Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Oqallinneq ajornakusoortoq

Meeqqanik atornerluineq nunani tamani pisarpoq. Kalaallit Nunaanni maanna ammalluinnartumik oqallisigineqalerpoq, immaqa siullermeersumik, tamanna kulturimik tunngaveqarsinnaanersoq. – Oqaatsit tamarmik mianersuuteqqissaartariaqarput, politikeri oqarpoq

Ajoraluartumik Kalaallit Nunaanni ajorluinnartoqarpoq.

Aamma Danmarkimi ajorluinnartunik amerlasuunik pisoqartarsimavoq, ilaatigut Tønderimi pisumik taaneqartumik. Nunat tamarmik ajornartorsiuteqarput, taamaakkaluartorli kisitsisit takussutissiat takutippaat inuiaat ilaat allanit immikkut sakkortunerusumik eqqorneqarsimasut.

Assersuutigalugu ikerasaap illua’tungaani meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluineq annertuumik ajornartorsiutaavoq. Qanittukkut Nunavutip inatsisartuini ilaasortaq Adam Lightstone inatsisartut ataatsimiittarfianni oqarpoq atornerluinerit nunami tassani aqutsinermik sukannernerusumik kinguneqartariaqartut.
- Ajornartorsiorneq pineqarpoq, taanna oqarpoq: - Katsorsaaneq aallartissaaq tamanut ammasumik oqaluuserilerneratigut. Ersarissumik oqaatigissavarput tamanna eqqunngitsuusoq, tamannalu aallartissavarput inimi maani, taanna oqarpoq.

Aamma Skandinaviami inuiaqatigiit samet ikittut akornanni atornerluinermik kultureqartoq nalunaarutigineqarsimavoq, Australiamiulu nunap inoqqaavi inuttut atugarliorlutillu meeqqanik atornerluinermik atugaqarput.

Siorna februaarimi australiap naalakkersuisui nalunaarusiamik saqqummiussipput, tassanilu takuneqarsinnaavoq aboriginalit arnartaat persuttarneqarnissamik (immikkut nuliamik persuttaanermik), australiamiut arnartaannut allanut sanilliullugu 32-eriaammik ulorianartorsiornerusut. Meeqqat australimiut meerartaannit allanit arfineq-marloriaammik amerlanerusumik paarinerlunneqarlutillu atornerlunneqartarput.

Kalaallit Nunaanni – sumiiffinnilu allani – atornerluinerup annertussusia eqqortumik oqaatigiuminaappoq. Sumi tamani kisitsisit isertuunneqarput. Atornerluineq Canadami tusagassiorfinni sammineqaleraangat Nunavummi misissuisimaneq, 2008-mili ingerlanneqarsimasoq, issuaaffigineqakulasarpoq. Tassani takuneqarsinnaavoq 41 procentit meeraallutik atornerlunneqarneq misigisimagaat.

Nunasiaanermeersoq

DR-p Tasiilamit piviusulersaarutaata aallaakaatinneqarnerata kingorna oqallittoqartorujussuuvoq. Sunami tamatumunnga pissutaava: Politikkikkut sumiginnaaneq, politiinik amigaateqarneq, nipangiussisimanissamik inatsit?

Politikerit aamma ammanerusumik oqaluuserilersimavaat ajornartorsiut kulturimut attuumassutilittut nassuiarneqarsinnaanersoq; utoqqatsissutissarsiornani – politikerit tamarmik atornerluineq assuarilluinnarpaat – paasissutissarsiornerulli ilaatut.

Nuummi borgmesteriujunnaarsimasoq Asii Chemnitz Narup ajornartorsiut annertunerusumit isigalugu oqallitsitsiniaqataasimavoq:
- Siullerpaamik pingaaruteqarpoq oqaatigissallugu Tasiilami misigisavut alianaraluartumik nunatsinni illoqarfinni amerlasuuni allani aamma atugaammata. Aamma ajoraluartumik Issittumi nunat inoqqaavini inuiaqatigiippassuarni takussaavoq, aammalumi nunarsuup immikkoortuini allani nunat inoqqaavisa akornanni, Asii Chemnitz Narup Facebookimi saqqummiussamini allappoq.

Tassani aamma nunat inoqqaavisa amerlasuut inuuniarnikkut atugassarisatigut unammilligassaat taakkartorpai, ilaatigut suliffissaaleqineq tarnikkullu ajornartorsiutit:
- Aamma kulturikkut assigiinngissuteqartorujussugaluartoq inuiaat tamakkua nunasiarisanngorsarneqarsimapput oqaluttuarisaanerullu ingerlanerani kulturikkut sinaakkutassaminnik arsaarneqarsimallutik, aammalu annertunerusumik annikinnerusumilluunniit naakkittaatsumik kulturimut allamut takornartamullu isertinniarneqarsimallutik. Qularutiginngilluinnarpara atugarliornersuarmut pissutaasup ilaa tassaniittoq: nunat inoqqaavini inupparujussuarni ataatsikkorsuangajak nikallungasoqarpoq, ataatsikkorsuaq kingunerlutsitsisoqarluni, kulturillu akornanni takornartanngorsaaneq sorlaajarneqarnerlu pissutigalugit inuuneq artornarpoq ajornartuullunilu. Ajoraluartumik pissutsit tamakkua Tasiilami amerlasuut atugaraat – aap, aamma kitaani sumiiffippassuarni, aammalu tassa atugaallutik Canadami Alaskamilu inuit akornanni, Amerikami Avannarlermi tamarmi indianernut reservatini, Australiami nunap inoqqaavisa akornanni, Asii Chemnitz Narup Facebookimi saqqummiussamini itisiliivoq.

Nipangiussisimanermik kulturi

 Oqallinnermi kulturimut attuumassuteqarsinnaaneranik nassuiaateqarsinnaanera amerlasuut akuersaarumanngilaakt. Pissutsit pissusiviusut isummiutiinnakkallu killingat takujuminaappoq.

Tamanna folketingimut ilaasortap IA-meersup Aaja Chemnitz Larsenip misigaa, TV2-mi toqqaannartumik apersorneqarluni oqarami nunap ilaani isumaginninnikkut soriarsinnaassuseqannginnermik nalunaaruteqarnissaq pisariaqarsinnaasoq.

Apersorneqarnermini tassani aamma paqumigineqartoq tinnersaaffigaa:

- Isumaqarpunga tamanna kulturip ilagigaa, ajoraluartumik. Taamaattumik isumaqarpunga pingaaruteqartorujussuusoq tamanna sakkortuumik iliuuseqarfigissagipput, taanna oqarpoq; taamatut oqarnera folketingimi ilaasortaqatitaavanit Aki-Matilda Høegh-Damimit, Siumut, akerlilerneqarpoq:

- Iluaqutaanngilaq innuttaasut tamaviisa pisuutinniassagutsigit, pingaartumik taama amerlatigisut ajornartorsiutinik tamakkuninnga akiuiniarmata. Nunani nunasiaasimasuni pisariaqartutut ilimagisat ilisimatusarnerlu naapertorlugit pingaarnerpaat ilagaat innuttaasuni imminut naleqartinnermik pilersitsinissaq – kukkusumik oqaaseqarnikkut aserorsarnagit. Tamanna ajornartorsiummik aaqqiissutaanngilaq, ajoraluartumik ajorseriartitsisinnaavoq. Nunami maani ajornartorsiutit tamakkua allanngortinniarlugit kulturitta toqqaannartumik aallaaviginissaa atorfissaqartipparput, Aki-Matilda Høegh-Dam tusagassiorfinnut nalunaarummi allappoq.

Aaja Chemnitz Larsen sukkasuumik akivoq, tassuunalu erseqqissarpaa qujanartumik tamatumani ajunngitsumik ineriartortoqartoq takuneqarsinnaasoq. Tamanna peqatigalugu erseqqissarpaa oqallinnerup matuneqarnissaa iluaqutaanngitsoq:

- Kisitsisitigut takussutissiat ersarissumik takutitsipput: Siusinnerusukkut meeqqat inuusuttullu 43 procentii atornerlunneqartarsimapput. Ullumikkut 20 procentit missaanniilersimavoq. Tamassuma takutippaa atornerluisarnerpassuarnut atatillugu politikkikkut iliuuseqarneq assigiinngisitsisartoq. Aammattaarli ajornartorsiutip tamassuma opolitikkikkut oqaluuserineqarnera ukiuni qulikkaani kingullerni arlalissuariarluni arnnertuserujussuartarsimavoq kingornalu uniinnartarluni. Naammaleqaaq. Tamatumuuna taamaattoqassanngilaq, taanna oqarpoq.

Aki-Matilda Høegh-Damimut – allanullu, kulturimut attuumassuteqarnera pissutigalugu attortittunut, akissummini oqaatigaa kulturi atornerluisarnerpassuarnut nassuiaatissat »annikitsuinnarmik« ilagigaat.

- Inuit tamanna annertunerusumik annikinnerusumilluunniit isumaqatiginngissinnaavaat. Namminerli inuttut oqarniaannarpunga kinguaariit maanna inuusut 43 procentii atornerlunneqarsimappata, tamanna inuiaqatigiinnut ajornartorsiutaavoq annertoorujussuaq. Takunnittaasera malillugu oqaaseq kulturi eqaatsuuvoq, ataatsimoorluta ineriartortissinnaasarput kissaatigisatsitullu sumut ingerlanissaanut sunnersinnaasarput.

AG-p kingorna Aaja Chemnitz Larsen aperaa inuit nettimi oqaloqatigiittarfiisigut nettimilu oqaaseqartartunit isorinninnerpassuit, aamma namminerminik saassussisut, qanoq isumaqarfiginerai.

- Pissusiviusut isummerfigisariaqarpavut – tassa meeqqat taama amerlatigisut atornerlunneqartarnerat. Folketingimut ilaasortatut pisussaffigaara sapinngisara tamaat sulissutigissallugu ajornartorsiutip iliuuseqarfigineqalernissaa. Taamaasiortuassaanga ilaasortaaninni tamanna atugaajuartillugu, taanna oqarpoq.

- Matumunnga atatillugu kulturi qanoq nassuiarpiuk?

- Oqaatsit tamaasa mianersuuteqqissaartariaqarput tamannarpiaq oqaaseqarfigissagaanni, tassami oqaatsit sukkasuumik ataqatigiikkunnaarsinneqarsinnaapput. Uangali kulturi isigaara immitsinnut inuttut pissusilersoqatigiinnertut, tassuunakkut arlaatigut akuerisimagunarlutigu meeqqat taamatut iliorfigineqarsinnaasut. Nipangiussisimanermik kulturi atugaavoq. Takunnikkaangattali tusagaqarlutalu innuttaasunut inooqataasutullu pisussaaffigaarput tamakkua nalunaarutigisassallugit. Isiginngitsuusaartassanngilagut, Aaja Chemnitz Larsen akivoq, taannalu meeqqat illersuisuattut oqaaseqartartuusimavoq suliffeqartarnermilu tamangajaat inuttut ajornadrtorsiutinik sammmisaqartarsimalluni.

– Politiit naammattumik iliuuseqarpat?

- Politikeritut aamma politiit eqqartuussiveqarnerlu apeqqusertassavagut. Assersuutigalugu suliassani taamaattuni eqqartuussiviit pitsaalluartumik sulisarnersut takusinnaasariaqarparput, aammalu uagut inatsisiliortutut sinaakkutassatut atugassarisanik iluameersunik atugassaqartinnerivut. Nalunngilarpummi suliassarpassuit unitsiinnarneqartartut, oqaasiisa assortuunnerat pissutigalugu, Aaja oqarpoq nangillunilu:’ 

- Meeqqat ikiornissaannut aqqutissaq pingaarutilik tassaasinnaavoq meeqqat illuinik pilersitsineq. Tasiilami aallartittoqarsinnakavoq. Nuummi ataaseq matuneqarsimavoq. Ajornartorsiutaasorujussuuvoq tamaanga ingerlalersimagatta – nutaanik pilersitsiortornata.

Aviisi AG atuaruk – uani ataani linki aqqutigalugu isissutissarsigit:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER