Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Poorskip qeqertaa kajungernartoq
Nuliariit soraarnerit Kjeldsenikkut sivisuumik misigisassarsiornissaminnut tullermut piareerput. Inuuneq tamaat misigerusullugu sinnattorisimasaq piviusunngortussanngorpoq.
Poorsip qeqertaa. Nualiariit Kjeldsenikkut nunarsuarmi angalanissaminni apuuffissatut siunniussaat. Dorthep inuusuttuugallaramili atuagaq Aku Aku – Poorskip qeqertaani isertugaatit Thor Heyerdahlimit 1957-imi atuakkiarineqartoq atuareeramiulli qeqertaq alutorilerpaa.
- Ujararujussuit nassaarineqarsimasut tupinnarluinnarput, takuniarnissaalu pissanganarluinnarlutik, Dorthe Kjeldsen oqarpoq.
Poorskip qeqertaanut atuakkiamik suli tupinnaannartumik isiginnittoq.
- Taamani atuarakku taama ungasitsigisumut angalanissara takorloorsimanngilara, ingasammik nammineq angallatinnik. Taamaaliorsinnaanngornikuuvugullu, utoqqalivallaartinnatalu aallartariaqarpugut. Ingerlasinnaatillunga sapiillisaarsinnaatillugalu.
Nunarsuup kaajallallugu angalanermi Poorskip qeqertaa kingulliullugu tikissavaat. Tassangaanniit Dorthep Chile aqqutigalugu angerlarnissani naatsorsuutigaa.
Nuliariit ukiut marluk angalanissartik pilersaarpaat. Dortheli immakkut sivikinnerusumik angalaqataassaaq.
- Uummatikkut siorna februaarimi milikartoorpunga, suliaritikkiartorlunga Danmarkiliaanneqannginninni ulluni qulingiluani peruluttut uninngaviannillunga. Ullaat tamaasa nakorsaaterpassuarnik iisisarpunga, taamaammat sivisuumik imaatigut angalaqataanissara toqqissisimaffigivinngilara. Naak ilaarusukkaluarlunga, Dorthe Kjeldsen arfininngormat 70-iliisoq oqarpoq.
Tarnikkut napparsimasunut katsorsaavimmiit ukiut pingasut matuma siorna soraarninngorpoq, ilisimasaali pingaaruteqartorujussuummata peqqinnissaqarfimmi assigiinngitsuni paarlattaallattaasarpoq. Corona pillugu sulianut aamma aallaqqaataaniit suleqataavoq,
akiuussutissamik kapuueqataalluni ukiaru aamma suleqataaqqissalluni.
Ilaqutariinni taanna kisimi akunnaatsuliinngilaq. Inuussiornissaanut ullualuit sioqqullugit
ernerat Adam Kjedsen fooqqiivoq.
Nalliuttorsiutigalugu nereqatigiipput naak tunumi sulinini pissutigalugu inuussiortoq peqataanngikkaluartoq.
Ernuttaqqeertik tikeraarniaraat
Jens Erik Kjeldsenip maajip qaammataani 67-inik ukioqalerami soraarnertut imminut taasinnaanngorpoq. Oqaaseq soraarneq nuliariinnut ulapaartunut tulluaakkaluartoq Jens Eriup ukiuni pinerullugit soraarninngornerminut tunngavilersuutigaa.
Assigiinngitsuni inuunermini suliffeqarnikuuvoq. Ujaqqanik qiperuisartutut nalunnginneqarluarpoq, eqqartuussisuunikuuvoq, angallassisartuunerali attartortitsisarfimmini Silami ukiuni 20-ni Kjeldsenip inuunerani initunerpaavoq.
Angallat Sila allamik piginnittoqalernikuugaluartoq saniani kisaqqavoq.
AG-mi tusagassiortoq angallammi tingerlaatersortumi Killuamippoq. Angallat Kjeldsenikkut 10 koruunilerlugu sillimmasiisarfimmut pisiarinikuusaat. Angallammi pisiarinerani immap naqqaniippoq, pisiffigisaasalu qaqinneqarnissaa piumasaqaatigiinnarsimavaa. Jens Erik taamaliorpoq. Kisimi. Ullup ataatsip ingerlanerani angallat teakimik qaqinneqareerpoq. Teaki immap naqqaniinnermini ajoqusertanngitsoq taanna naassuiaavoq.
Inuussiornerip soraarninngornerillu eqqartornerini nuliariit pisimasumik eqqaasaqarput.
- Dorthe peqqissaanermut assistentitut ilinnialerniarluni Aasianni ilinniartitsisuujunnaarmat inuit eqqumiigaat. Sulinngiffeqarnermimi angalanissamut akiliunneqartarnini sulisimanermilu soraarnerusutisiani »qanorluunniit piumagaanni« annaavai«, Jens Erik oqaluttuarpoq nuliaminullu Dorthemut saalluni:
- Taava oqarputit: »Maanna suliarerusutta soqutigineruakka«.
Ilaqutariit Kjedlsenikkut 1996imi perngaammik angalaqatigiipput. Canadamiit Maniitsumukarput, ulluni sisamat tallimallu akornanni imaannakkuussallutik. Taamani taama ikaarneq akuttusoorujuuvoq, kalaallimmi sineriak sinerlugu angalanerusarput. Jens Erik maanna piffissap annerpaartaa kisimi angalasussanngormat, nulia aperineqartarpoq, kisimiitsillugu angalanissaa ernumaginnginneraa.
- Kisimiillutik angalasut amerlasuut naapittarnikooqaagut, taakka kisimik angalasinnaappata Jensi aamma sapinngilaq.
Angalalluarniassammat Kalaallit Nunaanniit aamma ikiorluaqaaq. Brøndum angallataanut tankimik nutaamik tunisinera, tankia erngartarmat, assersuutigalugu. OS Electronic satellitikkut attaveqaatilerpaa, allakkanik mailikkut nassiussillattaasarniassammat.
Ajutoorujussuassagaluarunik akisuumik sillimmasiisarfiup iluaqutissaqarluartumik neqeroorusiuunnikuuai.
- Aningaasatigut tapersersuisuunngillat, ikiuutaarujussuarpulli. Taamaammat kalaallit sinnerlugit angalasussaalluta misigaagut, Jens Erik Kjeldsen oqarpoq.
Inuuimini nerisassanik qillertuusaniittunik kissaateqartoq
Jens Erik Tuluit Nunaannut augustip naalernerani apuutissaaq. Ernutaqqiutaat tappavani najugaqarpoq, Dorthellu apuunnissaa utaqqissallugu.
- Angallavissara kujataanukarnermik aallartissaaq, saamimmut sangoriarlunga kangimut ingerlaassaanga – tassa Afrikap kujataatigoorlunga Det Indiske Oceanikkut Australiap kujataatungaatigut. New Zealandikkut taavalu qummut Polynesiakkut Tahitimut, Jens Erik nassuiaavoq.
Taanna kunngissap nuliata Maryp peroriartorfia Hobart aamma aqqusaassavaa. Illoqarfimmulli tulassanerluni suli aalajangiutinngilaa.
Angalanerani pingaarutilimmik aamma pisussaqarpoq.
- Filippinerini ukiuni 25-nngortoriorluta katiffissiornissatsinnut februaarimi marsimiluunniit qaaqqusivunga. Unnuisarfik siornatigut qaammatialunni najugaqarfingereernikuusanniissinnaanersunga paasinarsissaaq. Kalaallit Nunaannut aqqussua takisooq ilaannginniassagama. Tassanngaanniit Tahitikkoorlunga Samoakkulluunniit Jens naapigiassavara, Dorthe oqarpoq.
Taassuma panitsik Kimmernaq Kjeldsen tappavungasinnaanissaa neriuutigaa.
Tassanngaanniit Poorskip qeqertaanukassapput. Aappaagu septembarimi pinissaa ilimanarpoq, taamaammat Dorthe naammagittaqqaalaartariaqassaaq. Nunarsuaq kaajallallugu angalanissami nerisassaqarnissaq aamma pingaartuteqarpoq. Jens Erillu maajimi inuuissiornermini immikkuullarissumik kissaateqarpoq.
- Jensi ukioq manna maajimi inuuissiorami kaffillerpoq. Nerisassanik ajorteriaannaanngitsunik kissaateqarpoq, Dorthe oqaluttuarpoq.
- Tunissutisiaraakka, Jens Erik illaariaatigaluni oqarpoq.
- Puulukip kanaavanik pujoorivunga, ammassannik panertunik taqussissaanga, aalisaatinnillu angallatinniitsittuaannakkannik aalisallattaasassallunga, oqaluttuarpoq.
AG-p nuliariit ullaaq taanna apersortussaagai aamma tikaagulliminermik piniartumit pajutsissimapput. Tikaagulliminik Dorthep tarajorteriarlugu qeritippaa Jens Eriup aallarnissaanut taquassaatut toqqorlugu.
- Ullunut 14-inut nerisassai naammapput, oqarpoq.
Ukiuni marlunni aasarsiorniartut
Argentinameersoq AFS aqqutigalugu meerarsiarinikuusartik Erik Christian Thomsen Jens Erik Kjeldsenip aamma tikeraarniarpaa. Argentinamut tulassinnaassanersoq apeqqutaavoq, ajornanngippallu 1993-imi ilinniartuutiginikuusaata ujassavai. Dorthe ilaassanersoq suli
aalajangerneqanngilaq.
- Barbadosimukassaarli qanorluunniit. USA-mukarsinnaanermut akuersissutigut tassani piniartussaavagut. Inniminnernikuuvagut, tikinnissatsinnullu piareersimasussaapput, Jens Erik Kjeldsen oqarpoq.
- Caribien kaajallassinnaassagipput tassanngaanniit neriuppunga, Dorthe oqarpoqm naak arlaleriarlutik tappavaneereertaraluarlutik.
- Inuit immaqa aamma tappavunga tikeraarusussinnaassavaatigut, oqarpoq.
- Nuannissagaluarpoq, Jens Erik oqarpoq.
Nunarsuup kaajallallugu angalanermik sumiiffiit assigiinngitsut aasaaneri malittarissavaat.
- Angalaneq atoruminassapput imaq kujalleq aasaanerani aqqutaassaaq. Sydhavemi decembarip qaammataani aasaasasarpoq, taamaalineranilu Afrikap kujataanut tikinnissara tulluarpoq, oqarpoq.
Nunarsuup affaani kujasinnermi ukiariartulerpat ækvatorip avannaanukassapput aasaajuaannartumi. Tassanngaanniit qeqertarpaat akornanni angalaassallutik.
- Tassaneereerutta 1000 sømilinik isorartutigisukkoorluta assumoorlugu Poorskip qeqertaanukassaagut. Unammillernassasoq Jens Erik Kjeldsen oqarpoq.
Poorskip qeqertaaneereerunik angerlamut saassapput. Jens Erik Kjeldsen angalanerminiit pisinnaaffimmini AG-mut ukiuni tulliuttuni marlunni allakkiortassaaq
Aviisi AG uani pisiariuk: