Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Pisortaq Wæverimut akerliliivoq

Sermitsiami nr. 25-mi 2019-imeersumi Oqallinneq-mi Arctic Prime Fisheries-imi siulittaasoq Jørgen Wæver Johansen saqqummiussinermini Kalaallit Nunaata Kangiani saarullittassanik siunnersuinermut tunngatillugu arlalitsigut oqaaseqaateqarpoq. Oqaaseqaammini Pinngortitaleriffiup susoqarneranik ilisimasaqanngitsutut nipilimmik taakkartuivoq, ilungersorlutillu ”kukkunerminnik uteriisaartutullusooq iliuuseqaannarniarnertik” ingerlatiinnarlugu piniartutut nipeqartumik allappoq. Matumani pineqartoq qujanartumik eqqunngilluinnartumik saqqummiussuiffigineqarpoq – killormoorluinnaramimi!

Kalaallit Nunaata Kangiani Islandimilu saarullittassanik siunnersuineq Pinngortitaleriffimminngaaneerneq ajorpoq, Nunanili tamalaani Imaq pillugu misissuisarfimmiit, ICES-imiit siunnersuinerusarpoq, siunnersuinerallu amigartutut piviusorsiunngitsutullu oqaatigineqarsinnaanngilluinnarpoq. ICES siunnersuisarpoq sapinngisamik annertunerpaamik ungasinnerusumullu isigaluni aalisagaqassuseq annertunerpaamik atorluarsinnaanngortittarlugu – aalisakkanik illersuineq inuussutissarsiortunilluunniit illersuineq siunertarinngilluinnarlugu.

ICES-ip pitsaassuseqarnissaq qulakkeertarpaa siunnersuisarlunilu

Naalakkersuisut ICES-imiit siunnersorneqarnialeraangata suliaq annertooq aallartinneqartarpoq, paasissutissat annertuut immikkut ilisimasalinnit ICES’imi ilaasortanit ataqqineqarluinnartunillu suliarineqartarput (takutitassiaq takuuk). Aalisarneqartut annertussusaat pisarineqartullu agguataarneqarneri ilaneqartarput peqassutsimik nalunaarsuinernik (misissuinernik) toqqaannartumik ilanngussiffigalugit, taakkualu siunnersuinermi qitiutinneqartarput (soorlu saarullittat ukiui malillugit agguataarneqartarput, nalunaarsuutit paasissutissartaat ilanngunneqartarput, saarulliillu suffisinnaanngornissartik nallersimaneraat nalunaarsorneqartarput).

Immikkut ilisimasallit nunani tamalaaneersut Kalaallit Nunaanni immikkut ilisimatusartartunik ilaqarlutik siunnersuusiortarput, siunnersuusiaallu immikkut ilisimasallit allat sukumiisumik misissoqqittarpaat pitsaassuseqarnissaa qulakkeerniarlugu (ADG, Advice Drafting Group). ADG-p siunnersuineq akuerereeraangagu, suli allamik komitémik, ICE-imi ilaasortanit allanit peqataaffigineqarmik pitsaassuseqarnissaa qulakkeerniarlugu aamma akuerineqaqqittussaavoq (ACOM, Advisory Committee-mit). Tamatuma kingorna ICES-ip inaarutaasumik siunnersuusiani Naalakkersuisunut tunniuttarpaa.

”state of the art” periuserineqartarpoq

ICES siunnersueriaaseraa periuseq nunani tamalaani akuerisaq, paasissutissat suliarineqarsimasut tamakkiisumik atortarlugit. Periuseq isertuaatsumik tamanillu takusineqarsinnaasoq atorneqartarpoq, ukiumiillu ukiumut assersuutigineqarsinnaasut atorneqartarput, nalorninartullu suunersut erseqqarissarneqartarput. Nunatta Kangiani saarulleqassutsimut tunngatillugu siunnersuinerni periuserineqartoq aalisakkanut 20-it sinnerlugit assigiinngiiaassuseqartunut atorneqartartoq atorlugu ICES siunnersuisarpoq – Atlantikup avannaani avaleraasartassat aamma taamatut periuseqarluni siunnersuisoqartarpoq.

Siunnersuinerup pitsaassusaa ukiuni kingullerni marluinnarni suli pitsannngorujussuarsimavoq. Siornatigut siunnersuinerni taamaallaat Kalaallit Nunaanni misissuinerit aallaavigineqartarsimagaluartut, ullumikkut paasissutissat amerlanerit assigiinngiiaartut naliliinermi saarulleqassutsimut atorneqartarput (assessment). 2020-mut siunnersuineq ICES-imi ”pitsaanerpaamik siunnersuinertut” pitsaassuseqartumik inissisimavoq.

CPUE periuserineqartumik atorneqanngilaq

CPUE (akunnerup ataatsip iluani pisarineqartut) periuserineqartumi atorneqanngitsut ilumoorpoq, Nunatta Kangiani Islandimiluunniit saarulleqassutsimut tunngatillugu siunnersuinernitaanna atorneqanngilaq. CPUE nalinginnaasumik aalisagaqassutsimut atornissaa nalinginnaasumik tunuarsimaarfigineqartarami. Aalisarnermi aalisakkat kateriffii nassaareriarlugit aalisarfigineqartarnerat nalinginnaasuuvoq, aamma peqassuseq appariaraluarpalluunniit, taamaattumik CPUE-mik atuineq tamakkiisumik peqassutsimut sanilliullugu neriunaateqarpallaartumik isumaqalersitsisinnaasarmat.

Taamaallaat 2018-imi Nunatta Kangiani saarulleqassuseq misissuiffigineqanngilaq

Taamaallaat 2018 minillugu Pinngortitaleriffik ukiut tamaviisa 2008-miilli Nunatta Kangiani saarulleqassutsimik misissuisarpoq, ilisimatuussutsikkut misissuut tyskenik pigineqartoq Walter Herwig 1982-miilli ukiut tamaviisa saarulleqassutsimik misissuisarpoq. Taamaattumik Nunatta Kangiani 2017-imiilli misissuisoqarsimannginneranik allanneq ilumuunngilaq. Saarulleqassutsimik misissuinerit nunatsinnit tyskenillu 2017-imi ingerlanneqartut naatsorsueriaatsimi atorneqarput.

Kalaallit Nunaat Tysklandilu Nunatta Kangiani 2018-imi umiarsuassaqannginnamik misissuisimanngillat. Kalaallit Nunaat aamma 2019-imi misissuisinnaanngilaq, Walter Herwig-ili 2019-imi Nunatta Kangiani saarulleqassutsimik misissuisussaavoq.

Saarullit Nunatta Kangiani nungussimanngillat

Saarullit Nunatta Kangiani nungunngillat, saarulliilliukua angisuuginnaanerusut, saarulleeqqallu saarullittassanngortussat ikittuarannguupput. Saarulleeqqat pisarineqarsinnaanngortussat ikimmata suffisinnaasut ikilisimapput. Saarullillu taakkua sumiiffimmi annikitsumi ”Kleine Banke”-imi katersuussimapput, soorlu 2018-imi aalisariutit misiliillutik saarullinniarneranni tamanna paasinarsereersoq.

Kalaallit Nunaata Kangiani ukiuni kingullerni CPUE-p qaffakkiartorsimanera ilumoorpoq. Siornatigulli peqarnikuuneranut suli nallersuussinnaanngillat, imartami annikitsumi saarullit eqiteruffiat peqarpasinneranut patsisaammat

Islandip saarullii Kalaallit Nunaata saarullii ataatsimooqatiginngilai

Islandimiut aamma Kalaallit Nunaata kangiani saarulliit ullumikkut teknikki atorlugu kingornussatigut immikkoortinneqarsinnaanngillat. Kisianni saarulleqatigiit ataatsimoornerannik tamanna isumaqanngilaq.

Island – Kalaallit Nunaata kangiata akerlianik – amerlasuunik saarulleqatigiiaaqarlunilu qajannaatsuuvoq, ukioqatigiiaat amerlallutik aamma allanngujaatsumik nutaanik saarulleeqqanik pisarineqarsinnaanngortussanik peqarpoq. Saarulleqatigiiaat pinngortitap ataqatigiinnerani atugassanik tulluartunik atugaqarlutik uumasuupput, annertuumillu aalisarneqarsinnaallutik. Islandimi 2020-mi saarullittassiissutinut siunnersuutit Kalaallit Nunaata kangiani siunnersuutigineqartumit qaffasinneruneranut tamanna pissutaavoq.

Islandip siunnersuineq malippaa

2000-kkut naalerneranni aalisarnerup appariarnerani Island 2010-imi ingerlatsinermut pilersaarummik atuutilersitsivoq, taanna siunnersuinermik malinnippoq. Saarulleqassutsip annertusiartorneranik tamanna kinguneqarpoq.

Kalaallit Nunaata kangiani saarullittassat siunnersuutigineqartut appariaraluartut, 2019-imut pisassiissutit qaffanneqarput. Saarulleeqqat aalisarneqarsinnaalertussat amerliartornerat annikitsuinnaammat, 2020-mi aalisarneqarsinnaasut ikilinerannik soorunami kinguneqassaaq. Taamaalilluni siunnersuineq 2020-mut suli appaqqinneqarpoq.