Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Qalasersualerngusaanneq sakkortussaqaaq
Immaqa Kalaallit Nunaat siuarsimavoq ujarak, GEUS-ip immap naqqanit qaqissimasaa, pissutigalugu. Ujarassiuut naapertorlugit taassuma uppernarsarpaa Kalaallit Nunaat imarujussuarmut pisinnaatitaaffeqartoq. Canadalli Ruslandillu aamma imaq tamanna piniarpaat. Aallartitaqarnikkut noqqoruunneq aallartippoq. – Allaanngilaq qitittarfissuarni qitinneq, inuit avalaassinissaminnut suli naammattumik snapsitorsimanatik, aallartitaq oqarpoq.
Københavnimi allaffimmi ujarak kajortoq susaarpiarpasinngitsoq toqqortaatigineqarpoq, taannalu immaqa Kalaallit Nunaannik suli anginerulersitseqataasinnaavoq. Pitsaanerpaappat Kalaallit Nunaat 50 procentimik anginerulersinnaavoq. Ujarak ukiut millionillit matuma siornatigut pisimasunik pinartunik paasissutissartaqarpoq. Tamanna kingusinnerusukkut annertunerusumik tikinneqassaaq.
GEUS (De nationale geologiske undersøgelser for Grønland og Danmark) naapertorlugu ujaqqap uppernarsarallarsimavaa Kalaallit Nunaata toqqavia imaani avasinnerujussuarmut atavoq. Qallunaallu kunngeqarfiata Kalaallit Nunata Avannaani det Arktiske Oceanimi imarujussuarmut pisinnaatitaaffeqartoq. Tamanna suli sikoqartorujussuuvoq, mersernartuulluni, inunnit angalaffigineqarsinnaanngingajattoq – russit sikusiussuannik ikiorteqanngikkaanni. Silalli pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu sikup siammartarnera sukkasuumik allanngoriartorpoq.
Kuanngeqarfik Danmark, Savalimmiut Kalaallit Nunaallu katilllugit immani tallimani piumasaqarput, katillutik Kalaallit Nunaattut angitigingajattumik.
Savalimmiut piumasani pereerpaa, imaq 27.000 kvadratkilometeritut annertutigisoq pissarsiarisimagamiuk. Qanittukkut qallunaat nunanut allanut tunngasunut ministeriata Jeppe Kofodip savalimmiormiullu nunanut allanut tunngasunut ministeriata Jenis av Ranap politikerit Islandimeersut Norgemeersullu isumaqatigiissummik atsioqatigaat, tassuunakkullu Savalimmiut kunngeqarfillu qeqertat avannaanni imarujussuarmik nutaamik tunineqarput.
Isumaqatigiissutikkut Kalaallit Nunaat/Danmark neriuutissaqalerpoq, taamatut isumaqarpoq nunanut allanut tunngasunut ministeri Jeppe Kofod.
- Isumaqarpunga tamanna assersuutissaasoq pingaarutilik aaqqiagiinngissutinik eqqissisimasumik isumaqatigiissuteqarsinnaanitsinnut, FN-ip Imaanut Isumaqatigiissutaa naapertorlugu angusaqarluta, illua’tungeriinnit tamanit akuerineqarsinnaasumik. Tamanna aamma aqqutiginiassavarput Kalaallit Nunaannut atatillugu nunap toqqavianik isumaqatigiinniarnissani.
Russit kamapput
Kalaallit Nunaat/Danmark FN-ip Sokkelkommissionianut pingasunik piumasaqarput. Siulleq tassaavoq tunup avannaarpiarsuani immap naqqa 61.913 kvadratkilometerinik annertussusilik. Aappaa tassaalvoq Kalaallit Nunaata kujataani imaq 114.929 kvadratkilometerinik annertussusilik. Pingajuallu annertunersaallu tassaavoq Qalasersuaq eqqaalu tamaat.
Imarujussuaq immap naqqatigut 895.541 kvadratkilometerinik annertussusilik.
Piumasaqaat akerleriiffiusoq, russit avammut 200 kilometerinik killeqarfiat angullugu annertussusilik. Qallunaat/kalaallit piumasaqaataat 2014-imi juulleriartornerani saqqummiunneqarmat aallartitaqarnikkut annikinnerusumik aaqqiagiinngitsoqalerpoq.
Russit Moskvami pissaanermik tigummittui tamanna tusarlugu nerilipput. Annikinngitsumik. Kamaatigaat Danmarkeerakasiup ittuujuisaarluni Qalasersuaq – Ruslandip soorunami isumaqarfigisaa russit pigissagaat – kisiat pinnagu aamma imarujussuaq, Ruslandip piumasaanik qalliisoq ilanngullugu piniarmagu.
Malinnaasoq, taamanikkut Moskvami pisumik qanimut malinnaasoq oqaluttuarpoq »qaqutigoorluinnartumik ammasumik isumaqatigiinngissutaasoq qallunaat kamassaarinerisa kingorna FN-ip Havetskommissioniata malittarisassai Ruslandip malissanerai. Eqqissisoqarporli Putin akulerummat oqarlunilu Ruslandip Issittumi peqatigisani isumaqatigiinniarfigissagai FN-illu malittarisassai malissagai«.
Ukiut arfineq-pingasut qaagiuppata aalajangiisoqassaaq
Immanut nutaanut piumasaqaatit tamarmik FN-ip Sokkelkommissioniani ilaasortanut 21-inut saqqummiunneqartassapput. Kalaallit Nunaata avataani sumiiffinnut pingasunut piumasaqartoqareersimavoq. Kingullermik 2016-imi, taamanikkut Kalaallit Nunaannit Danmarkimillu atorfillit aallartitat New Yorkimiimmata, qallunaat-kalaallit piumasaqaatat, ilisimaneqarluareersimasut, pisortatigoortumik saqqummiukkiartorlugit.
Nunalli tamalaat kattuffiat taanna eqqissivilluni sulivoq. Nunarpassuillu piumasaqaateqareersimapput utaqqiinnarlutillu. Taamaattumik ukiut arfineq-pingasut angullugit qaangiutereerpata aatsaat FN-ip Sokkelkommissioniata aalajangiinera tusarsinnaassagunarparput. Qularnanngilarlu pissaanilissuit Rusland Canadalu aallartitaqarnikkut imaannaanngitsumik noqqoruuteqataaffigineqassapput. Tassami nunat taakkua marluk aamma oqarput uppernarsaatissaqarlutik Qalasersuaq – eqqaanilu imarujussuaq – nammineq pigigitsik.
GEUS-imili ujarassiuut isumaqarput Danmark/Kalaallit Nunaat piumasaqaatiminnut tunngavissaqarluartut.
- FN-ip Sokkelkommissionia qallunaat-kalaallit piumasaqaataannik killinneqassappat Margrethe I-ip kingorna qallunaat kunngeqarfiat aatsaat taama annertutigisumik allissaaq, taamanikkut Margrethe I-ip Danmark, Norge Sverigelu ataatsimoortilermagilli, GEUS-imi seniorforsker Christian Knudsen nipini nuannaarpalutsillugu oqarpoq.
Tassami taassuma allffianiippoq »kunngeqarfiup erlinnartuutaa« - ujarak kajortoq, Kalaallit Nunaata avannaani itinersuarmit qaqinneqarsimasoq. Ujarak anginngitsoq taanna nalilerujussuusinnaavoq, pissutigalugu ujaqqap kinnerata takutippaa taanna qanga Kalaallit Nunaata »nunavissuanut« ilaasimasoq.
Ilisimasassarsiornermi LOMROG-imik taaneqartumi wiremi takisuumi tigutsissut atorlugu ilisimatuut ujarak immap naqqani qaqqaqarfimmit Lomonosovimit qaqippaat. Taanna immap naqqani qaqqaqarferujussuuvoq Himalayatut angissusilik.
LOMR0G-imik lisimasassarsiornermi siunertarpiaasimavoq Kalaallit Nunaata avannaani immami tikikkuminaatsumi immap naqqani ilisimatuussutsikkut uppernarsaatissarsiornissaq, Kalaallit Nunaata toqqavia Arktiske Oceanimi avungarsuaq atasoq. Taamaasilluni Kunngeqarfik imarujussuarmik piumasaqaateqalersinnaalerpoq – imarujussuarmik Kalaallit Nunaata affangajaatut angitigisumik.
Ujaqqap kajortup Lomonosov-imeersup pingaarutillip misissorneqarnerata takutippaa taanna kinnernik ujaranngorsimasunik sananeqaateqartoq, qaqqaqarfiup pilersinneqarneraneersunik. Tamanna pisimavoq ukiut 470 millionit matuma siornatigut, taamanikkut nunavissuit marluk imminnut apormata. Ujarak nalaatsornerinnaanngilaq ilulissamit tamaanga ingerlanneqarsimasoq. Ilisimasaq tamanna ikorfartorneqarpoq qaqqaqarfik Lomonosov nunap sananeqaataatigut Kalaallit Nunaannut atasuusoq.
Tamanna Christian Knudsenipp uppernarsarsimavaa ilisimatuutut allaatigisami uissuumminartumi, Geological Society of Londonimi saqqummiunneqarsimasumi.
- Uannut nuannersorujussuuvoq timmisartut malersuutit umiarsuilllu sorsuutit atorlugit aalajangerneqassanngimmat Kalaallit Nunaat qallunaallu kunngeqarfiat qanoq annertutigissanersoq. Akerlianilli ilisimatusarneq atorlugu tamanna aalajangerneqassammat. Tamatuma takutippaa ilisimatusarneq iluaqutaasorujussuusoq. Ilisimatuussutsikkut tunngavilersuutit aallartitaqarnikkullu pissutsit aalajangerneqassapput. FN-illi aalajangiinissaa sivisoorujussuarmik utaqqisariaqassavarput. Massakkorpiaq imaq, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu piumasaralugu nalunaarutaat, issusuumik sikoqarpoq. Silap pissusiata allanngoriartornera malillugu tamanna allanngussagunarpoq. Taamaasillunilu tamanna kunngeqarfimmut inissisimanikkut annertunerusumik pingaaruteqassaaq, Christian Knudsen oqarpoq.
Rusland eqqissisimajumavoq
Christian Knudsen ilumuussanersoq ilisimatusarnikkut kisimi avannaarpiarsuani killeqarfiit nutaat aalajangerneqarumaartut, piffissap takutikkumaarpaa.
- Canadamiut russillu suleqatigilluarpavut, Christian Knudsen uppernarsaavoq. Suleqatigiinnerlu ima pitsaatigisimavoq GEUS-ip canadamiut suleqatigisimallugit tigutsissutip torrallallugu sanaap, Lomonosovimi ujaqqamik tigutsissutip, atornissaanik. Tassami Rusland Canadalu manna tikillugu immap naqqani qaqqaqarfinnit ujaqqanik qaqitsisinnaasimanngillat, Christian Knudsen oqaluttuarpoq.
Aamma qallunaat aallartitat inatsisilerituullu, nunap toqqavianik suliniummik ingerlatsisut, uppernarsaapput Ruslandimik Canadamillu suleqateqarneq pitsaalluartuusoq mannalu tikillugu imatorsuaq aaqqiagiinngitsoqarsimanngitsoq. Akerlianik nunat paasissutissanik taarseeqatigiittuartarput.
Ilisimatuut aallartitallu unneqqarissumik inuppalaartumillu imminnut oqaloqatigiittarput. Ilulissani Nalunaarutip tarninga malilluinnarlugu, tassani issittumi nunat atsioqatigiimmata aaqqiagiinngissutit eqqissisimasumik nunani tamalaani malittarisassat malillugit aaqqinniarneqartassasut.
Ullualunnguit matuma siornatigut Københavnimi Udenrigspolitisk Selskabimi ataatsimiinnermi russit ambassadøriata Ilulissani nalunaarut eqqaasitsissutigaa.
- Rusland, Danmak Canadalu imminnut paaseqatigiilluarput. Piumasaqaatinik imminnut qallersunik ajornartorsiutit isumaqatigiinniarnikkut aaqqittassavagut. Tamannali ukiorpassuarnik sivisussuseqassaaq. Eqqaamasiuk Barentshavimi Norgemik isumaqatigiissuteqarnissaq ukiunik 40-nik sivisussuseqarsimammat. Issittoq imartorsuaq aaqqiagiinngiffiunngilaq. Taamaaginnarnissaa Ruslandip kissaatigaa. Suleqatigiikkusuppugut. Aporaanneq pinnagu, ambassadøri oqarpoq. Eqqaasitsissutigaalu Ruslandip Issittortaani russit uuliamik gas-millu piiaanermut annertoorujussuarnik aningaasaliissuteqarsimammat. Tamanna aamma pissutigalugu Issittoq eqqissisimaffiusoq russit attatiinnarusuppaat, ambassadør Vladimir Barbin oqarpoq.
Snapserpassuit
Diplomatinit ilisimatuunillu naatsorsuutigineqarpoq FN-ip Sokkelkommissioniata qallunaat/kalaallit, russit canadamiullu immap naqqanik piumasaqaataat pissusissamisoortutut ilisimatuussutsikkullu tunngavilittut akuerissagai.
Taamaasilluni Qalasersualerngusaannermi kapitali nutaaq aallartippoq. Tassami nunat namminneq immat nillertut isumaqatigiinniutigissavaat.
Tamannalu ukiorpassuarnik sivisussuseqarsinnaavoq. Isumaqatigiinniarnerillu sakkortussaqaat.
Tassami manna tikillugu ikinngutinnerpasissumik ingerlatsinerup tunuaniipput nunarsuarmi politikkersornermi soqutigisat imminnut akerleriissut annertuut.
Diplomatip, nunat toqqaviinik aalajangersaaniarnermik ukiuni arlalinni malinnaasimasup, pissusilersorneq assersuuppaa festernermut, tassani peqataasut avalaassinissaminnut suli naammattumik imersimanngitsut.
- Angunigalimmik oqaloqatigiippugut. Piumasaqaatilli pillugit suli toqqaannartumik isumaqatigiinnialersimanngilagut. Teknikkiunerusumik oqaloqatigiippugut. Attaveqaqatigiiffinnik pilersuivugut tatigeqatigiinnermillu ineriartortitsilluta. Qitittarfimmili qitinnertut ippoq. Avalaassinissamut snapserpassuarnik imertariaqarpoq.
- Periuseq pitsaasoq, Savalimmiunut atorsimasarput takorloorsinnaavara aamma Ruslandip-Canadap aamma Danmarkip/Kalaallit Nunaata akornanni atorneqarsinnaasoq. Massakkorpiaq akaareqatigiilluartoqarpoq. Qularnanngilarli ajornarnerulissasoq killeqarfiit aalajangerneqarnissaanni. Taava suut tamarmik pissanganarnerulissapput, qallunaaq isumaqatigiinniaqataasoq oqarpoq.
Qalasersualerngusaanneq namminermini qaangeruminaatsuussaaq. Tamanna sikuinnaagaluartoq issusooq.
- Ruslandimut Qalasersuaq tassaavoq Issittoq. Qalasersuarmik piginnittoq Issittumi pissaanermik tigumminnittuussaaq. Taamaattumik Qalasersuaq issittumi pissaanilissuarmut takussutissaavoq pingaarutilik. Aamma Canadami Qalasersuaq nunani tamalaani kinaassuseqarnermut pingaarutillit ilagaat, taamatut naliliisoqarpoq.
Nunanut allanut tunngasunut ministeri Jeppe Kofod isumaqarpoq Savalimmiunut isumaqatigiissut Ruslandimik isumaqatigiinniuteqarnerni isumassarsiorfiusinnaasoq.
- Pisimasup takutippaa uagutsinnut qanoq pingaaruteqartigisoq tamakkununnga nunani tamalaani malittarisassaqarnissaq. Rusland isumaqatigaarput nunap toqqavianik qalliinerit avinneqarnissaat pissasoq isumaqatigiinniarnikkut, FN-ip Immanut Isumaqatigiissutaa naapertorlugu. Qularutissaanngilarli isumaqatigiinniarnerit ajornakusoorlutillu sivisussaqisut, Kofod oqarpoq.
Uulia gas-ilu
Kalaallit Nunaata – immaqa ukiut qulit qaangiupppata – killeqarfini immanik nutaanik annertusippagit imaanngilaq immani nutaani piumasamik aalisalersinnaassasugut. Taamaallaalli immap naqqa oqartussaaffigiinnalissavarput. Aammalu uulia gas-ilu immaqa tamakkunaniittut. Ilisimatuulli amerlanerpaat isumasqarput tamakkua aningaasarsiornikkut soqutiginartortaqarnavianngitsut.
Siunissamili silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu sorpassuit allanngorsinnaapput, nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq Ane Lone Bagger erseqqissaavoq.
- Tunuartinneqarsinnaanngilaq Kalaallit Nunaata avannaani immap naqqata ataani gas-eqartoq, aatsitassaqartoq uuliaqartorlu. Qularnanngitsumik tamakkua qallorniarnissaat akisussaaq. Taamatulli oqareerlunga pingaaruteqarpoq territorianik nutaanik pisinnaanitta titartarnissaa. Nunap suulluunniit pissusissamisoortumik soqutigisaraa territoriami allinissaa. Taamaattumik pisussaaffigilluarparput qulaajarniassallugu Kalaallit Nunaata toqqavia Kalaallit Nunaata avannaani qanoq avasitsigisumut ingerlanersoq, taanna oqarpoq.
Aviisi AG uani pisiariuk: