Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Oqaaseeqqat navianartorsiortut

Oqaaseeqqat soorlu kalaallit, savalimmiormiut saamiillu oqaasii artornartorsiorput. Nunarsuarmut siuariarnermit qarasaasiamiillu nammineq eqqarsarsinnaasumit navianartorsiortinneqartut, oqaatsinut ilisimatuut isumaqarput.

- Norgep, pingaartumillu Islandip, namminneq oqaatsitik ukiorpanni eqqummaariffigaat. Islandermiulli tuluit oqaasiinut unamminerminni tunniutiinnareerput. Nunarsuarmut siuariarnerup annertusiartornera ilutigalugu tuluit oqaasiisa sunneriartuinnassavaatigut, siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu oqaaseeqqat ataannarnissaat ilimaginngilara – aamma kalaallisut oqaatsit. Ilumut, immaqa sumiiffinni aaliangersimasuni, soorlu oqaluffimmi kaffillertunilu oqaluttoqalaartassaaq, Japanimulli raajanik tunisiniaraanni kalaallisut oqalunneq iluaqutaanngilaq.

Oqaatsinut ilisimatooq Oqaasileriffimmut atassuteqartuusoq, Per Langgård oqarpoq.

Nunarsuarmut siuariarnerup qarasaasiallu nammineq eqqarsarsinnaaneranut, oqaaseeqqat aniguiniarnerminnut inorsartutut taavai.

- Tuluit oqaasii siuariartuinnavipput oqaatsillu allat ipisikkiartorlugit. Qummuinnaq ingerlapput, oqaaseeqqanullu, soorlu kalaallisuumut, ulorianarnerarlugu.

Taanna ilutigalugu oqaaseeraqarfinnik imminnut illersorusuttunik alianartumik qangarpalaartoqaqqajaanerarpaa.

- Oqaaseeqqat teknologiikkut ikiorsiissutit atorlugit sapinngisaq tamaat nukittorsarneqarsinnaapput. Kalaallit Nunaanni taamaaliorpugut, kisianni oqaaseeraqarfiit ilaasa oqaatsit qammagalersorpaat. Soorlu Canadami inuit taamaaliorput, oqaatsitigummi iluarsiinngitsoortarnerit pillugit politikkimik ingerlatsimmata, Per Langgård oqarpoq.

Kisitsisit nuanniitsut

Nunarsuaq tamakkerlugu oqaatsit 7000-it missiliorlugit piupput. Taakkunannga 100-nnaat digitalimik atorneqarsinnaapput.

Sinneruttuni 6900-suni inuit oqaatsinik ilitsoqqussaqartut internetsikkut paasissutissanik nutsikkanik ujartuigunik, digitalimik allakkunik, pisortat nittartagaatigut nammineq kiffartuussinerit atorunikkit, internetsikkut nioqqutissanik allatsitsiniarunik – imaluunniit qarasaasiat nammineq eqqarsarsinnaasut atorniarunikkit robotsimilluunniit oqaluussiniarunik, oqaatsitik atorlugit kiffartuunneqarsinnaanissartik naatsorsuutigisinnaanngilaat. Taama Sprognævnimi pisortaasimasoq, Sabine Kirchmeier, naliliivoq.

Kalaallit oqaasii oqaaseeqqat kinguariartortut ilagaat, taamaannerani teknologiikkut ineriartorneq sukkasoorujussuuvoq, aammalu oqaatsit pillugit programmit kiffartuussiviillu atorfissaqartinneqarnerinut qarasaasiat namminneq eqqarsarsinnaasut pillugit ilisimatusarnerit sukkasoorujussuarmik ineriartortitsipput.

Europa-mi pisortatigoortumik EU-p oqaasiinut, soorlu Maltamiut oqaasiinik 500.000-inik ilitsoqqussaralugu oqaasilinnut, Irlandermiullu oqaasiinik 170.000-inik ilitsoqqussaralugu oqaasilinnut nuanniippoq. Islandermiut oqaasiinik 314.000-inik ilitsoqqussaralugu oqaasilinnut aamma ajorpoq.

- Inuiaqatigiiaqqanut, soorlu kalaallinik 56.000-inik saamiillu 30.000-inik ilitsoqqussaralugu oqaasilinnut, neriuutissaqarnanngivippoq. Arlalitsigut ajornartorsiorput, Sabine Kirchmeier allappoq.

56.000-iinnaat kalaallisut ilitsoqqussaralugu oqaaseqarpata, tuluttut oqaatsit pillugit teknologiikkut ilisimatusartunut sanilliullugit, kalaallisut oqaatsit pillugit oqaatsitigut teknologiimik ilisimatusartut ineriartortsisullu ikinneerarsuussapput. Isumaqarpoq, teknologii maannakkorpiaq silarsuarmik qarsuatitsisoq sukkasuumillu inuiaqatigiinnik allanngortitsisoq, malunnartumik amerikap kulturianit, inuiaqatigiittut aaqqissugaaneranit oqaatsinillu atueriaasiannit sanarfisaavoq, tamannalu kalaallisuumut oqaaseeqqanullu allanut, soorlu savalimmiormiut, saamiit skandinaviamilu oqaasiinut assingunngiivippoq.

Suna eqqartorparput?

Sunamiuna teknologii eqqartoripput, susinnaavalu? ChatGPT torrallataq eqqartorparput, piffissaq sivikitsuararsuaq atorlugu silarsuarmik ilisimasatsinnik allanngortitsilluinnartoq.

ChatGPT-p oqaatsinullu allanut maligassat, oqaatsitigut kulturikkullu assigiissaarinerit killingiusai sukkasoorujussuusut malugaavut, immaqalu annertussusaa paasinngiivipparput.

ChatGPT oqaatsinut maligassarujussuuvoq, qarasaasiamik nammineq eqqarsarsinnaasumik atuilluni inuit atugaannut assingusunik oqaatsinik paasinnillunilu pilersitsisartoq. ChatGPT-p apeqqutinik akisassanik ikiorsinnaavaatigut, suliassanullu assigiinngitsunut siunnersuillunilu ikiuisinnaavoq. Maligassaq atuartut ilinniartullu suliassaannik ilinniartitsillunilu naammassinnissinnaavoq, niuertut akissarsiutillillu suliaannik siunnersuisinnaalluni. ChatGPT suliffeqarfinni sullitanik attaveqaqateqarnermi apeqqutit sunniuteqarluarnerusumik akissuteqarfiginissaannut aamma atorneqarsinnaavoq.

Atortulersuutit pingaarutillit

Qarasaasiaq nammineq eqqarsarsinnaasoq ChatGPT-lu inuiaqatigiinni arlalinni atorneqalereerput, ullumikkumullu sanilliullugu siunissami innuttaasut sunnernerujussuussavai. ChatGPT-mi allaqatigiittarfinnilu allani assingusuni qarasaasiaq nammineq eqqarsarsinnaasoq inuiaqatigiinnitsinni pingaarutilittut inissisimavoq, suliffeqarfiillu, Namminersorlutik Oqartussat kommunillu taassuma periarfissaanik atuilerumaarput.

Ineriartorneq taamaattoq kalaallit oqaasiinut ajornartorsiuterujussuuvoq. Skandinaviemi Norgep, Sverigep Danmarkillu oqaatsitigut assigiissaarineq tigulluarlugu, nunanut avannarlernut sammiveqartumik qarasaasiamik nammineq eqqarsarsinnaasuliornissaq sulissutigaat. Qarasaasiarli nammineq eqqarsarsinnaasoq kalaalerpalaarnerusoq takorloorsinnaavarput?

Akissut naamiusimassaaq, Københavns Universitetimilu politologeq professorerlu Rebecca Adler Nissen isumaqarpoq, nunani avannarlerni oqaatsit pillugit oqaatsitigut malitassat ineriartorneri atortulersuutitut pingaarutilittut isigisassaasoq. Atuagassiami ”Nordiske”-mi taama oqarpoq, oqaatsinullu ilisimatooq Bolette Sandford Pedersen isumaqataavoq. Tamanna ilutigalugu politikkikkut pimoorullugu eqqumanerusariaqartoqartoq erseqqissaavoq.

- Qarasaasiaq nammineq eqqarsarsinnaasoq nukittulli, imermik pilersuinertulli, upalungaarsimanertulli aammalu illersornertulli atortulersuutitut pingaarutilittut isigisariaqarparput. Qarasaasiat nammineq eqqarsarsinnaasut sukkaannaq ineriartorput. Qaammatit arfineq-pingasuinnaat matuma siorna GPT saqqummerpoq, siornatigullu inuup eqqarsarsinnaassusaanuinnaq tunngavillit teknologiip ineriartornerit aqukkaluttuinnarpai, Bolette Sandford Pedersen uparuaavoq.

OQALLIFFIMMUT TIKILLUARIT
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookies akuerissavat: ”accepter cookies”.
  • Pingaarutilik! Malittarisassat nutaat: oqallinneq malinnaavigiumallugu peqataaffigiumallugulu https://www.facebook.com/settings/cookie ataani Valgfrie cookies atuuttussanngortinneqassaaq.
  • Oqaaseqaatit allaffissartaat browserinni aamma mattunneqarsinnaavoq. Browserinni Facebookimi oqaaseqaatinut allaffissat atuutilersinnissaannut ilitsersuut uani atuarsinnaavat.
  • Sermitsiaq.AG atuartartutta akornanni isumaqatigiinngittoqaraluarpalluunniit oqalliseriaatsip pitsaasuunissaanik kissaateqarpoq. Oqallinnermut malittarisassanik unioqqutitsineq mattunneqarnermik kinguneqarsinnaavoq.
  • Oqaaseqaatinik sakkortuunik nalunaarutiginninneq pisinnaavoq "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER