Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Partiit socialistiskiusut tapiissutinik pinngitsuuisinnaajunnaartippaatigut
– Kalaallit Nunatsinni iliuuseqarnissaminnutsapiissusilinnik, aammalu ukiut 40-it sinnerlugitsocialistiskiusumik eqqarsartaaseqarluniingerlatsisimanermit nunarput aniguisissallugusulerusuttunik politikkikkut amerlanerussuteqarluartunikpisariaqartitsivugut. 2019-mi ullut tamarluinnaasaatussavagut politikkikkut anguniakkatsinnik nangittumiktamaviaarutiginninnissatsinnut, ilaatigutallaffissornerujussuaq, nunarsuarmi allaffissorneritannersaasa ilaat millisarneqarnissaanut, Demokraatitsiulittaasuat Niels Thomsen oqarpoq
2018 qularutigisassaanngitsumik partiit pisorpassuarnut angummanniarfigalugulu nunarput qitiutillugu pisut unammilligassat isumaginiarnerinut ulapputaarfigilluinnarpaat. Inatsisartunut qinersivugut, tassanilu Siumut IA-mut annertugisassaanngitsumik ajugaavoq, taamaattorli aamma Demokraatit siuariarujussuarput, qajannaatsumillu nunatsinni partiit annersaasa pingajuattut inissilluni. Ukiumi tassani aamma politikkikkut eqqissiviilliornerit pissutaallutik naalakkersuisooqatigiit aallartilaaginnarlutillu isamipput, taamaattorli aamma Demokraatit Siumumut tunuliaqutsiipput, ikinnerussuteqarlutik naalakkersuisunik pilersitsisoqarnissaanik kajumissaarinermikkut, tamannalumi piviusunngorpoq. Sermitsiamit partiit siuttui tamaasa assigiinnik apeqquteqarfigalugit 2018 nalileqquarput aammalu 2019-mi unammilligassat suliassatut isigisaat suunersut alakkaamalaarumallugit qinnuigaagut.
Demokraatit Siulittaasuat Niels Thomsen:
2018 Demokraatit ingerlarsorfigilluarpaat
2018-mi partiitut angusasi pingaarnerit suuppat?
– Tanngassimaarutigaarput 2018 ersarissumik anguniakkavut pillugit sulissutiginnissimanerput. Partiiuvugut akisussaassusilimmik ingerlatsisoqarnissaanik pingaartisisoq, issiavinnilli kissalaartunik issiaveqarnissamik pingaartitsinngitsoq, tassungami paarlaallugu sunniutigisinnaasavut annerpaatikkumallugit anguniakkatsinnik aallussivugut. 2018 annertuumik arlalitsigut angusaqarfigaarput. Naatsumik ersarissassavakka angusatta ilai, tassalu mittarfissuit pillugit pilersaarutip ingerlateqqinneqarnissaa, aningaasanut inatsit pillugu siunnerfeqarluartumik isumaqatigiissuteqarneq aammalu imigassamut aalakoornartortalimmut inatsit qasukkartipparput kiffaanngissuseqarnissamik pingaartitsinerput aallaavigalugu. Taakkuli naammagiliinnarnavianngilagut. 2019-mi ullut tamarluinnaasa atussavagut politikkikkut anguniakkatsinnik nangittumik tamaviaarutiginninnissatsinnut, taamaaliornikkut inuiaqatigiit ingerlakkusuppavut allaffissornerujussuarmit, nunarsuarmi allaffissornerit annersaasa ilaannit, pinngitsoortikkusullugu taassuma annertusiartuinnartinneqarnissaa. Pissaaneq kiffaanngissuserlu innuttaasunut, sulinermikkut imminnut ilaquttaminnullu pilersuisuusunut aammalu inuiaqatigiinni ineriartornermut atugarissaarnissamullu pilersueqataasunut utertikkusupparput.
2018-mi anguniakkasinnik angunngitsuugaqarsimagussi pingaarnerit suuppat?
– Pisortat ingerlatsinerat pillugu pisariillisaaneq suli sukkanerutikkusukkaluarparput, taamatuttaaq akileraartarneq aammalu inunnik isumaginninneq pillugit aaqqissuusseqqinnissat siuarsimanerunissaat kissaatigisimagaluarparput. Suliassaqarfiit taakku marluk inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartuupput, taakkumi aqqutigalugit qulakkeerniarneqartussaavoq, sulineq pisortanit pilersorneqarnissamit iluaqutissartaqarnerunissaa kajuminnarnerunissaalu. Illuatungaatigulli aamma iluarisimaarparput, taakku pillugit ikinnerussuteqarlutik naalakkersuisooqatigiit aalajangersimalluinnartumik isumaqatigiissuteqarfigigatsigit 2019-mi inissitassatsinnik.
2018 partiissinnut qanoq issimanersoq nalilissagukku qanoq naliliissavit?
– Ataatsimut isigalugu assut angusarissaarpugut. Inatsisartunut qinersinermi naammagisimaarsinnaasatsinnik siuariarpugut, qulakkeerparpullu malunnaatilimmik politikkikkut sunniuteqarsinnaanissarput, tamannalu pivoq ikinnerussuteqarlutik naalakkersuisooqatigiinnut tapersersortaanerput aqqutigalugu. Taamaattorli angusat pillugit naammagisimaariinnarluni ingiimiaannartoqanngisaannassaaq. Ingerlalluarneq nuannaarutigisassaavoq, taamaattorli aamma nukiit pigisat atorluarlugit, suli pitsaanerusumik angusaqarnissaq sulissutigisassaavoq. Ineriartuinnavinnissarput isumagisassaraarput, taamaaliornikkut aamma nukittunerusumik inissinnissarput aqqutissiuutissagatsigu.
2019-mi unammilligassat sulissutigisassallu
2019-mi anguniarusutasi pingaarnerit pingasut suuppat?
– Suli politikkikkut anguniakkavut timitalersorusutavullu arlalissuupput. Nangittumik inuiaqatigiinnut pitsaanerusutut nalilikkavut pillugit timitalersuinissatsinnut sulissutiginnissaagut, tassunga tunngatillugu ikinnerussuteqarlutik naalakkersuisooqatigiittunut isumaqatigiissutitta piviusunngortinneqarnissaat nangittumik sulissutigissavagut. Tassami pingaaruteqarpoq aalajangersaanerni eqqortumik tunngavilimmik aalajangersaasoqartarnissaa qulakkeersimassallugu. Assersuutigiinnarlugu akileraartarneq pillugu aaqqissuusseqqinniarnermi iluaqutaanavianngilaq isumaginninnermi aaqqissuussaaneq ilanngunneqanngippat. Suliassat imminnut ataqatigiipput. Uagullu affaannarmik aaqqiinerit naammaginavianngilavut. Aaqqissuusseqqinnerit malugineqarsinnaasut angorusuppagut, taamaliornikkut innuttaasut ataasiakkaat aammalu inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit allannguinerit pitsaasup tungaanut sammisut alloriarfiginiassagatsigit. Pingaarnertut qulequtaritikkusutavut tassaapput suliffeqarfiit aningaasarsiornissaminnut periarfissarissaartinneqarnerulernissaat, tassungalu atatillugu innuttaasut akornanni pisortanit isumagineqarnermut sanilliullugu sulinerup imminut akilersinnaanerunera malunnaatilimmik takuneqarsinnaasariaqarpoq. Tamatuma saniatigut politikkikkut anguniakkatsinni pingaartilluinnagaraarput innuttaasut kiffaanngissuseqarnerunissaat namminerlu aalajangernissaminnut toqqammavigissaartinneqarnissaat, taamatuttaaq nunarsuarmi pisortat ingerlatsiviisa annersaasa ilaata ataavartumik millisarneqarnissaa sulissutigissavarput – matumani minnerunngitsumik allaffissornerujussuaq millisaavigineqassaaq.
Qinigaaffiup sinnerani angusariaqakkatut nalilikkasi suuppat?
– Siuliani akissutiga innersuussutigissavara. Tamatuma saniatigut erseqqissaatigissavara uagutsinnut pingaaruteqarluinnarmat, sulinitsinni tamatigut aallaavigisariaqaratsigu politikkikkut namminiilivinnissarput. Tassunga atatillugu pingaaruteqarluinnarpoq, naalagaaffiup oqartussaaffigisaannik nunatsinnut angerlaassuinissamut piviusorsiortumik pilersaaruteqarnissarput, taamatuttaaq pingaaruteqarpoq pilersaaginnarata aammali oqartussaaffinnik angerlaassuilluta aallartilluarnissarput. Tamanna iluatsittumik ingerlanneqassappat, taava anguniakkanik takorluuisinnaassuseqartariaqarpugut aammalu aningaasarsiornikkut akisussaassusilimmik ingerlatsariaqarpugut, tassani aamma pingaaruteaarpoq namminersorlutik inuussutissarsiortut pitsaasunik atugassaqartinneqarnissaat aammalu illuatungaani pisortat ingerlatsinermut aningaasartuutaasa millisikkuartorneqarnissaat – minnerunngitumik allaffissornermut aningaasartuutit ikilisarneqarnissaat.
Partiinik allanik suleqateqarneq
Partiinik allanik suleqateqarnersi qanoq nalilerusuppiuk?
– Siunnerfeqarluartumik suleqatiginnippugut. Oqartoqarsinnaavoq oqaluttuarisaanermi ilanngunneqartussamik alloriarsimasugut. Assersuutigiinnarlugumi ikittuinnaat isumaqarsimagunaraluarput, Kalaallit Nunatsinni ikinnerussuteqarlutik naalakkersuisut ingerlasinnaassasut. Tamannali ajornanngilaq, tassungami atatillugu partiitut akisussaassusilimmik ingerlatsisoqarnissaanik pingaartitsisutut qulakkeerniarsimagatsigu suliassaqarfinni assigiinngitsuni ikigisassaanngitsunilu isumaqatigiissuteqarluarnissarput. Oqaatigineqareersutut, Demokraatit aallarniisoralugit politikkikkut ingerlatsineq nutaarluinnaq piviusunngortinneqarpoq. Aatsaavissuarmi nunatta politikkikkut oqaluttuarisaanerani partiimik, akissarsiagissaarluni pissaaneqaqalunilu naalakkersuisooqataanissamut periarfissamik naaggaartumik takunnittoqarpoq, uagummi toqqarparput angusassat pillugit annerpaamik sunniuteqarniarnissarput aammalu qinersisartunut neriorsuutitta piviusunngortinniarneqarnissaanut nukinnik atuinissarput qulakkeerusunneruagut.
Naalagaaffeqatigiinneq
Naalagaaffeqatigiinneq qanoq nalilerusuppiuk?
– Arlaannaataluunniit qularutigissanngilaa Demokraatinut anguniakkat annersarimmassuk nunatta politikkikkut namminersulivinnissaa. Unammilligassaq matumani tassaavoq, partiit socialistiskiusut ukiut 40-it ingerlanerini pisortat ingerlatsivissuanik annertoorujussuarmik akisoorujussuarmillu ineriartortitsisimanerat. Tamatuma naalagaaffimmit tapiissutinik pinngitsuuisinnaajunnaartissimavaatigut, tassami piffisap taassuma ingerlanerani partiit taakku socialistiskiusut ilinniarsimassutsikkut killiffitta qaffassarneqarnissaa naammattumik aallussimanngimmassuk, taamatuttaaq partiit taakku aalisarnermik ingerlatsineq eqqaassanngikkaanni inuussutissarsiutinik allanik inerisaasoqarnissaanut pitsaasumik aallussisimanngimmata. Naalakkersuinikkut ingerlatsinerup taamaattup Naalagaaffeqatitsinnik pinngitsuuisinnaajunnaarsarsimavaatigut taannatuaalersillugulu atugarissaarnissamut aammalu inuuniarnermi atukkat pitsaasuutinniarneranut aaqqissuussineq atorsinnaasutuanngortillugu. Taamatulli oqareerlunga, pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu, Naalagaaffeqatigiinnermut pituttorsimanitsinnit sapinngisamik annerpaamik kaanngarsinnaanissarput aqqutissiuunneqartariaqarpoq, taamaattorli aamma ukiut 300-it sinnerlugit ataatsimut oqaluttuassartaqarnerput aamma isiginiagassaavoq. Kalaalerpassuit Danmarkimi najugaqarput paarlattuanillu aamma pisoqarluni. Tassuuna nunagut imminnut attuumassuteqartuaannartussaapput. Taamaammat Danmark peqatigalugu suleqatigiittariaqarpugut pissutsit taamaannerat mianeralugu aallaavigalugulu. Taamaattorli suleqatigiinneq naligiilluni suleqatigiinnermik aallaaveqassaaq nunat pineqartut pissarsiffigilluagassaat aammalu angajoriit pissuseqarnerannik aallaaveqartinneqassanngilaq. Suliassaq taanna siunissatsinniippoq, tassami maani nunatsinni salliullugu siulliullugulu sulissutigisariaqaratsigu polikkikkut namminiilivinnermut tunngavissarput. Tamannali iluatsilluassappat nukiit qanoq atorneqarnissaat pillugu piviusorsiortumik siunnerfeqartariaqarpugut. Piffissami matumani aningasarpassuit nukiillu atorpavut tunngaviusumik inatsisiliornissap ilusissaanik siunnersuusiortitsilluta suliaqartitsinermut – aningaasat taakku suliassaqarfinnik suli naalagaaffiup ingerlataanik angerlaassinissamut atorneqarsinnaagaluarput, taamaliornikkullu politikkikkut kiffaanngissuseqalernissatsinnut timitalimmik qanillatuuteqarluta.
Nunanik tamalaanik suleqateqarneq
Nunatta nunanik tamalaanik suleqateqarnera qanoq nalilerusuppiuk?
– Tunginniit oqaatigerusuppara pingaaruteqarmat nunatta peqataaffigisassai pillugit tulleriaarinermut pikkorinnerulernissarput. Isumaqarpunga Naalakkersuisut ataatsimeersuarnernut isumaqarpianngitsunut peqataatinneqartarnerat takussaavallaartoq. Najuutiinnarnermi immini isumaqanngilaq – pisussat sioqqullugit aaqqissuussani qitiutinneqartut misissorluagassaasarput piareersarluarsimasoqartariaqarlunilu. Amerlavallaarput aaqqissuusat nunatsinniit tunniussinissatuaasarluni pappiliami allassimasunik Naalakkersuisuni ilaasortat nipituumik atuaaginnartarnerat, tassungalu killiinnartarlutik. Isumaqarpunga suleqatiginninnermi inuussutissarsiutinik siuarsaaneq aallunneqarnerusariaqartoq, assersuutigiinnarlugulu iluaqutissatta ilagisinnaavaat Danskit inuussutissarsiutinik siuarsaaniarlutik nittarsaassisarneranni peqataanerusinnaavugut. Tamanna uanga isinni ataatsimeersuartuni peqataasut allattorsimaffianniiginnarnermit naleqarnerujussuuvoq. Tamatuma saniatigut, nunani soqutigisaqarfitsinni aammalu niuernikkut inerisaaqatigilluarsinnaasatsinni aallartitaqarnerup sinniisoqarnerullu tungaatigut inerisaanerusariaqarpugut. Taamaattumik Demokraatinit tapersersorparput aallartitaqarfeqarfigeriikkatta saniatigut Kinami sinniisoqarfeqalersinnaanermik sulissutiginninneq.
Aningaasarsiorneq ajunngilaq pitsaanerusinnaavorli
Nunatta aningaasarsiornikkut killiffia qanoq nalilerusuppiuk?
– Qularutissaanngilaq malunnaatilimmik suli pitsanngorsaanissaq pisariaqarmat. Alloriarneq siulleq tassaavoq aningaasanut inatsit angusaqarluarnissamik siunnerfilik akuersissutigineqarmat. Ataatsimut isigalugu isumaqarpunga taanna iluatsilluarsimagipput. Puigorneqassanngilarli taanna aallartissutaannaammat. Inuussutissarsiutit ineriartornissaat nangittumik tamaviaarutigisariaqarparput, taamaaliornikkummi innuttaasut suliffissaqarluarnissaat aamma qukakkiissavarput, pisortanit pilersorneqarneq millisarlugu taassumalu malitsigisaanik assaat kissalaartut innuttaasunik toqqaannartumik sullissisinnaasut amerlisarsinnaagatsigit. Puigunngisaannassavarput, ukiut tamaasa naalagaaffimmit tapiissutinik 4 milliard koruuningajannik nunatsinnut nuussisoqartarmat, tamatumalu saniatigut naalagaaffiup oqartussaaffeqarfiit suli tigummisani aamma akilersortarmagit, assersuutigiinnarlugu politiit eqqartuussiveqarfillu. Taakkuinnaalluunniit qissimikkaanni takusinnaavarput nunarput aningaasarsiornikkut imminut napatilernissaminut suli piareeqqaqqajanngitsoq. Tamanna allanngortinneqartariaqarpoq, ajornaatsuinnaanngilarli, tassami Inatsisartuni partiit socialistiskiusut malunnaatilimmik suli amerlanerussuteqarput taakkulu ingerlatsinermut aningaasartuutinik suli qaffassaanissaminnik kissaateqarput ilutigisaanilli isertitsissutissanik nutaanik pilersitsisoqarnissaanut atugassarititaasussanik pilersitsisinnaassusaat annikitsuinnaalluni. Assersuutigineqarsinnaasoq ersarissoq tassaavoq aatsitassarsiornermik ingerlatsineq, tassunga tunngatillugu allaffissornerujussuarput pissutaalluni annertuumik aatsitassarsiornermik ingerlatsiniaraluit utaqqisinneqarujussuartarput. Matumani naalagaaffiup tapiissutai akiserinngiluatsiaannarneqarput; aningaasarsiornikkut naalagaaffiup tapiissutai isumalluutiginngitsuugutsigit, taava sukkanerusumik pisariinnerusumillu inuussutissarsiut taanna aallartisilluarneqassagaluarpoq.
Inuussutissarsiutit pillugit sapiissuseqartoqarnerusariaqarpoq
Inuussutissarsiornikkut siuarsaanissamik kissaateqarneq qanoq timitalersorneqassava?
– Ersarilluinnarpoq inuiaqatigiittut aningaasarsiornikkut inerisaasariaqarpugut aalisarneq kisiat isumalluutiginagu. Alloriarnertut siullertut taarusuppara mittarfissuit pillugit pilersaarutip piviusunngortinneqalernera. Takornarialerinerup inuussutissarsiutitut inerisarneqarnissaanut pingaaruteqarluinnarpoq. Tamatuma saniatigut nunap immikkoortua Kujataa puigussanngilarput, tassanimi aatsitassarsiornissamut periarfissaqarpoq annertoorujussuarmik. Taamaattorli pissutsit allanngortinniassagaanni aamma sapiissuseqartoqartariaqarpoq. Sapiissuseq taanna Demokraatini pigaarput, malugisinnaavarpullu, Siumut sapiissusinikkaluttuinnartoq taamaalillunilu ukiuni 40- ni aalajangersaanaveersaartarsimanerminik qimatsiartuaartoq. Paarlattuanilli IA aamma Partii Naleraq saamerliuniat unissaataannik kigaallassimaaruteqartutut nalilerpakka, assersuutigiinnarlugumi mittarfissuit ineriartortitsinissamut tapertaasussat naaggaarpaat. Kalaallit Nunatsinni iliuuseqarnissaminnut sapiissusilinnik, aammalu ukiut 40-it sinnerlugit socialistiskiusumik eqqarsartaaseqarluni ingerlatsisimanermit nunarput aniguisissallugu sulerusuttunik politikkikkut amerlanerussuteqarluartunik pisariaqartitsivugut.
Pisinnaasut tamarmik imminut isumagissapput
Allanik taasarialinnik uummammioqarpit immikkut erseqqissaatigerusutannik?
– Takorusoqaara, kalaallit tamarmik imminnut akisussaaffiginerulernissaat. Ukiuni amerlavallaani pissutsit imaassimapput, pissusissamisuuginnartutut isigineqarluni, pisortat tassaasut inuit ataasiakkaat pillugit iliuuseqarnissamut akisussaasut. Pisortat tassaasut inuit ataasiakkaat suliffissaannik qulakkeerinnittussat. Pisortat tassaasut meeqqat ajunngitsumik atugaqarnissaannik qulakkeerinnittussat. Pisortat tassaasut inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnissaannut isumaginnittussat. Taasariallit pisortanik isumalluutiginninnerujussuarmik ersersitsisut amerlalluinnaraluarput. Sinnattoraara inuiaqatigiit imatut iluseqassasut, innuttaasut ataasiakkaarlutik akisussaaffimmik annertunerusumik tigusinnaalissasut, taamaaliornikkullu pisortat isumagisassavimminnut aallussilluarsinnaanerulersinneqassasut, assersuutigiinnarlugu peqqinnissaqarfik ingerlalluartoq, meeqqeriviit pitsaasut peqqinnartullu aammalu atuarfik ingerlalluartoq, Niels Thomsen (D) naggasiivoq. Neriuppugut partiit allat siuttui aviisini saqqummertussani ilanngussinnaajumaarlutigit.
Partiit siuttui tamarmik ataatsikkut saaffigineqarput, Niels Thomsenilu siullersaalluni akivoq. Aaqqissuisoqarfik
Sermitsiap juullimi aviisia atuaruk – uani ataani isissutissarsigit: