoq.

- Taamaammat Transparency arlaannaannilluunniit illersuinngimmat erseqqissassavarput, Bodil Karlshøj oqarpoq.

Transparency International Greenlandip inuiaqatigiit kikkut tamarmik naligiiffiat innuttaasullu tamarmik naligiittut isigineqartut sulissutigigaa taassuma erseqqissaatigaa.

- Ileqqorluttuliorneq, tassani kammalaatersupilunneq pissaanermillu atuineq ilanngullugit, nunani tamani inuiaqatigiinnilu tamani ajoraluartumik atuupput. Transparency International Greenlandip inuit inuiaassusaat, suiaassusaat, ukiui kikkunnit kingoqqisuuneri apeqqutaatinnagit iliuusaat soqutigisaraat. Aaqqissuussinernik sulissuteqarneq, ataatsimoornernik paaqqinninneq inuiaqatigiinnilu suliffeqarfiit tatiginassusaannik paaqqinninneq pingaaruteqarpoq, Bodil Karlshøj erseqqissaavoq.

Akeqqersorneq iluaqutaanngilaq

Aningaasanut, aatsitassanut, inatsisit atuutsinneqarnerannut naligiissitaanermullu naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA) psykologitut ilinniarsimavoq pinerluuteqarsimasunullu isumaginniffimmi pisortaasimalluni. AG-p kaammattuineratigut Inunnguaq Reimerip Informationimi allaaserisaa oqaaseqarfigaa, taassumali oqaatigisami aaqqissoqqinnagit ilanngunneqarnissaat taamaaliornermini piumasaqaatigaa:

“Allaaserisaq inuunera tamakkerlugu oqallinnermik takutitsivoq, tassa Kalaallit Nunaanni qallunaat kulturiannik najunneranillu sunniut, tamatumalu annertussusaa. Oqallinneq taanna naapertuullunilu pisariaqartoq isumaqarpunga, taannali akuttunngitsumik ataatsimut isiginninnermik isummanillu isummiuteriikkanik kiisalu aaqqissuussinermi sumiluunniit inissisimagaluarnerput apeqqutaatinnagu tamatta eqqorneqartarnitsinnik sangutinneqakkajuppoq.

Allaaserinnittup nammineq misigisani ilumuunnginnerarneqarsinnaannigtsut saqqummiuppai. Qallunaammi akornanni kalaallinut pigiliussanik isummersortoqartarnera ilumoorpoq. Pissaanermillu piginnittut nuimasut amerlasuut qallunaajunerat, qallunaatut oqaluttuunerat aamma/imaluunniit sivisuumik ilinniagaqarsimanerat ilumoorpoq. Taava atuartartutut oqaatigineqartut allat isumaqatigineqarsinnaallutilluunniit isumaqatiginnginneqarsinnaapput, misigisaali eqqunngitsuunerarneqarsinnaanngillat.

Inuiaqatigiinni ileqqorluttuliorneq pissaanermillu atornerluineq inuiannut aalajangersimasunut, eqimattanulluunniit aalajangersimasunut tutsissallugu tunngavissaqanngitsoq isumaqarpunga. Taamattaarlu nunasiaasimanitta oqaluttuarisaanera imminermini imminut toquttartut, toqutsinerit pinerlunniartarnerillu annertussusaannut pisuusoq oqassalluni tunngavissaqanngissoraara. Illuatungaatigulli nunatta nunasiaanermik oqaluttuarisaanera ullumikkumut sunniuteqarnera eqqunngitsuunerassallugu oqarsinnaanngilanga. Nunasiaanermili ikit pilersinneqartut kinguaariinni amerlasuuni qaangerniarneqartussaapput. Tassani inuit ataasiakkaat oqaluttuassartaat ilaqutariinni ataasiakkaani kinguaarinni arlalinni sunniisarput, inuiaqatigiinnilu naligiinnginneq pilersinneqartoq eqqarsariaatsitsinnut atassuteqaatitsinnullu ukiuni qulikkuutaani sunniisarpoq.

Oqaluttuarisaanerput qimarratigisinnaanngilarput. Akeqqersornermillu pilersitsineq attassinerlu aamma iluaqutaanngillat.

Inatsiseqarnermut akissussaasutut Naalakkersuisutut isumaga apeqqutigivat. Tassunga atatillugu 18-inik ukioqaleraanni, taamaalillunilu pinerluuteqarsimasunut inissiisarfimmut inissinneqarnissamut ukiut naammaleraangata, pinerlunniartarnerit aallartitaannginnerat oqaatigissavara. Taamaaliortarneq siusinnerungaatsiartukkut aallartittarpoq. Inuuniarnikkut naligiinnginneq, sumiginnagaaneq, misigisapiluit pinerlunniartalernermut annertuumik sunniuteqartarput. Naak maanna iliuutsinut akisussaaffiit annertunersaat uatsinniikkaluartoq, taamaattoq nassuiaatissartaata ilaa oqaluttuarisaanitsinni nanisinnaavarput. Aaqqiissutit qanga pereersuniinngillat, nassuiaatissartaatali ilaa tassaniippoq”, Naaja H. Nathanielsen nassuiaavoq.

Nalunaarusiami ileqqorluttuliortarnermik akiuiniarluni inatsit kaammattuutigineqarpoq

2014-imit 2018-imut pisortani atorfillit akilerlugit peqquserluttuliornermut suliat sisamat kiisalu pisortatut atuunnermi atornerluinernik suliat tallimat pipput. Tamanna Nordic Consulting Groupip misissuinerani annertuumi, Inatsisartut ukiukkut ataatsimiinnerannut atatillugu ukiup aallartinnerani saqqummiunneqartumi atuarneqarsinnaavoq.

2012-imi Kalaallit Nunaanni ileqqorluttuliortarneq pillugu nalunaarusiaq siulleq saqqummerpoq. Taamanikkut isertortumik akiliilluni pisortani isumaqatigiissusiornernut sullissinernulluunniit akiliilluni peqquserluttuliortarnerit Kalaallit Nunaanni annertuumik ajornartorsiutaanerannut takussutissaqanngilaq.

Piffissami 2014-2018 innarligassaannginnermut misissuinermi pissutsit allaanerupput. Tassani peqquserluuteqarnernut unnerluussinerit amerlanerit, aningaasanik paarisanik tillinnerit piginnaatitaanermillu atornerluinerit amerlanerit nalunaarutigineqarput, 2012-imilu misissuinerni akiliilluni peqquserluttuliornernik nalunaarutiginnittoqanngitsoq, kingullermik misissuinermi suliat taamaattut saqqummerput.

Innarligassaannginnermut misissuinermi 2012-imi suliffeqarfiit sanaartortut pingasut pisortat suliassiissutaanni angisuuni sisamani neqeroorutiminnik ataqatigiissitsisimanerminnik eqqartuunneqarput.

Suleqatigiipilunnerit taamaattut kingorna nalaanneqanngillat, misissuinermilu Kalaallit Nunaanni ileqqorluttuliortarnerit amerlanerit ikinngusersornernut, attuumassuteqannginnermut periutsinik unioqqutitsinernut tunissutinullu attuumasarnerat paasineqarpoq.

Inatsisartut inatsisini atortussaanngitsitsinernik amerlasuunik imaqartunik inatsisiliortannginnerisigut, Inatsisartut kukkunersiuinermut ataatsimiititaliaata nukittunerulersinneqarneratigut kiisalu whistleblowerinik aaqqissuussamik nukittunerusumik attuumassuteqanngitsumillu atulersitsinikkut inuiaqatigiinni kalaallini ileqqorluttuliornissamut aarlerinaat millisinneqarsinnaasoq Nordic Consulting Group isumaqarpoq.

Taakkulu aamma tusatsiagarpassuit pasitsaassinerpassuillu ileqqorluttuliortarnermullu akiuiniarluni suliniutit aaqqissuussaanerusumik apeqqummut tassunga periuseqarnissamik pisariaqartitsinermik takutitsisuunerat tikkuarpaat. Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiit ileqqorluttuliortarnerup akiorniarnissaanut isumaqatigiissutaannut ilaalissasoq ileqqorluttuliortarnernillu akiuiniarnermik periusissiamik suliaqartoqassasoq innarligassaannginnermut misissuinermi kaammattuutigineqarpoq.

Misissuineq naapertorlugu Inatsisartunut ilaasortat ileqqorluttuliortarnermut akiuiniarluni inatsimmik pinaveersaartitsinermillu siunertaqartumik, kalaallillu ileqqorluttuliortarnermut ileqqorluttuliortarnermullu assingusunik suliniarnerannik paasissutissiisumik nakkutilliisumillu aaqqissuussamik pilersitsinissaq isummersuutigisariaqarpaat.

Pitsanngorsagassaqarpoq

Nordic Consulting Groupip innarligassaannginneq pillugu misissuinini naammassimmagu, Vittus Qujaukitsoq (Nunatta Qitornai) aningaasaqarnermut naalakkersuisuuvoq. Taassumalu misissuineq Inatsisartunut saqqummiummagu, ileqqorluttuliortarnermut akiuiniarluni inatsimmik atulersitsineq, ileqqorluttuliortarnermut inatsisaarpiarnani pisuusaartitsinerussusaanera aarleqqutigineqarpoq.

Qujaukitsup oqarnera naapertorlugu misissuinermik nalunaarusiaq ileqqorluttuliortarnerup ajornartorsiutaarpiarneranik qulaarinninngilaq, taamaattoq ersarinnerulersitsisumik pisortallu sulinerisa pitsaassusaannik qaffatsitsisunik pitsanngoriaatissaqartoq oqaatigaa. Ileqqorluttuliortarnernut suliniutit annertunertigut oqartussani ataasiakkaaniinnerat, taakkulu whistleblowerinik aaqqissuussinermut nalunaarutiginnissinnaanikkut nukittorsarneqarluarnerusinnaanerat erseqqissaatigaa.